Kannattaisiko ilmastoinnin tuloilma johtaa maan alta?

Katselin urakalla parikymmentä Green Touch -ohjelmaa. Kyseessä on ranskalainen viherrakentamisohjelma, joita tulee AVA-kanavalta viidentoista minuutin täytepätkinä.(*)

Sarja on uskomattoman kevyt jopa verrattuna aikaisemmin toiselta kanavalta tulleeseen viherrakentamisohjelmaan – jonka nimen olen unohtanut. Paristakymmenestä katsomastani jaksosta jäi mieleen yksi (1) idea, jota voisi tutkia. Muut ovat epäkäytännöllisiä, käyttökelvottomia Suomessa tai muuten vain pelkkää lifestyle-hypetystä.

Tämä mahdollinen idea oli ranskalaista uusittua kaupunkitaloa esittelevässä jaksossa. Taloon tuleva sisäilma otettiin pihan peränurkassa olevasta pikkutornista ja se johdettiin taloon pihan alta tulevaa putkea pitkin.

Maan alta kulkiessaan sisäänottoilma muuttuu maan lämpöiseksi tai ainakin lähemmäksi sitä. Talvella ilma muuttuu lämpimämmäksi ja kesällä kylmemmäksi. Sisälämpötilan ylläpitäminen ihanteellisena muuttuu hiukan edullisemmaksi.

Toimisiko tuo Suomessa ja olisiko siinä ideaa?

Internetistä löytyi pitkäaikaiset maan lämpötilakeskiarvot yhdelle paikkakunnalle: Evon tutkimusasemalle, joka on noin Hämeenlinnan ja Lahden puolivälissä.[1] Maan kuukausilämmöt on kopioitu oheiseen kuvaajaan 50 ja 200 cm sysvyyksissä. Lisäksi Norjan meteorologian laitokselta on etsitty lähimmän sääaseman keskilämmöt (Jämsän Halli) [2] (turha etsiä Suomen veronmaksajien kustantamasta ilmatieteen palatsista).

Maan lämpötila 200 cm ja 50 cm syvyydessä ja ilman lämpötila.
Tiedot Evon tutkimusasemalta [1],

Näiden kuvaajien mukaan Etelä-Suomessa on neljä kuukautta, jolloin on selvästi lämmityskausi ja maa lämmittäisi ulkoilmaa. Näinä kuukausina ilman lämmittäminen maan sisässä kulkevassa putkessa selvästi kannattaa.

Kesällä kesä-, heinä- ja elokuussa ei yleensä tarvita lämmitystä ja helteellä maa viilentää mukavasti sisään tulevaa ilmaa. Tosin tarkkaan ottaen Suomessa noista kolmesta kuukaudesta puolikas kuuluu vielä lämmityskauteen ja nolla-asteinen sisään tuleva ilma voisi olla vielä kesäkuussa aika jäätävää.

Sitten on vielä viisi kuukautta, jolloin todennäköisesti ei kannattaisi käyttää maan alta tulevaa ilmaa. Kolme kuukautta ovat sellaisia, että Evon tapauksessa kahden metrin syvyydessä oleva putki lämmittäisi ilmaa toivotusti, mutta puolen metrin syvyydessä oleva jäähdyttää ei-toivotusti. Kaksi kuukautta, toukokuu ja syyskuu, ovat sellaisia, että kaikissa tapauksissa maa jäähdyttää ilmaa, vaikka se sitten joudutaan lämmittämään talossa sisällä.

Putken syvyyden pitäisi olla ainakin kaksi metriä, että toivottu lämpötila saavutetaan. Maan lämpötila on silloin 0 – 5 C. Matalammalla putkella on riski, että maa on neljännesvuoden enemmän ilmaa kylmempi, vaikka haluaisimme lämmittää.

Sitten ne huonot uutiset: kesällä maan alla oleva putki kerää kosteutta. Jos ilma on 25-asteista ja suhteellinen kosteus on 60%, ilmassa oleva vesi lirahtaa putkeen jo, jos ilma jäähtyy noin 17-asteiseksi. Putkeen kertyvä vesi on saatava tehokkaasti pois ja mikrobien kasvaminen on saatava estettyä. Tämä ei ehkä ole mahdollistakaan.

Tietokoneohjattu ratkaisu olisi se, että ilmaa imetään aina putken läpi niin lujaa, ettei ilma ehdi jäähtymään kastepisteeseen. Ylimääräinen ilma ohjataan suoraan takaisin ulkoilmaan. Tämä tietysti hukkaa energiaa.

Vielä kannattaa muistaa, että lämmön talteenottavan ilmastointilaitteen hyötysuhteen luvataan olevan niin hyvä, ettei sen kanssa ehkä pysty kilpailemaan tällaisella virityksellä.

Kyllä tuota jonkun pellepelottoman kannattaisi kokeilla. Ainakaan talvisaikaan ongelmia ei pitäisi olla. Tietysti kannattaa olla myös suoraan ilmasta oleva putki, jota voi vaihdella maan alla menevän putken kanssa. Ja putken pitää olla helposti pestävissä ja kuivattavissa.

[1] http://www.walled.org/~elsi/Kevon maan pintakerroksen lampotilat.doc
[2] http://www.yr.no/place/Finland/Southern_Finland/Iso_Evo/statistics.html

(*) Uusimmat löytyvät katsomo.fi:stä, mutta kyseessä oleva jakso ei ole siellä enää.

3 vastausta artikkeliin “Kannattaisiko ilmastoinnin tuloilma johtaa maan alta?”

  1. No hitto, samaa olen miettinyt monesti!

    Kosteuden poisto, onko ongelma vai ei? Kosteutta voinee imeyttää kaivoon ja esim. jollain siili-tyyppisellä ratkaisulla voisi hallita sitä kohtaa jossa tiivistyminen tapahtuu.

    ja miksi ei voisi putken päälle rakentaa kunnon eristeitä niin että maan alle ei tarvitse mennä kovin syvälle. Putken ylläpito helpottuisi kummasti. Ja tietysti "siilejä" voisi käyttää myös lämmön / viileyden johtamiseen alhaalta ylöspäin.

  2. Tulee mieleen muutama 1800 luvulla rakennettu talo Budabestissä.

    Kesäkuumalla ilma kiertää kylmän ja kostean kellarin kautta niin että virastotiloissa ei ollut tuskaisan kuumaa.

    Tämä siis paljon ennen ns. koneellisen ilmastoinnin keksimistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.