Helmikuun 2013 lopullinen kuukauden keskihinta 3,943 c/kWh

Helmikuun loppu jatkui tasaisen matalana noin tasolla 4,0 c/kWh. Tyypillinen kuvio eli maanantaista keskiviikkoon hinta nousi (korkeimmillaan 4,1 c/kWh), ja torstaina hinta taas lähti laskuun.

Merkillepantavinta helmikuussa oli se, ettei Suomen hinta eronnut Ruotsin hinnasta kertaakaan. Tämä toi Suomeenkin niin matalan hinnan, ettei siihen ole helmikuussa oikein viime aikoina totuttu. Keskihinta on 3,943 c/kWh (*).

Viimeksi sähkö oli helmikuussa näin halpaa vuonna 2009. Sähkö oli nyt halvempaa kuin keskiarvo 2000 – 2012, joka on 4,05 c/kWh.

Ennuste onnistui koko kuukauden erittäin hyvin. Kuun alun ennuste 4,2 c/kWh oli vain 6,5% liian korkea. Jo 3. päivä ennuste korjattiin alle 3% päähän lopullisesta, mutta nousukausi 10. päivän jälkeen nosti ennusteen uudelleen lähes 4% liian korkeaksi. Ennuste oli kuitenkin lopullisesti alle 3% liian korkea 16. päivä ja alle 2% liian korkea 18. päivä ja alle 1% liian korkea 19. päivä. Ennuste oli alle 3% väärässä 18 päivää, alle 2% väärässä 12 päivää ja alle 1% väärässä 9 päivää.

(*) Hinta on Ruotsin ajassa eli yhden tunnin siirtymä kuun alussa ja lopussa saattaa aiheuttaa Suomen hintaan muutaman tuhannesosan eron.

27.2.2013 Italian vaalitulos halvensi öljyä

Italian sekava vaalitulos – eurosta eroa kannattavat saivat ehdottoman enemmistön eli 55% äänistä – sai euron hinnan putoamaan muita valuuttoja vasten. Dollaria vasten euro on pudonnut 1,4% sitten edellisen lämmitysöljyn hinnan muutoksen 20.2.

Kuten tavallista, raakaöljyn hinnan putoaminen kuitenkin enemmän kuin kompensoi tuon euron arvon heikkenemisen. 20.2. jälkeen brent-öljyn hinta on pudonnut 2,5%.

Yhteensä siis Suomen kannalta tärkeimmän raakaäljyn eli brent-öljyn hinta on pudonnut euroissa 1,1%.

Lämmitysöljyn myyjän katetta kuvaava indeksi litra lämmitysöljyä / litra raakaöljyä on noin pitkäaikaisessa keskiarvossa 2,17 (nyt 2,16). Hinnanmuutospainetta ei siis pitäisi olla.

Lämmitysöljyn hinta lämmityksessä vastaa pörssisähkön hintaa 5,77 c/kWh. Helmikuun pörssisähkön keskihinta tulee olemaan 3,95 c/kWh (tarkka luku muutaman tunnin kuluttua). Koska helmikuun sähkön hinta on tyypillisesti vuoden kallein, tämä ei näytä lämmitysöljyn kannalta kovin hyvältä. Kuluttajahinnassa ero on viidenneksen luokkaa suoran sähkölämmityksen hyväksi.

22.2.2013 Rauha maassa, ennuste 3,96 c/kWh

Loppuviikolla ei tapahtunut mitään erityisen jännittävää. Perjantaina sähkö oli hiukan kallista torstain tapaan, mutta lauantai on sitten täsmälleen odotetun hintainen. Ennuste on nyt pysynyt pari päivää täysin paikallaan tasolla 3,96 c/kWh.

Ensi viikon lämpimät sääennusteet ovat yhä saman laisia, joten alkaa olla aika varmaa, että ensi viikko on lämmin kaikkialla Pohjoismaissa ja Saksassa.

Sähkön hinta lauantaina on Suomessa ja Ruotsissa 3,8 c/kWh. Hinnan vetureina ovat Saksa ja Tanska, joissa sähkö maksaa 3,7 c/kWh. Virossa ja joillakin Norjan alueilla sähkö on hieman kalliimpaa kuin Suomessa ja Ruotsissa.

