Jättimäiset energiavarastot, osa I, Kannattaako Suomessa?

Perinteisen energian kanssa hyödyllisiä, mutta uusiutuvan energian kanssa välttämättömiä.

Suuritehoisista sähkövarastoista ei Suomessa puhuta. Ne kuitenkin olisivat meilläkin aivan välttämättömiä. Tuulienergiaa syntyy kun tuulee ja aurinkoenergiaa silloin, kun aurinko paistaa. Nuo energiamuodot ovat melko hyödyttömiä ilman suuria energiavarastoja. Hiilivoimaloista ei tulla pääsemään eroon ilman sähkövarastoja.

Kuvassa 1 on Suomen vuoroauden kalleimman ja halvimman tunnin sähkön hinta alkuvuonna 2012 (tammi-syyskuu).

Päivän minimi- ja maksimihinta
Kuva 1. (*)

Tavallisinakin päivinä hinnoissa on iso ero, ja erityisesti niinäkin päiviä,jolloin sähkön hinta on yhtenä tuntina hyvin kallista, halvin tunti on melko normaalin hintainen. Voimme siis ostaa markkinoilta sähköä halvimpana tuntina, ja myydä sen kalleimpana tuntina melkoisella voitolla. Seuraavassa tutkitaan tuottoja, joita tällainen yhden tunnin siirtävä sähkövarasto olisi saanut tänä vuonna Suomessa.

Hintaero on kerätty kuvaan 2. Siinä on myös kyseisen päivän keskiarvohinta. Esimerkiksi ydinvoimala saa sähköstään tuon keskiarvohinnan. Sähkövarasto saisi sähköstään hintaeron verran voittoa ilman muita raaka-ainekuluja kuin akkujen kuluminen (mutta siis vain yhdestä tunnista vuorokaudessa).

Hintaero vuorokauden halvimman ja kalleimman tunnin välillä
Kuva 2. (*)

Kuvasta nähdään, että aina, kun sähkö on kallista, hintaero on vielä suurempi. Noina päivinä sähkövarasto ansaitsee kilowattitunnista enemmän kuin sähkövoimala.(**)

Tammi-syyskuun hintaeron keskiarvo on peräti 2,7 c/kWh. Joka päivän halvimman tunnin talteen ottanut sähkövarasto tienaa siis keskimäärin 2,7 c/kWh jokaisesta tallettamastaan kilowattitunnista.Sähkövarasto on myös vapaa olemaan kuluttamatta akkuja sellaisena päivänä, kun sähköstä ei saa niin hyvää hintaa, että voitto ei kata akkujen kulumista (elleivät ne purkaudu itsestään).

Kuvassa 3 on tasattu hintaeroa 7 päivän liukuvalla keskiarvolla. Tästä näkee selvemmin hinnan vaihtelun suuret linjat.

7 päivän liukuva keskiarvo
Kuva 3.

Kuvassa näkyvät kevään pakkaskaudet. Kesällä vaihtelu on ollut erittäin pientä, mutta jos Suomessa olisi aurinkosähköä käytössä, kesän yö-päivä-hintavaihtelut olisivat suuria. Elo-syyskuu olisi ollut sähkövarastoijalle todellista kultakautta.

Kuvassa 4 on vielä kuukausittainen ero, eli sähkövaraston potentiaalinen tuotto kuukaudessa kilowattitunnilta.

Kuukausittainen ero

Helmikuu erottuu selvästi noin kuuden sentin tuotoilla kilowattitunnilta. Tällaisilla tuloilla kannattaa pyörittää sähkövarastoa millä tahansa akkutekniikalla.

Olen aikaisemmin laskenut, että sähköautojen akkutekniikalla akku kuluu vähintään 3,5 c/kWh (ja tuottaa melkoisesti ongelmajätettä). Tuon rajan alapuolella ei siis sähkön varastointi kannata. Sähkön varastointi tuolla tekniikalla olisi tänä vuonna kannattanut helmikuussa ja elokuussa ja syyskuu on siinä ja siinä.

