Tyyppikuormituskäyrät jälleen kerran…

En ole pitkään aikaan rasittanut lukijoita tyyppikuormituskäyrillä. Niiden piti olla mennyttä aikaa, kun jo ensi vuoden vaihteessa kaiken kulutuksen pitäisi olla tuntilaskutettua…

Paitsi en enää hetkeäkään usko, että näin olisi. Sähköyhtiöillä ei tunnu olevan mitään käsitystä, mitä tämä tarkoittaa ja minkälainen ihmeellinen tietojärjestelmä pitäisi olla olemassa vuoden lopussa, jotta ihmisten kulutustiedot siirtyvät turvallisesti mittaavalta paikallisyhtiöltä sähköä myyvälle yhtiölle.

Siispä palaamme ihmettelemään tyyppikuormituskäyriä, joilla yhtiöt korjaavat laskutuksen tunnittaiseksi tarkempien tietojen puutteessa. Kaikki näin eivät tee, mutta useimmat kylläkin.

Energiamarkkinavirasto on suuressa viisaudessaan päättänyt, kuinka paljon sähköä kukakin käyttää minäkin tuntina. Kuluttajat jaetaan ei-sähkölämmittäjiin, sähkölämmittäjiin ja mökkiläisiin. Näistä kiinnostavin on sähkölämmittäjä, joka yksinkertaisesti määritellään kotitaloudeksi, joka kuluttaa yli 10000 kWh vuodessa.

Tässä kuitenkin harjoituksen vuoksi tiistain sähkön hintaprofiili ei-sähkölämmittäjälle. Musta on pörssihinta ja punainen hinta, jonka useimmat pörssisähkön kuluttajat “maksavat” (kulutus alle 10000 kWh vuodessa).

Kun tunnittainen kulutus on siis tuntematon, käytetään korjauskerrointa kertomaan, kuinka suuri osa päivän sähkönkulutuksesta tehdään tuona tuntina ja kuinka paljon sähkö siis reilusti maksaa.

Tyyppikuormituskäyrä toukokuun arkipäivälle on oheisen kuvan mukainen. Kuvaa hieman sotkee se, että Nordpoolspotin sähkön hinta saadaan kerralla Ruotsin aikaa olevalle vuorokaudelle, Suomen aikaa 01.00 – 01.00. Tyyppikuormituskäyrät saadaan taulukosta helposti vain Suomen aikaa olevalle vuorokaudelle.

Nyt pitää kuitenkin ymmärtää, että tätä korjausta käytetään vain silloin, jos kukaan ei tiedä tunnittaista kulutustasi. Et siis oikeasti maksa tyyppikuormituskorjatun kulutuksen mukaisesta kalliista tunnista yhtään enempää kuin halvasta tunnista. Kaikki menee samaan keskiarvoon. Mutta tuo keskiarvo lasketaan tyyppikuormituskäyrästä eikä sähkön tunnittaisen hinnan aritmeettisesta keskiarvosta.

Esimerkiksi tiistaina siis useimmat pörssisähkön käyttäjät maksavat sähköstään painotetun keskiarvon mukaisesti 4,24 c/kWh eikä aritmeettisen keskiarvon mukaisesti 4,08 c/kWh. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä, kuinka kulutus oikeasti jakautuu.

Jos tiedetään, kuinka kulutus oikeasti jakaantuu, käytetään tuota kulutusta laskuttamaan jokainen tunti erikseen, eikä tyyppikuormitusta tarvita.

Lisätietoja tagilla tyyppikuormituskäyrä.

Sähkön hinta nousi vielä lisää

Helmikuun toisen päivän sähkön hinta on 10,4 c/kWh.

Päivän tunnittainen hinta on:

Päivän hinta tunneittain 2.2.2012
Suomessa, Tukholmassa, Skoonessa ja Kööpenhaminassa
Ajat Ruotsin aikaa

Päivän hintapiikki on 8.00 – 9.00 Suomen aikaa ja se on yli 25 c/kWh.