Euro on pudonnut keskiviikon jälkeen reilusti, mutta raakaöljyn hinta vielä reilummin. Euro on pudonnut kahdessa päivässä 0,8%, raakaöljy dollareissa 1,8% ja yhteensä euroissa raakaöljyn hinta on pudonnut 1,2%. Lämmitysöljyn myyjän kateindeksi on noussut viimeisen puolen vuoden keskiarvoon 2,17 (litra lämmitysöljyä hinta / litra raakaöljyä hinta).

Lämmitysöljyn hinta on sama kuin keskiviikkona (kello 16.00).

Suomen ja Ruotsin pullonkaula vuonna 2012 88 miljoonan euron arvoinen

Fingrid Oyj julkaisi 18.2.2013 pörssitiedotteen, jossa se kertoi tuloksensa parantuneen merkittävästi. Konserinin liikevoitto vuodelta 2012 oli 95 miljoonaa euroa, joista 44 miljoonaa euroa oli Ruotsin ja Suomen välisen sähkönsiirron pullonkaulatuloja.[1]

”Yhtiön tulosta paransivat 30 prosentin kantaverkkotariffien nosto ja suurista aluehintaeroista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin rajalla.” [1]

 ”Ison osan vuotta toinen Suomen ja Ruotsin välisistä siirtoyhteyksistä oli poissa käytöstä, minkä seurauksena Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia ei saatu täysimääräisesti hyödynnettyä. Tilanteen seurauksena maiden rajalla kertyi ennätysmäärä, 88 miljoonaa euroa, pullonkaulatuloja.” [1]

Kun siis Suomen sähkön pörssihinta on esimerkiksi 4 c/kWh ja Ruotsin 3 c/kWh, jokaisesta kilowatista, joka Suomeen siirretään veloitetaan suomalaisilta 4 c/kWh ja ruotsalaisille tuottajille maksetaan 3 c/kWh. Erotus yksi sentti jaetaan Fingridin ja vastaavan ruotsalaisen toimijan kesken puoliksi.

Fingrid oli siis vuonna 2012 kykenemätön ylläpitämään riittävää siirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen, mistä sille annettiin palkkiona 44 miljoonaa euroa.

Suomalaiset ovat siis maksaneet sähköstään vuonna 2012 88 miljoonaa euroa liikaa, ruotsalaiset sähköntuottajat saivat 88 miljoonaa euroa liian vähän rahaa, ja tuo 88 miljoonaa jaettiin puoliksi Fingridin ja Svenska Kraftnätin kesken, 44 miljoonaa kummallekin.

Toinen ongelma on, että tässä pörssitiedotteessa ei kerrota voittoon kohdituvan minkäänlaisia rasitteita. Kuitenkin Fingridin sivulla (kuten ystävällinen lukijamme kertoi) lukee seuraavasti:

”Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.” [2]

Jos lähes puoleen Fingridin pörssitiedotteessa kerrotusta tuloksesta kohdistuu EU-lainsäädännön mukainen rasite kohdistaa se Suomen ja Ruotsin välisen sähkökapasiteetin kasvattamiseen, luulisi sen olevan pakollinen maininta pörssitiedotteessa. En ole tosin tuota EU-lainsäädäntöä löytänyt.

Toisaalta tarvitseeko Fingridin tehdä pörssitiedotteita? Se kuuluu siihen omituiseen yritysten joukkoon, jotka ovat pörssikelpoisesti julkisia osakeyhtiöitä (Oyj.), mutta sitä ei ole listattu mihinkään.

No, luulisi, että Suomen markkinavalvoja Energiamarkkinavirasto on valppaana kaikkien väärinkäytösten ja kohtuuttomuuksien varalta? Tuskin.

