Kokkolan Energia puolitti sähkönsiirtomaksut, olivat kolme kertaa tämänhetkinen sähkön tuotantohinta

Paikallisia sähköyhtiöitä alkaa todella pelottaa kohta tulevat vertailut siitä, kuinka paljon on siirtomaksut verrattuna sähkön hintaan.

Kokkolan Energia puolitti sähkönsiirtomaksut koronan takia ja haastaa isot sähköyhtiöt mukaan talkoisiin – ”Haluamme näyttää mallia muille” https://yle.fi/uutiset/3-11290499

Kokkolan arvonlisäverollinen sähkönsiirtomaksu on 5,76 c/kWh.

Arvatkaa miltä tuo näyttää parin koronakuukauden jälkeen. Sähkön tukkuhinta on viimeisen 30 vuorokauden aikana ollut keskimäärin 1,91 c/kWh. Aika tarkkaan kolmannes siirtohinnasta.

Eli kyseessä ei ole ihan niin pyyteetön tarjous, kuin ensi silmäyksellä voisi ymmärtää. Jos tilastot vuoden lopussa näyttävät samanlaisilta, siirtomaksujen pakotettu leikkaus on lopultakin edessä.

Nordstream 2 -pakotteet jäämässä lieviksi

Puolentoista vuoden odottelun jälkeen USA sai lopultakin aikaiseksi pakotteita Nordstream 2 -kaasuputkea vastaan. Pakotteet tulivat niin myöhään, että niiden vaikutus jäänee muodolliseksi, ja kaasuputki rakennettaneen loppuun.

Saksa olisi todennäköisesti haastanut aikaisemmin tulleet pakotteet. USA valitsi siis poliittisesti turvallisemman tien ja asetti pakotteet niin myöhään, että niillä ei ole enää muuta kuin symbolinen merkitys.

Nodstream 2 valmistuu kesäkuuhun 2020 mennessä.

https://www.bloomberg.com/news/articles/2019-12-18/u-s-concedes-defeat-on-nord-stream-2-pipeline-officials-say

Nordstream 2 -pakotteet

Presidentti Trump etenee Nordstream 2 -kaasuputken rakentajiin kohdistetuissa pakotteissa. Asiaa ovat edistäneet myös energiaministeri Rick Perry sekä ryhmä senaattoreita.

Tätä on jo vuosi odotettukin. [1]

Stratforin raportti:

”On May 15, four U.S. senators introduced a bipartisan bill that would do just that by imposing sweeping financial and travel sanctions on entities and individuals involved in the project, including companies that produce underwater pipe-laying vessels. There are only two companies (Italy’s Saipem and Switzerland’s Allseas) affiliated with the project that have access to such pipe-laying vehicles. Thus, these U.S. sanctions — if fully imposed — would have the power to stop the project in its tracks.”

Trump kommentoi tilannetta 12.6.2019, ja sanoi pakotteiden olevan vakavassa harkinnassa.

Kaasuputken rakentamisen ennustetaan loppuvan, jos USA:n pakotteet tulevat voimaan. Kaasuputkesta on jo valmiina 60% eli USA tietää pakotteiden saavan Saksan ja Venäjän erittäin vihaiseksi, mutta USA on nykytilanteessa valmis suututtamaan heikon Saksan ja heikon EU:n. Saattaa olla, että USA tyytyy siihen, että se painostaa Tanskaa olemaan antamatta lupaa rakentaa kaasuputkea alueelleen. Eli syylliseksi voidaan lavastaa Tanska eikä pakotteita tarvita.

Stratfor arvioi, että loppujen lopuksi kaasuputki rakennetaan, mutta USA voi hyvinkin viivästyttää hanketta.

[1] https://www.sahkolamppu.com/2018/06/nordstream2-pakotteet.html
[2] https://worldview.stratfor.com/article/despite-looming-us-sanctions-nord-stream-2-pipeline-will-likely-proceed
Kuva: Putin in Russky Island 2011, CC-BY 3.0, http://archive.premier.gov.ru/eng/events/news/16406/info.html

Kuinka paljon hiilidioksidi tuottaa inhimillistä hyvää?

Ihmisen olemassaolon tarkoitusta ei kannata määritellä negatiivisesti. Ihmisen olemassaolon tarkoitus ei ole olla syömättä lihaa. Eikä pihistellä hiilidioksipäästöissä. Paljon lähempänä totuutta olemme, jos määrittelemme, että ihmisen tarkoitus on tuottaa inhimillistä hyvää.

Bruttokansantuote inhimillisen hyvän mittarina

Inhimilliselle hyvälle ei tällä hetkellä ole parempaa mittaria kuin yhdysvaltain dollari. Eli bruttokansantuote vuoden 2010 dollareissa.

Joku voi tuottaa paljon hiilidioksidia, mutta tuottaa sillä suhteessa paljon enemmän hyvää kuin toinen, joka säästelee hiilidioksidia, mutta ei sitten tuotakaan yhtään mitään.

Kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy, kun tuotamme yhdellä dollarilla inhimillistä hyvää?

Kuinka paljon hiilidioksidia maat tuottavat?

