Helmikuun ennakkoennuste 4,2 c/kWh

Helmikuu on keskimäärin vuoden kallein kuukausi.

Keskimäärin helmikuu on kuitenkin ollut vain 2% kalliimpi kuin tammikuu.

Erot ovat kuitenkin valtavat. Suurin kuukausinousu tammikuusta helmikuuhun oli vuonna 2010, 42%. Muutenkin hinta vuonna 2010 oli lähes 10 c/kWh.

Viimekin vuonna helmikuun hinta oli 5,3 c/kWh eli yli senttiä korkampi kuin nyt tammikuussa. Tämä oli myös viimeisestiä kolmesta vuodesta ainoa, jolloin sähkön hinta oli edullsempi kuin öljyn hinta nyt.

Tammikuun lopun halpa sähkön hinta kuitenkin lupailisi, että voimme pitää hyvänä helmikuun ennusteena tammikuun hintaa lisättynä pitkäaikaisen keskiarvon kahdella prosentilla, 4,2 c/kWh.

Myös vuosien 2000-2012 keskiarvo on ollut hyvä viite halpojen vuosien 2012-2013 sähkön hinnasta. Tuo keskiarvo on 4,1 c/kWh.

Viime kuun lopun hintatasolla kuukauden hinnaksi tulisi 4,15 c/kWh.

Näiden perusteella valitaan optimistisesti kuukauden ennakkoennusteeksi 4,2 c/kWh, mutta jos säästä tulee todella kylmä, tästä mennään korkealle ja kovaa. Ei ole mahdotonta, että hinta nousee jopa kaksinkertaiseksi.

Lämmitysöljyssä pieni hinnankorjaus

Lämmitysöljyn vertailuhintana käytettyä HOK-Elanto-ABC lämmitysöljyn hintaa korjattiin keskiviikkona kaksi tuhannesosaa alaspäin.

Edellisestä hinnanmuutoksesta on kymmenen päivää, ja nyt itse asiassa palataan täsmälleen kymmenen päivän takaiseen hintaan.

Uusi vertailuhinta on 1,082 €/l (1,139 €/l ilman 5% bonuksen vähentämistä). Lämmityksessä tämä vastaa yhä sähkön pörssihintaa 5,5 c/kWh, kuluttajahintana 12,0 c/kWh.
Vaikka lehdissä on taas ollut väitteitä, että öljyn hinta olisi kovassa nousussa, raakaöljyn hinta ei euroissa ole noussut olennaisesti. Se kuitenkin on noussut, joten tämä pieni hinnanlasku on trendiä vastaan.
Kuten kuvan punaisesta käyrästä nähdään, raakaöljyn hinta on noussut pari viikkoa, mutta se ei ole silti vielä yhtä korkealla kuin piikki vuoden alussa. Suomen hinnan ja raakaöljyn (brent) eurohinnan välinen suhde on 2,14, mikä on viimeisen puolen vuoden keskiarvon alapuolella. Voidaan siis sanoa, että öljyä toimitetaan nyt suhteellisen halvalla.
Euroissa brent-raakaöljyn hinta on ollut:
21.1.2013  84,0 €/tynnyri
15.1.2013  84,2 €/tynnyri
31.1.2013  84,8 €/tynnyri
Euro on nyt neljäntoista kuukauden arvokkaimmassa hinnassa suhteessa dollariin. Mikäli euron arvo jostain syytä lähtee palaamaan viimevuotiselle tasolle, öljyn hinta voi nousta nopeastikin. USA:ssa on menossa korjausliike, jossa sikäläisen WTI-öljyn hinta on eurooppalaista brent-öljyä nopeammassa hinnannousussa. Myös Syyrian tilanteen kiristyminen voi nostaa nopeasti öljyn hintaa.

Tammikuun lopullinen kuukausihinta 4,159 c/kWh

Tammikuun lopullinen pörssisähkön kuukausihinta on 4,159 c/kWh. Pörssi laskee sen Ruotsin ajassa, joten Suomen ajan mukaisessa hinnassa saattaisi olla eroa muutama sadasosa.

Kuukausi oli hankala ennustettava. Se jakautuu neljään aivan erilaiseen jaksoon.

Ensimmäisen viikon hinta oli vakaa ja matala. Venäjältä saatiin halpaa sähköä, mikä pudotti Suomen sähkön hintaa, vaikka Venäjän sähkö ei olekaan pörssissä. Suomen hinta kuitenkin pysyi sitkeästi Ruotsin hinnan yläpuolella, eli määräävä tekijä oli kuitenkin Tanskan halpa tuulisähkö.

