Muutamia tilastotietoja lokakuun sähkön hinnasta

Lokakuussa sähkön hinta oli 3,856 c/kWh. Eilen ilmoitin yhtä tuhannesosaa suuremman hinnan, mutta se oli sähköpörssin käyttämässä Ruotsin ajassa. Tarkkaan laskien Suomen ajassa yksi tunti siirtyy alussa ja lopussa, joten keskiarvo on Suomen lokakuussa tuhannesosaa pienempi kuin Nordpoolspotin päivähintojen perusteella laskettu kuukausihinta.

Sähkön hinta on hieman halvempi kuin syyskuussa. Se on myös tähänastista vuosikeskiarvoa 3,550 c/kWh korkeampi (musta viiva kaaviossa).

Sähkön hinnan jakautuminen viikonpäivittäin oli lokakuussa hieman poikkeava. Perjantai oli kallein päivä. Kuukausi on kuitenkin liian lyhyt päätelmien tekemiseen. Viimeiset pari vuotta maanantai on ollut kallein ja keskiviikko lähes yhtä kallis.

Ruotsissa erot olivat vielä pienempiä, mutta siellä normaali ”viikko nousee kunnes perjantaina putoaa” näkyy. Viikonloput olivat Ruotsissa vain vähän halvempia kuin arkipäivät.

Jos verrataan Suomen ja Ruotsin tuntihintaa, suuri osa tunneista lokakuussa oli eri hintainen kuin Ruotsissa. Ja aina kalliimpi.

Suomen hinta vs. Ruotsin hinta tunneittain.

Kuvassa on kuukauden 774 tuntia asetettuna Suomen ja Ruotsin (SE1) hinnan mukaan paikalleen. Mikäli Suomessa ja Ruotsissa on sama hinta, pisteet ovat alemmalla viivalla. Nyt ne ovat keskimäärin ylemmällä viivalla. Suomessa ja Ruotsissa (SE1) oli sama hinta 420 tuntia ja eri hinta 324 tuntia kuukauden aikana. Suomen hinta ja systeemihinta oli sama vain 77 tuntia 774:stä tunnista. Energiamarkkinaviraston tulosopimuksen mukainen tavoite on 90%, ei tämä 10%. Suomen hinta oli tosin alempi kuin systeemihinta 172 tuntia. Suomen hinta oli siis kolmanneksen ajasta alempi tai yhtä suuri kuin systeemihinta.

Suomen hinta vs. systeemihinta tunneittain.

Ja lopuksi vielä tuntihintojen jakautuminen hintaryhmiin.

Suomen ei kannata maksaa kalliita sähköyhteyksiä Keski-Eurooppaan

Helsingin Sanomissa oli tänään hyvä uusiutuvaan sähköntuotantoon liittyvä pääkirjoitustoimittajan kolumni.

Sääli vain, että pääväite on Suomen kannalta väärä:

”Rat­kai­su on uu­si eu­roop­pa­lai­nen työn­ja­ko, jos­sa hyö­dyn­net­täi­siin Ete­lä-Eu­roo­pan au­rin­koa se­kä poh­joi­sen ve­si­va­ran­to­ja ja mui­ta ole­mas­sa ole­via voi­ma­loi­ta. Au­rin­ko­ener­gial­la voi­tai­siin tyy­dyt­tää mer­kit­tä­vä osa ener­gian­tar­pees­ta ny­kyis­tä huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­min – ja täy­sin puh­taas­ti. Poh­jois-Eu­roo­pan ve­si­va­ras­tot se­kä kaa­su-, bio- ja ydin­voi­ma­lat ta­kai­si­vat pe­rus­tuo­tan­non ja ta­sa­pai­not­ta­van tuo­tan­non.”

Haastateltu lähde on Ruotsin Fortumin johtaja.

Se fakta, mikä artikkelissa unohdetaan, on että Suomessa on vesivoimaa kymmenesosa Ruotsista ja kahdeskymmensosa Norjasta. Suomelle siis jäisi ydinvoimaloiden perusvoiman rooli — ja kulut.

Mikäli Ruotsi pääsisi tilanteeseen, että se voisi tuotta vesivoimaa vain öisin ja saisi myytyä sen päivähinnalla Saksaan, se olisi tietysti hirvittävän hyvä ruotsalaisille.

Suomalaiset sen sijaan vain maksaisivat korotettua maksua Ruotsista tuotavasta vesivoimasta (jopa kolmannes kulutuksesta).

”Mi­ten tä­hän pys­tyy vas­taa­maan? Me­ne­mäl­lä mu­kaan, sa­noo For­tu­min joh­to­ryh­män ruotsa­lais­jä­sen.”