Kenen yhteiskuntajärjestyksellä syntyy eniten inhimillistä hyvää vähimmällä hiilidioksidilla? Pistämme kaikki maailman maat samalle viivalle. Emme katso yksittäisiä ihmisiä (per capita), vaan kokonaisia valtioita. Emme myöskään tee ostovoimakorjauksia (PPP), vaan kaikkien maiden pitää tuottaa dollarinsa yhteismitallisesti.

Lähteissä oli sellainen yllätys, että useimmat puhuessaan maiden hillidioksidituotannosta puhuvat oikeastaan fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidista. Jossain nurkassa mainitaan, että ”kokonaishiilidioksidituotanto” tarkoittaa esimerkiksi vain nestemäisten polttoaineiden tuottamaan hiilidioksidia. Erittäin harhaanjohtavaa.

Kaipaamamme luvut löytyivät kuitenkin suoraan maailmanpankin sivuilta. Jopa valmiiksi laskettuna vuoden 2014 tiedoilla. [1]

Pääsemme siis suoraan analysoimaan tulosta.

Maiden vertailu

Ensimmäinen havainto on, että hyvissä on sekä rikkaita että köyhiä. Rikkaat keskimäärin kuluttavat enemmän hiilidioksidia, mutta se ei aina tarkoita, että se tehtäisiin tehottomasti. Köyhät taas saattavat tuottaa vähät dollarinsa suhteessa vielä pienemmillä hiilidioksidipanostuksilla.

Pääsääntönä kuitenkin voidaan sanoa, että rikkaat maat tuottavat bruttokansantuotteensa suhteessa vähemmällä hiilidioksidimäärällä kuin köyhät maat. Pahimpia ovat teollistumaan pyrkivät maat.

Voittajat Sveitsi ja Tsad, EU ja OECD

Kaikkein parhaiten kilpailussa menestyvät (järkevän kokoisista maista) Sveitsi ja Tsad. Skandinavian maat loistavat kärjessä, mutta Suomi selluntuottajana jää EU-keskiarvoon Saksan kanssa. Englanti ja Ranska ovat EU-keskiarvoa parempia, mutta Itä-Euroopan maat yleensä EU-keskiarvoa huonompia. Itä-Eurooppakin on kuinkin yleensä maailman keskiarvoa parempia.

EU-maat ovat hieman muita teollisuusmaita tehokkaampia. OECD:n keskiarvo on EU:n ja USA:n välissä. USA siis vetää OECD:n tuloksen huonommaksi kuin EU yksinään.

Itä-Euroopan kanssa maailmankeskiarvoa vain hieman paremmalle puolelle asettuu USA, Kanada, Latinalainen-Amerikka ja Karibia. USA:nkaan tulos siis ei ole varsinaisesti aivan huono.

Keskimääräiset: Afrikka ja Indonesia

Maailmankeskiarvoa edustavat Saharan etelänpuoleinen Afrikka ja väkirikas Indonesia. Monet Afrikan maat ovat kuitenkin selvästi keskiarvoa parempia.

Myös Etelä-Korea on suunnilleen maailmankeskiarvossa.

Huonot: Wannabe teollisuusmaat

Huonoiten taas menestyvät ne maat, jotka hiukan myöhästyivät teollistumisesta, mutta haluaisivat sitä kovasti: Intia, Kiina ja erityisesti Neuvostoliiton hajoamisessa syntyneet ”-stanit”.

Venäjä on vain hieman peränpitäjiä parempi.

Erityismaininnan saa Viro, joka on suunnilleen samassa Venäjän kanssa. Palavaa kiveä polttamalla ei oikein synny dollareita.

Melkein yhtä huonosti sijoittuvat Arabimaat. Rikkaimmat pienet öljyvaltiot hieman paremmin kuin konservatiivisemmat ja köyhemmät.

Hiilidioksidilla tuotettu inhimillinen hyvä numeroina

Edellämainitut vahvasti yksinkertaistettuna, mutta hieman tarkempia numeroarvoja sisältävänä. Siis kuinka paljon hiilidioksidia kilossa on tarvittu yhden dollarin bruttokansantuotteen tuottamiseen. Maiden välillä on yli 20-kertaiset erot.

Maat / Alueet kg-CO2 / $
Tsad, Sveitsi 0,06
Ruotsi 0,08
Ranska, Tanska, Norja 0,10
Euroalueen keskiarvo, Englanti, Italia 0,15
EU-keskiarvo, Suomi, Saksa 0,2
OECD-keskiarvo 0,25
USA, Kanada, Itäinen Keski-Eurooppa,
Latinalainen-Amerikka
0,3
Maailman keskiarvo, Saharan etelänpuoleinen Afrikka, Etelä-Korea 0,5
Rikkaat ja pienet Arabimaat 0,6 – 0,7
Viro, takapajuisemmat Arabimaat 0,9
Venäjä 1,0
Intia, Vietnam, Kiina 1,1 – 1,3
Soviet-stanit, Ukraina 1,3 – 2,0

[1] https://data.worldbank.org/indicator/EN.ATM.CO2E.KD.GD

Kuva: CC BY-SA Flickr/Simona