Kuvassa ajat ovat Ruotsin aikaa, koska Tukholman, Skoonen ja Själlannin hinta on sama kuin Suomessa, jolloin hinta oikeasti määräytyy Ruotsissa. Paras selitys aamun ja illan hintapiikeille on se, että noihin aikoihin ihmiset siirtyvät kodista töihin ja töistä kotiin, jolloin noihin aikoihin nostetaan rakennusten lämpötilaa.

Jos suomalainen kotitalous olisi tunnittaisen laskutuksen piirissä, nuo kaikkein korkeimmat hintapiikit olisivat Suomessa melko vähäkulutuksisia. Normisähkönkulutuskerroin sähkölämmitteisessä talossa kello 8.00 – 9.00 on vain 1,5 (*) eli suurinpiirtein helmikuisen arkipäivän minimin tasolla (minimi 1,4, keskiarvotunti 1,8). Normikulutuksen mukaan suurin sähkön kulutus sähkölämmitystalossa on melkein halvimpana tuntina eli kello 22.00 – 1.00 (Suomen aikaa), jolloin normisähkönkulutuskerroin on 2,4 – 2,8. Yösähkö on melko edullista myös 2.2. eli selvästi alle 5 c/kWh.

Yösähkö on yhä halvempaa kuin öljylämmitys.

Normikulutus (*) Suomessa sähkölämmitystalossa helmikuisena arkipävänä.
Tunneittain, Suomen aikaa.

On turha antaa vielä ennustetta hinnasta, mutta jotain ennustaakseni: ennustan, että hinta pysyy korkealla viikon ja sen jälkeen palaa viime kuun lopun tasolle. Silloin kuukauden keskihinnaksi tulee 5,4 c/kWh eli se juuri ylittäisi öljylämmitysrajan.

Paineita hinnan nousulle ennustetusta tulee siitä, että 10 päivän sääennustetta on muutettu paljon kylmempään suuntaan ja nyt ennuste on kymmenen ja kahdenkymmenen pakkasasteen välillä melkein koko ennustejakson. Tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Suomen sähkön hinta tällä hetkellä määräytyy Ruotsin lämmitystarpeen mukaan enemmänkin kuin Suomen.

(*) Normikulutus kertoo kuinka monta kilowattituntia kulutetaan tunnissa sähkölämmitteisessä talossa, jossa vuosikulutus on 10000 kWh/vuosi ja se lasketaan kuun arkipäivien pitkäaikaisen keskiarvon mukaan. Lauantaille ja sunnuntaille on omat normikulutuskertoimensa. Useat pörssisähkösopimukset painottavat pörssisähkön tuntihinnan normisähkönkulutuksella laskiessaan vuorokausihinnan.

Normisähkö 1.1

Android-sovelluksessa Normisähkö on pienten parannusten aika.

Ulkonäköä on hieman tiivistetty pistämällä valinta-asetukset yhteen riviin näytön yläreunassa. Uutena on info-nappi, jolla saa nopean yhteenvedon ohjelmasta.

Luvuissa on suuri muutos sikäli, että luvut on nyt kilowattitunteja (ennen wattitunteja). Eli käytännössä vain pilkku on toisessa paikassa, mutta selvästi kilowattitunnit ovat ihmisille tutumpi yksikkö.

Luku on myös talouden käyttämä teho kilowatteina (kWh/h = kW). Tätä voidaan verrata esim. pienoistuulivoimalan väitettyyn tehoon ja sen riittävyyteen taloudessa. Esimerkiksi 20000 kWh vuodessa kuluttavalle sähkölämmitystaloudelle riittää (tuulella) lokakuussa 2,7 kilowatin pienoistuulivoimala aina muulloin paitsi lauantaisin kello 17-20 ja joka päivä 22-24. 10000 kWh sähköä kuluttavalle 2,2 kW riittäisi vielä lokakuussa mainiosti kaikkeen sähkönkulutukseen, myös sähkölämmitykseen (sauna ehkä pitäisi mielummin lämmittää puilla). Tämä vastaa 100 neliömetrin matalaenergiataloa.