Mikä oli todistettava. Suomen valtion rahoilla olisi kiva rakentaa paksuja yhteyksiä Ruotsista Saksaan, kun se nostaa mukavasti sähkön hintaa Suomessa. Aivan niin tyhmä ei Suomen valtionkaan kannattaisi olla.

Aivan oikea on kuitenkin artikkelissa tietääkseni ensimmäistä kertaa Suomen lehdistössä esiin nostettu tärkeä fakta:

”Toi­nen on­gel­ma puun ener­gia­käy­tös­sä on se, et­tä pe­rin­tei­nen met­sä­teol­li­suus kau­his­tuu uu­den kil­pai­li­jan vai­ku­tus­ta puun kan­to­hin­toi­hin.”

Kuten tässä blogissa on muutamaan kertaan laskettu, metsäteollisuuden sisäänostohinnoilla kuitupuu kannattaa polttaa sähköksi ennemminkin kuin myydä sellutehtaalle. Poltto myös hajautuisi paljon järkevämpiin pieniin yksiköihin, jolloin kuljetuskustannukset putoaisivat. Jos öljyn hinta nousee yhtään, tilanne muuttuu räikeästi polttamisen hyväksi.

Lappi Etelänapamantereella, osa II, Etelä-Amerikka

Aikaisemmin tarkastelimme Suomen sijoittumista Etelänapamantereelle Australian kohdalla. Jos Eurooppa sijoitettaisiin Etelä-Amerikkaan, Suomi vastaisi suunnilleen Etelänapamantereelta vastaan tulevaa niemeä.

Etelänapamantereelta tulevan niemen mantereen kärki on Keski-Suomen tasalla Viitasaari-Siilinjärvi linjalla. Niemeä jatkavat saaret ylettyvät Etelä-Suomen tasalle.

Asumaton Coronation Island (alemman viivan kärjessä) sijoittuisi suunnilleen Helsingin ja Hyvinkään väliin.

Juuri ja juuri tilapäisasutettu South Georgian saari on Gdanskin tai Kielin leveysasteella. Samalle leveyspiirille asettuu Chilen Tulimaassa maailman eteläisin yli tuhannen asukkaan kylä Puerto Williams.

Eteläisen Etelä-Amerikan suurkaupungit Buenos Aires ja Chilen Santiago vastaavat Tunisian keskiosia leveyspiiriltään.

Suomi vs. Etelämanner
Kuvapohja: Openstreetmap (CC BY SA)

Suomi vs. Etelämanner
Sama ylösalaisin.

Sähkön lopullinen hinta lokakuussa 3,857 c/kWh

Ennusteen kehitys

Kuukauden lopullinen sähkön hinta pörssisähkön kuukausitilaajille on lokakuussa 3,857 c/kWh.

Arkipäivät olivat lokakuussa 21% kalliimpia kuin viikonloput. Tämä oli hieman vähemmän kuin syyskuussa.

Ruotsiin verrattuna Suomessa oli suuret satunnaiset päivävaihtelut, mutta taso pysyi hyvin lähellä samana koko kuukauden. Ruotsissa erot peräkkäisien päivien välillä oli pienet, mutta hinta vaihteli loppujen lopuksi enemmän kuin Suomessa. Ruotsin hinta oli nousussa koko kuukauden. Suomessa sähkö oli keskimäärin 0,4 c/kWh kalliimpaa kuin Ruotsissa. Hinta oli täsmälleen sama Suomessa ja Ruotsissa kolme kertaa kuukauden aikana ja noista kolmesta päivästä kaksi oli sunnuntaita. Nyt ei, kuten ei koskaan aikasemminkaan, Suomen hinta ole ollut kertaakaan alempi kuin Ruotsissa.

Lämmitysöljyn hinta kuukauden aikana vastasi keskimäärin sähkön pörssihintaa 5,9 c/kWh  (kuluttajahintana 12,5 c/kWh). Öljylämmitys ei siis ollut lokakuussa lähelläkään kannattavaa pörssisähköön verrattuna.

Tyypillinen sähkön kuluttajahinta kuukauden pörssihinnalla on 10,0 c/kWh:

Sähkön hinta pörssissä 3,86 c/kWh + ALV 23% 0,89 c/kWh
 + Sähköyhtiön provisio 0,25 c/kWh (Vattenfall, päiväsähkö, sis ALV)
 = 4,9 c/kWh (sähköyhtiön ilmoittama kuluttajahinta)
 + Sähkön siirto 2,93 c/kWh (Fortum sähkönsiirto, päiväsähkö, sis. ALV, nousi 1.7.2012)
 + Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu 2,09 c/kWh (kiinteä, sis ALV)
 = 10,0 c/kWh

Ennuste oli koko kuukauden hyvin tarkka. Vain yhtenä päivänä ennuste oli yli viisi prosenttia väärässä (5,8%). Pysyvä kolmen prosentin tarkkuus saavutettiin 10. päivä ja ennuste oli monena päivänä sitäkin ennen alle kolmen prosentin päässä. Itse asiassa vain neljänä päivänä ennuste oli kauempana kuin kolmen prosentin päässä lopullisesta hinnasta. Yhden prosentin tarkkuus saavutettiin pysyvästi 21. päivä ja kaikkiaan kuutenatoista päivänä tarkkuus oli alle yhden prosentin. Puolen prosentin tarkkuus saavutettiin pysyvästi 26. päivä ja ennuste oli puolen prosentin tarkkudella oikein kymmenenä päivänä.