Kuluttaja ostaa sähkön arvonlisäverollisena. Kuluttajan tuotto omaan käyttöön varastoidusta sähköstä on 1,23 kertaa isompi kuin pörssisähkön hintaero eli kuluttajalle sähkön varastointi omaan käyttöön kannattaa jo hintaerolla 2,8 c/kWh. Tämän vuoksi syyskuussakin kuluttajalle sähkön varastointi olisi kannattanut. Sähkön ”sokea” varastointi juuri ja juuri ei olisi kannattanut kuluttajalle, koska eron keskiarvo on ollut 2,7 c/kWh. Kannattamattomat päivä on valikoitava pois, että varastointi kannattaisi.(***)

Sähköpörssistä puuttuu mekanismit sähkövarastojen tarjoukselle: ”myymme sähköä 10 megawattituntia, jos olemme onnistuneet ostamaan sen toisella tarjouksella aikaisemmin samana päivänä”. Sähköpörssissä on monen muun laisia erikoisia tarjoustyyppejä teollisuudelle, mutta tätä tietääkseni ei vielä ole.

Vähitellen on syntymässä tekniikoita, joilla sähköä voidaan varastoida hyvin suuressa mittakaavassa. Sähkön varastoinnissa tärkein kriteeri on kuitenkin hinta — sähköauton akuissa tärkein kriteeri on keveys. Siksi sähkön varastointia tuskin tullaan koskaan tekemään sähköauton akuilla. Sähkövarastoinnin tekniikkaa käsitellään artikkelin toisessa osassa.

(*) Päivistä on poistettu kesäaikaan siirtymispäivä.

(**) Mielenkiintoista sinänsä, että elo-syyskuussa on ollut noita paniikkipäiviä enemmän ja tasaisemmin kuin koko kevättalvena. Elo-syyskuun hinnanmuodostuksessa on ollut jotain melko luonnotonta: yöksi on siirrytty luonnolliseen Ruotsin hintatasoon, mutta päivisin on ollut aivan omat säännöt.

(***) Sähkön tuottaja ei saa sähköstään liikevaihtoveron suuruista etua, mutta yritys ei maksa akuistaankaan liikevaihtoveroa. Aiemman artikkelin laskelma 3,5 c/kWh on kuitenkin tehty kuluttajahinnoille — sellaisille hinnoille, mitä kuluttaja maksaa tyypillisesti sähköauton akuista.

Dashboard on nyt kaaviot

(Päivitys: kirjanmerkki)

Yläpalkin lopussa ollut ”Dasboard (Beta)” on nyt ”kaaviot” ja se on yläpalkissa heti ensimmäisenä. Tarkoitus on jollain aikataululla siirtää kaikkien yläpalkin lisäsivujen tiedot samanlaisiksi sivuiksi.

Kaaviot-sivulle kannattaa tehdä nyt kirjanmerkki osoitteeseen http://dashboard.sahkolamppu.com.

Kaaviosivussa on ollut ongelma, että pitkästä aikaa ensimmäistä kertaa sivua käytettäessä ennusteena onkin näkynyt arvo ”0,0”. Ongelma on jossain käytetyn Googlen kaavionpiirto-ohjelman syövereissä. Ongelma on ehkä ratkaistu — mutta ilmiö esiintyy niin harvoin, että siitä on vaikea olla varma.

Vastaanotan mielelläni ehdotuksia ja kommentteja sopiviksi kaavioiksi ja esitysmuodoiksi.

Lämmitysöljyn hinta laski 1,6%

Lämmitysöljyn hintakehitys

Lämmitysöljyn vertailuhinta(*) laski puolitoista prosenttia keskiviikkona 24.10.2012. Edellinen vertailuhinta oli 1,138 €/l ja uusi 1,120 €/l (hinta webbisivulla 1,179 €/l).