Toisella viikolla Tanskan halpa tuulisähkö loppui, ja hinta oli melko “normaalitasolla”. Eri pohjoismaat olivat vuorotellen halvimpia. 14. päivä Suomen sähkön hinta oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Ruotsia halvempi – tosin vain muutaman tuhannesosan.

Kolmas ja neljäs viikko olivat Suomen ulkopuolella poikkeuksellisen kylmiä. Sähkön hinta nousi Suomessakin, mutta hintaveturina olivat Norjan väestörikkaimmat alueet Oslo ja Trondheim. Saksassa oli koko maassa pakkasta alpeille asti. Yhtenä päivänä sähkön hinta nousi jopa niin korkealle, että öljylämmitys olisi ollut halvempaa. Suomen hinta oli Pohjois-Ruotsia halvempi jopa kolmena päivänä. 24. päivä ero oli jopa 0,03 c/kWh. Ero Tukholmaan oli jopa suurempi.

Viimeinen viikko olikin sitten taas halpaa. Keski-Euroopan ja Norjan pakkaset laantuivat ja Tanskasta ja Pohjois-Saksassa tuli tuulisähköä yllin kyllin. Suomen hinta taas alkoi erota Ruotsin hinnasta selvästi ylöspäin.

Täysin Suomesta riippumattomat hintaheittelyt tekivät ennustamisesta vaikeaa. Kuun alun ennakkoarvio 3,9 c/kWh ei ollut kovinkaan huono ennuste, virhe oli vain noin 5%.

10. päivä ennuste oli yhä 3,9 eli virhe oli yhä 5%. Tuota ennen, kun hinta näytti pysyvän matalalla, ennuste ehti käydä jopa 11% liian alhana.

15. päivä ennuste oli taas 4% liian korkealla. Korkeimmillaan ennuste oli 6% liian korkea 18. päivä.

20. päivä ennuste sattui olemaan vain 1% liian korkealla, mutta tämä oli lyhytaikaista, sillä ennuste ehti nousta vielä 5% liian korkealle 25. päivä.

Hyvää ennusteessa oli siis, että se oli aina 11% tarkkuudella oikein, 7% tarkkuudella oikein paria päivää lukuunottamatta. Huonoa oli se, että ennuste oli vielä 5% väärin viikko ennen kuun loppua.

Yritän lohduttautua sillä, että 5% ennuste on useimpiin tarkoituksiin riittävä eikä kovin huono tulos.

Kaavio kertoo, milloin sähkö on kallista ja milloin halpaa

Sähkön suhteellinen hinta eri tunteina tammikuussa 2012

Sähkön tuntihinnoittelu on alkamassa tavallisillakin kuluttajilla. Mistä siis nopeasti voisi arvioida, onko pörssisähkö todennäköisesti nyt kallista vai halpaa?

Oheinen kuva on yksi lähtökohta arvioida sähkön hintaa.

Kuva perustuu tammikuun 2012 sähkön hintaan. Siinä on tunneittain tieto siitä, onko sähkö ollut tuona tuntina keskimäärin kuukausihintaa kalliimpi vai halvempi -20% – +20%. Esimerkiksi 5% tarkoittaa sitä, että sähkö on ollut tuona tuntina 5 % – 9,99 % kuukausikeskiarvoa kalliimpaa.

Jos onnistut siirtämään astianpesukoneen käynnistämisen tummanpunaiselta tunnilta tummanvihreään tuntiin, säästät sähkön hinnassa yli 40%.

Ympyrät kuvaavat kellon viisareita. Aamu alkaa siis keskiyöstä ja pyörähtää myötäpäivään keskipäivään. Tästä jatkaa iltaympyrä toisen kellon pyörähdyksen.

Uloimmalla kehällä on sunnuntain hinta, toiseksi uloimmalla lauantain hinta ja sisäkehällä arkihinta.

Tämä hintajakautuma kuvaa lämmityskauden hintaa. En ole vielä verrannut sitä kovin paljoa muihin vuodenaikoihin enkä ole tarkastanut, kuinka lähellä tiedot ovat tämänvuotista tilannetta. Pikaisesti katsoen kuitenkin kuvaajan kalliit ja halvat ajat ovat tyypillisiä ympäri vuoden.

Sähkönhintaennuste 4,35 c/kWh

Ennuste on nyt pari päivää pysynyt 4,35 c/kWh välillä 4,3:n puolella ja välillä 4,4:n puolella.