Energiamarkkinaviraston vuoden 2012 tulossopimuksessa oli kohta ”Sähkömarkkinat toimivat hyvin”:

”Tavoitteena on, että Suomi muodostaisi vuonna 2012 oman hinta-alueen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla korkeintaan 10% ajasta” [3]

Viimeistään Fingridin tulos osoittaa, että joltain virkamieheltä paloivat bonukset pahasti tämän kohdan takia. Siksipä se onkin näppärästi poistettu vuoden 2013 tulossopimuksesta.[4]

[1] Pörssitiedote Fingrid Oyj:n katsaus tammi-joulukuulta 2012
[2] Fingrid: pullonkaulatulot
[3] Energiamarkkinaviraston tulossopimus 2012
[4] Energiamarkkinaviraston tulossopimus 2013

Pelasta maailma syömällä karamellia

Ranskalaiset tutkivat, mistä ruoasta saa tarvitsemansa kalorit vähimmällä hiilidioksintuotannolla.(*)

Kuva: Flickr loop_oh CC BY-ND

Vastaus on, että karkeista ja snäckseistä. Ja rasvasta.

Vihannekset jäävät selvästi taakse. Ja samoin tietysti liha.

Eli kautta linjan ruoan terveellisyys lisää hiilidioksidintuotantoa (tutkimuksen yhteenvedosta):

After adjustment for energy intake, high-nutritional-quality diets had significantly higher greenhouse gas emissions (+9% and +22% for men and women, respectively) than did low-nutritional-quality diets

Tämä on jotensakin päinvastainen tulos kuin yleismaailmantuskaa kokevien kommenteista olisi odottanut. Kasvisluomuruokavalion piti olla hyvä myös maapallolle. Tämä on jälleen kerran esimerkki kompromissesta, joita luonnon, ympäristön, terveellisyyden ja ihmisten hyvinvoinnin ja taloudellisten realiteettien välillä joudutaan koko ajan tekemään.

(*) Tämä oli suomalaisessakin lehdessä muutama päivä sitten, mutta en enää löytänyt uutista. [1] on suunnilleen saman sisältävä amerikkalainen uutinen ja [2] alkuperiäisen tutkimuksen yhteenveto.

[1] Plant based diets healthy for people but what about planet, foodnavigator.com
[2] American journal of Clinical Nutrition: High nutritional quality is not associated with low greenhouse gas emissions in self-selected diets of French adults

Hämmentävä tuntilaskutus

Siirryin tammikuussa kokeeksi tuntilaskutukseen ensimmäisten joukossa. Nyt saapui ensimmäinen lasku, jonka mukaan ei olisi kannattanut.

Ei-yösähköä käyttävä kerrostaloasukas maksoi sähköstään 5,30 c/kWh (pörssisähkö + ALV). Sähkölämmittävä asiakas 5,03 c/kWh (kulutus yli 10000 kWh/vuosi).

Yösähköä käyttävä asiakas (aikasähkö D) maksoi yöllä 4,51 c/kWh ja päivällä 5,54 c/kWh. Jos kulutuksesta 1/3 on yöllä, sähkö maksaa 5,20 c/kWh.

Minun laskuni tammikuulta oli 5,38 c/kWh. Olisin siis selvinnyt halvemmalla yleissähkön hinnalla. Tai aikasähkön. Tai melkein millä tahansa muullakin tavalla.

Koska minulla kylmällä menee automaattisesti päälle öljylämmitys, hinnan olisi pitänyt olla parempi.

Mistä sitten tiedän, mistä tunneista maksoin muita enemmän? En yhtään mistään. Verkkosovellus kertoo:

Lukemia ei löydy

Valitettavasti emme pysty näyttämään Helsingin Energian verkkoalueen ulkopuolella sijaitsevan kohteen mittarinlukemia.

Tästä kyllä jää ihmettelemään, onko laskuni oikein. Mistä ihmeestä he tietävät tuntikulutukseni, jos he eivät saa verkkoalueen ulkopuolella olevia mittarinlukemia? Saan siis aivan arvotun sähkön hinnan kuukausittain, enkä pysty sitä mistään tarkistamaan.

En suosittele.

Jään hämmentyneenä odottamaan seuraavan kuun laskua. Minulla siis ei ole mitään käsitystä, mistä päivästä lähtien tammikuussa tuntilaskutus otettiin käyttöön eikä siis mittarinlukemista. Niitä vain ei ole ilmoitettu. Kerron ensi kuussa miten sitten kävi.