Ohjelma on saatavissa Android-sovelluskaupasta versionumerolla 1.1.

Normisähkö 1.0

Kirjoitin uudelleen Andoid-sovelluksen “Normisähkö” ja se on nyt saanut versionumerokseen 1.0.

Kyseessä on siis sovellus, jolla näkee tunnin tarkkuudella odetettavissa olevan sähkönkulutuksen. Profiileja on kaksi: sähkölämmittäjät ja muut. Luvut ovat wattitunteja 10000 kWh vuodessa kuluttavassa taloudessa.

Mikäli kulutat 20000 kWh / vuosi, saat ko. tunnin sähkönkulutuksesi kilowattitunteina jakamalla luvut tuhannella ja kertomalla kahdella. Esim. maaliskuun sunnuntaina kello 0-1 sähkönkulutuksesi on 2*2,352 eli noin 4,7 kWh (jos lämmität sähköllä).

Luvut ovat viralliset sähköntuottajien käyttämät luvut (ks. aikaisemmat kirjoitukset).

Ohjelma on nyt tehty uudelleen oikeaoppisesti Javalla, se on nopea ja edelliseen verrattuna mukana on lukujen värjäys. Lukujen väri on verrattuna koko vuoden (ei kuukauden) keskimääräisen tunnin sähkönkulutukseen. Yli kaksinkertainen kulutus on violetti ja muut suuremmat kulutukset ovat punaisia ja keltaisia. Tavallista pienempi sähkönkulutus on asteittain tummenevia vihreitä. Alle puolikas sähkönkulutus on tummin vihreä. Keskimääräinen kulutus näkyy valkoisella pohjalla.

Sähkön kulutuksen vuorokausijakauma

Sain lopulta laskettua mielenkiintoisimman “tyyppikuormituskäyrän”. Eli paljon sähköä kuluttavan kotitalouden oletetun tuntijakauman.

Tämä on siis jakauma, jolla monien pörssisähkön käyttäjien sähkön tuntihinta kerrotaan (vuonna 2011).



Tulostettava versio

Jos kulutuksesi on yli 10000 kWh vuodessa, sähköntoimittajasi (se, jonka sähköjohdot tulevat kotiisi) sijoittaa sinut tähän profiiliin (profiili 2). Sähköntoimittajasi voi muuttaa tätä kerran vuodessa. Sähköntoimittajasi kertoo tämän profiilin sähkönmyyjällesi, joka voi käyttää sitä laskuttaessaan sinua sähköstä. Sähköntoimittajasi voi myös tehdä tähän kuukausittaisia lämpötilasta johtuvia tarkennuksia.

Profiilissa sähkönkulutuksesi on arvioitu joka tunti. Arvio on erikseen arkipäiville, lauantaille ja sunnuntaille. Profiili annetaan jokaisen tunnin kulutuksena taloudessa, jossa yhteiskulutus on 10000 kWh vuodessa. Johtuen siitä, että kuukausissa on eri vuosina eri määrä lauantaita ja sunnuntaita, tyyppikuormitukset yhteen laskemalla ei saa kuitenkaan täsmälleen kymmentätuhatta kilowattituntia.

Hintaan vaikuttavat kertoimet lasketaan kuitenkin kuukausittain. Oletan, että ne lasketaan seuraavasti: kuukauden koko sähkönkulutus lasketaan laskemalla yhteen päivien sähkönkulutus ottaen huomioon arikipäivien, lauantaiden ja sunnuntaiden määrä kuukaudessa; tunnin kerroin on ko. tunnin kulutus verrattuna kuukauden keskimääräiseen tunnin sähkönkulutukseen. Näin saadaan edellä oleva kerrointaulukko.