Joka tapauksessa kylmyys Keski-Euroopassa on jo suurelta osalta hellittänyt, ja ensi viikolla odotetaan sateista plussäätä koko Keski-Eurooppaan. Sade ei sähkön hintaa nosta, joten paineiden tuosta suunnasta pitäisi helpottaa.

Esimakua tästä saadaan lauantaina, jolloin hinta on alin sitten kuudennen päivän, 3,8 c/kWh.

Sähkö tulee nyt taas Tanskasta ja Virosta ja muut kuluttavat enemmän kuin tuottavat. Tanska on 0,15 c/kWh halvempi kuin muu Pohjola. Kallein sähkö löytyy lauantaina jälleen Oslosta, mutta vain muutaman tuhannesosan erolla Suomi-Ruotsi-alueeseen. Saksakin on Suomea, Ruotsia ja Norjaa halvempi, 3,7 c/kWh.

Saksassa ilmeisesti halpa sähköntuotanto riittää lauantain lämmitykseen ja muuhun kulutukseen. Sää ei nimittäin ole vielä lauantaina lämmennyt Saksassa, vaan on sikäläisittäin erittäin kylmä (Berliini -12C, München -5C). Tämä kuitenkin lupailee laskeneita sähkön hintoja loppukuuksi.

Raakaöljyn hinta on ennallaan uutisoinnista huolimatta

Talouselämä uutisoi tänään kello 17.51 “Raakaöljyn hinta jatkaa nousuaan seitsemättä viikkoa”. Uutinen on sinänsä totta, mutta kärsii kahdesta suomalaisten uutisten perusongelmasta: ne ovat aina sen verran myöhässä, että sykli on jo ohi, ja uutinen on otettu Amerikasta ajattelematta tippaakaan Suomen tilannetta.

On totta, että WTI-öljyn hinta on noussut seitsemän viikkoa. Tuo öljy on kuitenkin tukevasti keskellä USA:n mannerta Oklahoman Cushingissa, eikä sitä sieltä saa logistisesti millään merkittäviä määriä ulos muuhun maailmaan. WTI on ollut tärkeä indeksi, mutta se on viime vuosina taantunut USA:n sisäiseksi indeksiksi, jolla ei ole mitään arvoa USA:n ulkopuolella. Ero muussa maailmassa tärkeimpään brent-indeksiin on ollut kymmeniä prosentteja. Jopa USA:n hallitus on alkanut tilastoida öljyn hinnan brent-indeksissä.

Suomen öljyn hinnalle WTI-indeksillä ei pitäisi olla mitään merkitystä.

Brent-indeksi taas ei ole noussut dramaattisesti. Se kävi syksyllä tasolla 105 dollaria barrelilta, oli kaksi viikkoa sitten 110 dollaria barrelilta, ja se on noussut viimeisen kahden viikon aikana tasolle 113 dollaria barrelilta.

Euron hinnan nousu suhteessa dollariin on kompensoinut tämän nousun.

Jos tilannetta verrataan maanantaihin, perjantaina öljy maksoi euroissa 84,2 euroa barrelilta, missä on maanantaihin nähden nousua vain 0,2%. Vuoden alussa öljy maksoi euroissa 85,6 euroa barrelita eli merkittävästi enemmän. Euro on tänään arvokkaampi dollariin nähden kuin kertaakaan yhteentoista kuukauteen, 1,346. Se on uutinen.

Marraskuusta asti öljyn hinta on heilunut 83 ja 86 euron välillä barrelilta ilman selvää suuntaa.

Ehkä kyseessä on ennustettu tilanne, että WTI- ja brent-indeksit ovat lähentymässä toisiaan. Lähentyminen olisi tapahtumassa siten, että WTI-indeksi nousee brentin tasolle. Tätä on odotettu, koska ensimmäinen öljyputki, jolla öljyä voi siirtää Meksikonlahdelle Cushingista on tulossa käyttöön. Ennen nuo putket toimivat vain toiseen suuntaan. Ostamalla WTI-öljyä ja myymällä se Euroopassa on voinut ja voi yhä tehdä voittoa luokkaa 20% öljyn hinnasta. Kumpikin ovat aivan samanlaista vähärikkistä öljyä.

Voimme siis jatkaa öljyn kulutusta pelästymättä Talouselämän otsikoita. Raakaöljyn hinta on ennallaan eikä ole mitään erityistä syytä odottaa sen hinnan nousevankaan lähitulevaisuudessa. Ja sitä paitsi, viime keväänä WTI-indeksikin oli kymmenen prosenttia korkeammalla kuin nyt “seitsemän viikkoa nouseena”.