Edellinen hinnantarkastus oli perjantaina. Tämän jälkeen raakaöljyn eurohinta on pudonnut tämänpäiväisen hinnanlaskun verran lisää. Jo perjantaina raakaöljyn hinta oli pudonnut viitisen prosenttia ilman, että se näkyi lämmitysöljyn hinnassa. Brent-raakaöljyn hinta euroissa on pudonnut viikossa tasolta 89 euroa barrelilta tasolle 82 euroa barrelilta. Lisää hinnanlaskuja on odotettavissa lähiaikoina.

Öljylämmitys on nyt saman hintaista sähkölämmityksen kanssa, jos kuluttajahinta on 12,4 c/kWh eli pörssisähkön hinta on 5,8 c/kWh.(**) Pörssisähkön hinta kuukausittain maksavalle kuluttajalle tässä kuussa jää varmasti alle neljän sentin kilowattitunnilta (päivän ennuste 3,83±0,02 c/kWh), eli sähkö tulee olemaan varmasti halvemi lämmitystapa lokakuussa myös tämän hinnalaskun jälkeen.

Sähkön hintaennuste ja vertailu lämmitysöljyyn
(klikkaa suuremmaksi)

(*) Vertailuhinta on hinta HOK-Elannon ja ABC yhdessä toimittaman öljyn hinta vähennettynä 5% S-bonuksella, jonka jokainen öljyn tilaaja käytännössä saa. Vertailussa muihin toimittajiin käytetään 1000 litran tankkausta halvimmalla laadulla pääkaupunkiseudulla, millä kriteerillä ABC on ollut yleensä kahden halvimman joukossa (muilla on alennuksia isommista tankkauksista, ABC:llä ei).

(**) Öljylämmityksen hyötysuhteeksi oletetaan 90%.

Uusi välilehti: historia

Yläpalkkiin on nyt ilmestynyt uutena välilehtenä ”historia”.

Sain Google Analyticsiltä sivuraportin, josta selvisi, että sähkönhintaennustevälilehden latautuminen on kestänyt keskimäärin 14 sekuntia. En itse ole tätä ollenkaan tajunnut, koska vakiokävijöillä on oikeat javascriptit jo ladattuna ja yhteydetkin ovat nopeat.

Hätäratkaisuna sähkönhintaennustesivulla olleet historiakuvaajat on siirretty nyt sitten tuohon historia-välilehteen.

Tämä Blogger alkaa valitettavasti olemaan jo aika vanhanaikainen ja raskas julkaisualusta tälle blogille. Tutkiskelen vaihtoehtoja.

Eiköhän se bensiinkin jo kohta halpene?

Kuva flickr.com, enzoman, CC BY

Amerikasta raportoidaan, että bensiinin hinta on pudonnut alimmilleen elokuun alun jälkeen. Euron arvo puolestaan on noussut dollaria vastaan elokuun alun jälkeen seitsemän prosenttia.

Eikö tuosta yhtälöstä pitäisi seurata, että Suomessa bensiini on 7% halvempaa kuin elokuun alussa?

Oil Falls Below $89; Pump Prices Continue to Drop – ABC News
http://www.google.com/finance?q=EURUSD

Raakaöljyn hinta jyrkässä laskussa

Raakaöljyn hinta on eilisen öljynhinta-artikkelini jälkeen laskenut euroissa 2,7%.

Euro on noussut dollariin nähden 1,295:stä 1,313:een. Valuuttakurssimuutokseksi tämä on todella paljon.

Brent-öljyn hinta puolestaan on laskenut 114,5:sta dollarista barrelilta 113,0:aan dollariin barrelilta.

Euroissa raakaöljyn hinta siis on pudonnut noin 89 eurosta noin 86 euroon barrelilta. Kuvaajassa tämä on viimeinen suoraan alaspäin osoittava punainen viiva.

Taloussanomat: Raakaöljyn hinta laskussa