Suomessa aloittaa hiekka-akku

Hiekka-akku on ensi silmäyksellä aika huono ajatus, mutta onhan se hienoa, että yritetään.

Hiekka on erittäin huono varastoimaan lämpöä, veteen verrattuna 800 vs. 4000. 500-asteisessa hiekassa on yhtä paljon lämpöenergiaa kuin saman kokoisessa sata-asteisessa vesisäiliössä (verrattuna Suomen ulkoilman keskilämpötilaan).

Lämmön valuminen ulos ”akusta” taas on suhteessa lämpöeroon eli 500-asteinen energia valuu paljon nopeammin ulos kuin 100-asteinen energia (nolla-asteisen ulkoilman tapauksessa täsmälleen viisinkertaisesti).

Ainoa etu on siis se, että kuuma hiekka pystyy lämmittämään vettä sata-asteiseksi ja ehkä ylikin. Siksi se voi olla hyödyllinen pieni välivarasto kaukolämmön veden lämmittämiseen. Mutta ei siihen energiaa kannata varastoida.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/5bda1126-ba81-40ac-89a0-bfb88e9323ce

Venäjän sähkön toimitus loppuu

EU:n pakotteiden vuoksi Venäjältä tuotavaa sähköä ei ole voitu maksaa, joten sähkön tuonti loppui 14.5.2022.

Venäjältä tuodun sähkö osuus Suomessa käytetystä sähköstä oli kymmenen prosentin luokkaa.

Venäjältä tuotu sähkö ei koskaan ole ollut kriittistä Suomessa. Enimmäkseen se ei ole ollut pörssisähköä, vaan sitä on tuotu erikoissopimuksilla. 

Venäläistä sähköä ei myöskään ole tuotu silloin, kun sähköä olisi tarvittu Suomessa. Terveessä tilanteessa sähköä tuodaan enemmän, kun sähkö on kallista. Venäjältä sähköä on kuitenkin tuotu silloin, kun sähkö on halpaa.

Esimerkiksi seuraava analyysi tehtiin jo vuonna 2013 [1].

Halvan sähkön tuonti tarkoittaa sitä, että bio- ja hiilivoimalat eivät saa oikeudenmukaista korvausta siitä, että ne käynnistyvät muutamaksi vuorokaudeksi korkean kulutuksen aikana.

Hyvällä onnella Venäjän tuonnin loppuminen johtaa terveempään sähkömarkkinaan Suomessa.

Epäterve tuonti Venäjältä

Nord Stream 2:n taru loppui

Olemme jännittäneet Nord Stream 2 -kaasuputken kohtaloa. Sitä eivät saaneet pysäytettyä amerikkalaiset, vaan lopulta sen pysäytti enemmän tai vähemmän venäläiset itse.

Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen tulleet pakotteet tekivät selväksi, ettei valmista kaasuputkea tulla koskaan ottamaan käyttöön.

Yritys on irtisanonut henkilökuntansa 1.3.2022 ja melko varman tiedon mukaan hakeutunut konkurssiin 2.3.2022. Yritys ei itse vahvista konkurssiaan.

Bloombergin uutinen

Fortum menettää Venäjän hyökkäyksessä miljardeja euroja. Fortum omistaa 76% Uniperista, joka omistaa noin miljardin euron osuuden Nord Stream 2 -projektista. Fortum omistaa yksin ja Uniperin kautta energia-alan yrityksiä Venäjällä ainakin neljän miljardin euron edestä työllistäen Venäjällä 7000 henkeä.

Uniper on myynyt Keski-Euroopassa energiajohdannaisia 80 miljardin euron edestä, joita Fortum on joutunut takaamaan ainakin 8 miljardin edestä. Jos Uniper on arvioinut energian hinnan todella väärin, voimme nähdä vielä Fortuminkin konkurssin.

Yleensä pohditaan ongelmia, jotka aiheutuisivat energiantuonnin päättymisestä Venäjältä. Energiantuonnin arvo on kuitenkin aika pieni verrattuna näihin yritystoiminnan todennäköisiin tappioihin. Vuodessa Suomi on tuonut Venäjältä energiaa 6,7 miljardin euron arvosta, josta öljyä on 4,5 miljardia euroa. Suuri osa tuonnista on helppo korvata maailmanmarkkinoilta löytyvillä tuotteilla. Suomen riippuvuus maakaasusta on onneksi paljon pienempi kuin Keski-Euroopalla (noin puoli miljardia euroa).

Fortumin markkina-arvo on pudonnut kahdessa kuukaudessa kahdeksalla miljardilla eurolla. Suomen valtio omistaa Fortumista hieman yli puolet.

HS: Suomalaiset ovat menettäneet Fortumin takia lyhyessä ajassa miljardeja, ja viisi asiaa ennakoi ongelmien vielä pahentuvan

Sähköautojuna

Ford on patentoinut läjän ideoita, kuinka sähköauton voisi ladata pyörien liike-energialla samalla, kun sähköauton pistää isomman auton hinaukseen. Esimerkiksi auton voisi ladata rekan perässä vetämällä tai asuntoauton perässä.