Profiilin 2 (yli 10000 kWh / vuosi) on sähkölämmittäjän profiili kuten olettaa voi (asiakkaalta ei kysytä lämmittääkö hän sähköllä, profiilin määräytyminen tehdään vain vuosikulutuksen perusteella). Yleiskuvana on se, että öinä kuluu paljon enemmän sähköä kuin päivinä. Saunan lämmittäminen näkyy selvästi, kesällä lauantaina 18-20 sähkönkulutus on sunnuntain samaan aikaan verrattuna 60% enemmän ja talvellakin ero on luokkaa 5%. Kuitenkin suhteessa kaikkein suurin kulutuspiikki kuukauden keskiarvoon verrattuna ovat kesäyöt 23-01 ja näistäkin erityisesti lauantain viimeinen tunti. Ilmeisesti suurin piikki onkin kesäyöt, jolloin ihmiset saunovat, pitävät valoja ja lämmittävät – ja tulevat mökiltä kaupunkiin pesemään pyykkiä. Suurimmat kuukauden sisäiset vaihtelut ovat kesän alku- ja loppukuukausina, jolloin vähiten ja eniten sähköä kuluttavien tuntien ero on 3,3 kertainen. Sähköyhtiöt aina valittavat sähkölämmityksen aiheuttamista piikeistä verkostoon, mutta itse asiassa tasaisin kuukausi on tammikuu, jolloin suuriman ja pienimmän sähkönkulutuksen ero on vain 2,1 kertainen.

KTM:n päätöksen mukaiset raakaluvut ovat seuraavanlaiset:



Tulostettava versio

Kerroin on laskettu siten, että kuukauden tuntien luvut on laskettu yhteen. Esimerkiksi tammikuussa arkipäivänä kulutetaan 45,5 kWh (kaikki luvut siis 10000 kWh kuluttavassa taloudessa). Tämä kerrotaan tammikuun 2011 arkipäivien määrällä, joka on 21. Sama tehdään lauantaille ja sunnuntaille, jolloin tammikuun normikulutukseksi saadaan 1422 kWh. Tammikuussa on 31 päivää, joten tunnin keskikulutukseksi saadaan 1422 / 31 / 24 = 1,9 kWh. Kun esimerkiksi arkipäivän tunnin 0-1 normikulutus on 2,538 kWh, se on keskikulutusta suurempi kertoimella 1,33. Pörssisähkön tuntikorjaus on siis ko. tunnin hinta kerrottuna 1,33:lla.

Huom! tuntikorjauksen laskemiseen saattaa olla lievästi erilaisiakin tapoja. Esimerkiksi vuosikulutus voidaan korjata tasan kymmeneentuhanteen kilowattituntiin. Minulla ei ole tarkkaa tietoa minkään sähkönmyyjän laskentakaavasta ja taulukot ovat vain asiakkaiden käytettävissä. Ja on myös muistettava, ettei oman kulutuksen säätelyllä ole väliä niin kauan kuin Suomessa on tuskin yhtään kotitaloutta aidon tuntilaskutuksen piirissä.

Alle 10000 kWh kuluttavien taulukot eroavat merkittävästi yli 10000 kWh kuluttavien taulukoista. Näiden kuluttajien oletetaan lämmittävän muulla tavalla kuin sähköllä, joten kulutus on käytännössä vain päivällä ja saunan lämmitys näkyy vielä suurempana kulutuspiikkinä.

Kaikki luvut löytyvät seuraavasta taulukosta. Taulukkoa saa vapaasti käyttää ja jakaa edelleen.

https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0Ahd9Y86ha78qdE1YWmlMYmNnYkQzQ2ZfUDJabTYtTlE&hl=en_US

Android-sovellus Normisähkö

Kirjoitin Android-sovelluksen “Normisähkö”, joka näyttää kodin kuukauden normisähkönkulutuksen tunneittain Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen 491/1998 mukaisesti.

Tässä versiossa ovat toistaiseksi vain kulutusluvut alle 10000 kWh vuodessa käyttävän profiilin mukaan. Vaikka sovelluksessa pyytäisi valintalistasta toista profiilia, luvut ovat aivan samat.

Sovellus on saatavilla Android-marketista. Tällä kertaa sovellus on tehty aivan toisella tavalla kuin edellinen sovellus (tämä on tehty App Inventor -sovelluksella, edellinen Eclipse/ADT-kehitysympäristössä). Kummassakin on hyvät ja huonot puolensa.