Sähkön hinta nousi vielä lisää

Helmikuun toisen päivän sähkön hinta on 10,4 c/kWh.

Päivän tunnittainen hinta on:

Päivän hinta tunneittain 2.2.2012
Suomessa, Tukholmassa, Skoonessa ja Kööpenhaminassa
Ajat Ruotsin aikaa

Päivän hintapiikki on 8.00 – 9.00 Suomen aikaa ja se on yli 25 c/kWh.

Kuvassa ajat ovat Ruotsin aikaa, koska Tukholman, Skoonen ja Själlannin hinta on sama kuin Suomessa, jolloin hinta oikeasti määräytyy Ruotsissa. Paras selitys aamun ja illan hintapiikeille on se, että noihin aikoihin ihmiset siirtyvät kodista töihin ja töistä kotiin, jolloin noihin aikoihin nostetaan rakennusten lämpötilaa.

Jos suomalainen kotitalous olisi tunnittaisen laskutuksen piirissä, nuo kaikkein korkeimmat hintapiikit olisivat Suomessa melko vähäkulutuksisia. Normisähkönkulutuskerroin sähkölämmitteisessä talossa kello 8.00 – 9.00 on vain 1,5 (*) eli suurinpiirtein helmikuisen arkipäivän minimin tasolla (minimi 1,4, keskiarvotunti 1,8). Normikulutuksen mukaan suurin sähkön kulutus sähkölämmitystalossa on melkein halvimpana tuntina eli kello 22.00 – 1.00 (Suomen aikaa), jolloin normisähkönkulutuskerroin on 2,4 – 2,8. Yösähkö on melko edullista myös 2.2. eli selvästi alle 5 c/kWh.

Yösähkö on yhä halvempaa kuin öljylämmitys.

Normikulutus (*) Suomessa sähkölämmitystalossa helmikuisena arkipävänä.
Tunneittain, Suomen aikaa.

On turha antaa vielä ennustetta hinnasta, mutta jotain ennustaakseni: ennustan, että hinta pysyy korkealla viikon ja sen jälkeen palaa viime kuun lopun tasolle. Silloin kuukauden keskihinnaksi tulee 5,4 c/kWh eli se juuri ylittäisi öljylämmitysrajan.

Paineita hinnan nousulle ennustetusta tulee siitä, että 10 päivän sääennustetta on muutettu paljon kylmempään suuntaan ja nyt ennuste on kymmenen ja kahdenkymmenen pakkasasteen välillä melkein koko ennustejakson. Tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Suomen sähkön hinta tällä hetkellä määräytyy Ruotsin lämmitystarpeen mukaan enemmänkin kuin Suomen.

(*) Normikulutus kertoo kuinka monta kilowattituntia kulutetaan tunnissa sähkölämmitteisessä talossa, jossa vuosikulutus on 10000 kWh/vuosi ja se lasketaan kuun arkipäivien pitkäaikaisen keskiarvon mukaan. Lauantaille ja sunnuntaille on omat normikulutuskertoimensa. Useat pörssisähkösopimukset painottavat pörssisähkön tuntihinnan normisähkönkulutuksella laskiessaan vuorokausihinnan.

Sähkön hinta nousi rajusti 1.2.

Nyt tulivat pakkaset ja sähkön hinta nousi rajusti ylös. Ensimmäisen päivän hinta on 8,3 c/kWh eli 2-3 kertainen viimeisen kahden kuukauden hintatasoon nähden.

Mikäli hinta palaisi viime kuun lopun tasolle arkisin 4,5 c/kWh (viikonloppuisin 4,0 c/kWh), kuukauden hinta olisi yhä vain 4,5 c/kWh. Siksi ei ole vielä selvää, että öljylämmitysraja saavutetaan. Itse kuitenkin vaihdoin jo öljylämmitykselle.

Kymmenen päivä sääennuste ennustaa hyvin kylmää viikonloppua, mutta jo viikon päästä palattaisiin viiden pakkasasteen lämpimämmälle puolelle. Jos nykyinen hintataso 8 c/kWh (arkisin) jatkuu viikon, ja tämän jälkeen palataan tasolle 4,5 c/kWh (arkisin), kuukauden keskihinnaksi tulee juuri öljylämmitysraja 5,3 c/kWh.

Hinnan nousu keskittyy tälläkin kertaa muutamaan tuntiin. Hinta on noin 20 c/kWh tänään 8.00-10.00 ja 18.00-19.00 Suomen aikaa. Suomalaisittain oudot ajat, mutta nuo samat hinnat ovat esim. Ruotsissakin yhtä aikaa, joten niillä on todennäköisesti enemmän tekemistä Ruotsin kuin Suomen sähkönkulutuksen kanssa. Esim. Ruotsissa lämmitettäneen julkiset rakennukset noihin aikoihin yön jäljeltä lämpimämmäksi. Hyvä esimerkki energiansäästöstä, joka on yhteiskunnalle hyvin kallista, kun kaikki maksavat tuon ajan sähköstä 2-3 kertaisesti ja infrastruktuuri rasittuu äärimmilleen.

Vesivarastot antavat hieman ristiriitaista viestiä. Ensi näkemältä vesivarastot on saatu jo yllättävänkin alas. Esim. Ruotsissa, joka on meille merkittävin vesivoiman lähde, varastot ovat laskeneet viime vuoden viikon 44 yli 30 TWh:sta viikolla kolme 23 TWh:iin. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että viime vuonna minimi on ollut jo maaliskuun lopussa tasolla 4 TWh:a. Todennäköisesti vesivarastot on saatava kahdessa kuukaudessa tuolle tasolle, jotta on varauduttu kevättulviin. Silloin vesivarastoista 2/3 on saatava kahdessa kuukaudessa jauhettua sähköksi. Joko vesisähköä on seuraavat kaksi kuukautta yllin kyllin tai sitten voimayhtiöt pistävät kevättulvat yhteiskunnan maksettaviksi.

Vesivoimatilanne: http://wwwdynamic.nordpoolspot.com/marketinfo/rescontent/area/rescontent.cgi