Tämä ei minusta kuulosta kovin järkevältä. Yksi sähköauto yhden rekan perässä ei vielä tuo sellaisia skaalahyötyjä, ettei siinä itse asiassa tuhlata energiaa ja saastuteta ympäristöä niin paljon, ettei siitä ole hyötyä. Samalla vaivalla rekassa on ylimääräinen akku, josta sähköautoa ladataan. Pyörien kautta lataamisessa vain haaskataan energiaa.

Mutta tästä tuli kyllä mieleen, että pidemmissä sähköautojunissa voisi olla järkeä. Ladataan puolen tusinaa sähköautoa tiukasti toisiinsa kiinni ja rekka vetämään koko letkaa, ja samalla lataamaan sähköautoja.

Esimerkiksi Lapin matkat onnistuisivat hienosti sähköautolla, jos auto kytketään Äänekoskella sähköautojunaan ja otetaan pois Kärsämäellä. Uudestaan junaan Iissä ja pois Keminmaalla. Välissä voi kierrellä ostoksilla Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä.

Fordin patenttiuutisesta uutisoi ensimmäisenä (kommentoimatta) Tekniikan Maailma.

Ford Looking at Charging EVs by Flat Towing Them

https://www.thedrive.com/tech/41529/ford-looking-at-charging-evs-by-flat-towing-them

Esimerkkejä autoista, joita voi vetää matkailuauton perässä:

https://www.curtmfg.com/flat-towing/learn-more

5000 ampeeria – haluanko ladata sähköautoni nopeasti?

Vanhoista Sähkölamppuartikkeleista löytyy monta, jossa varoitellaan, ettei
aivan heti kannata uskoa väitteitä sähköauton lataamisesta minuuteissa.
Joko sähkön jännite tai virta nousee vaarallisiin lukemiin.

TM julkaisi artikkelin YouTube-videosta, joka havainnollistaa hyvin, miltä
näyttää, jos sähköauton pikalataus menee pieleen.

Videossa nähtävät kondensaattorit ovat 20 000 ampeeria ja 3000 volttia.
Tämä tekee 60 MW eli pienen kaupunkivoimalaitoksen verran tehoa.
Tällaisessa kondensaattorissa on kuitenkin hyvin vähän energiaa,
joten teho on tuollaisella tasolla korkeintaan millisekunteja.

Mutta, jos kondensaattorissa olisi tarpeeksi energiaa, niin
60 MW teholla saisi ladattua auton akkuja nopeudella 17 kilowattituntia sekunnissa. 100 kWh akku latautuisi kuudessa sekunnissa.

Jos joku menee pieleen, tulos näyttää samalta kuin videossa.

TM: Oletko koskaan nähnyt 5000 ampeerin sulaketta, entä oletko nähnyt kuinka sellainen pamahtaa

Entä jos sähkö loppuu? Keneltä se loppuu?

Kukaan ei tunnu ajatelleen tilannetta, että sähkö voisi oikeasti loppua.

Esimerkiksi tuonti Ruotsista voisi pakkasella loppua kokonaan, jolloin Suomen sähköntarjonnassa tulisi noin neljänneksen pudotus.

Tällöin sähkön myyjä ei välttämättä voi täyttää velvollisuuksiaan toimittaa sähköä.

Se, kenelle toimitetaan sähköä ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi.

Oikeudenmukainen tapa katkaista sähkö on katkaista se niiltä, joille kyseinen sähkönmyyjä oli luvannut toimittaa sähköä.

Otetaan esimerkki (yritysten nimien yhteys todellisuuteen on täysin kuviteltu). Ostan sähköni sähkönmyyjältä Helen. Olen saanut sähkön halvalla tasahinnalla, koska sopimuksessa ei ole lupausta sähkön toimittamisesta poikkeustilanteissa. Kovalla pakkasella Helen ei voikaan toimittaa sähköä, joten he lopettavat sähkön toimittamisen verkkoon.

Kuitenkin oma sähkön jakeluyhtiöni on Caruna. Carunan pitäisi lopettaa sähkön toimittaminen Helenin asiakkaille.

Mitään tällaista ei ole otettu nykyisissä sopimuksissa huomioon. En tiedä pystyvätkö etäluettavat sähkömittarit etänä lopettamaan sähkön jakelun asiakkaalle. Ainakaan etämittausta säätelevässä asetuksessa ei ole tällaisesta mainintaa. Ja vaadittava tietotekninen järjestelmä olisi kohtuullisen mutkikas ja kallis. Ja se tarvittaisiin jokaiselle jakeluyhtiölle erikseen.

Finlex: Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta

”Neljä miljoonaa on vielä ilman sähköä, tuovat sisään jopa pihagrillejä, onneksi takka toimii monella” – Wärtsilän kuusi voimalaa pyörivät Texasissa tauotta