Jo 9.10. pystyimme raportoimaan, että oli 100% varmaa, että sähkön hinta jäi alle öljylämmityksen hinnan.

Lappi olisi eteläisellä pallonpuoliskolla ikijään aluetta

Jos maapallo pyörähtäisi ympäri, Lappi olisi Etelänapamantereen ikijään aluetta.

Oheisessa kuvassa on suomalaisten tavallinen maailmankuva pyöräytettynä ylösalaisin ja sijoitettuna Australiaan samalle leveysasteelle (myöhemmässä kuvassa sama ylösalaisin, ettei tarvitse lukea päällään). Tyyni valtameri on niin iso, että Eurooppa on siihen verrattuna todella pieni.

Eurooppa sijoitettuna Australiaan
Kuvapohja: Openstreetmap (CC BY-SA)

Australian eteläisin kohta, Tasmanian saari vastaa leveysasteeltaan Rooman ympäristöä Euroopassa (viiva on noin leveyspiiri 43,6 astetta, Firenzen kaupunki). Manner-Australian kylmin paikkakunta Melbourne vastaa Kreikkaa tai Sisiliaa. Pohjoisimmat osat Australiaa ovat hyvin lähellä Afrikan Guinean lahtea. Australia on siis enimmäkseen Saharan autiomaata vastaavalla leveysasteella.

Manner- ja Pohjois-Eurooppaa vastaavat leveyspiirit ovat eteläisellä pallonpuoliskolla kaikki meressä. Antarktiksen ikijää alkaa niemestä, joka on leveyspiirillä 64,3 astetta (viiva). Euroopassa tämä vastaa noin Iin kirkonkylää Oulun yläpuolella. Sopivasti tämä on viimeinen kunta ennen Lapin lääniä eli koko Lapin voidaan sanoa olevan samalla leveyspiirillä kuin Etelämanner.

Eurooppa sijoitettuna Australiaan
Sama ylösalaisin.

Ilmasto saattaa olla etelä- ja pohjoispuolella maapalloa hyvin erilainen, mutta (pilvien yläpuolella) saamme aurinkoa samalla leveyspiirillä täsmälleen yhtä paljon.

Lievä lämmitysöljyn hinnan lasku, raakaöljy kääntynyt nousuun

Perjantaina toteutui hieman lisää ennustetusta lämmitysöljyn hinnanlaskusta. Vertailuhinta (*) laski 0,4% tasolta 1,120 €/l tasolle 1,115 €/l (hinta webbisivulla 1,174 €/l).

Raakaöljyn hinta on kääntynyt lievään nousuun. Brent-öljyn hinnannousu keskiviikon jälkeen on ollut 82,9:stä 84,5:een euroon barrelilta. Hinnan nousun takana on sekä öljyn hinnan nousu, että euron arvon putoaminen. Hinta laski viime viikolla kuutisen prosenttia, joista kaksi prosenttia on noussut takaisin. Lämmitysöljyn hinnassa on yhä ilmaa, mutta nyt on epätodennäköisempää, että se realisoituu kovin nopeasti kuluttajahintoihin.

Lämmitysöljy vs. sähkölämmitys

Vertailuhinta sähkölämmityksen ja öljylämmityksen välillä säilyy samana: 12,4 c/kWh eli pörssisähkön hinta on 5,8 c/kWh.(**) Sähkö tulee yhä olemaan varmasti halvemi lämmitystapa lokakuussa myös tämän hinnalaskun jälkeen.

(*) Vertailuhinta on hinta HOK-Elannon ja ABC yhdessä toimittaman öljyn hinta vähennettynä 5% S-bonuksella, jonka jokainen öljyn tilaaja käytännössä saa. Vertailussa muihin toimittajiin käytetään 1000 litran tankkausta halvimmalla laadulla pääkaupunkiseudulla, millä kriteerillä ABC on ollut yleensä kahden halvimman joukossa (muilla on alennuksia isommista tankkauksista, ABC:llä ei).

(**) Öljylämmityksen hyötysuhteeksi oletetaan 90%.