Kuukausi: lokakuu 2011

Brent nousee tai nousee?

Vihreä: Ennen Libyan sisällissotaa
Punainen: Libyan sisällissodan aikana
Sininen: Uusin tieto (18.10)
Tuotettu: R

Palaan vielä Brent-öljyn hinnan käyttäytymiseen tänä vuonna. Havaitsin hinnassa mielenkiintoisen nurinkurisen riippuvuuden euron hintaan.

Oheisesta kuvasta näkyy Brent-öljyn dollarihinta tänä vuonna ja samana päivänä voimassa ollut euron ja dollarin välinen kurssi. Kuvasta näkee, että näillä periaatteessa riippumattomilla tiedoilla on tänä vuonna ollut erittäin selkeä lineaarinen suhde.(*)

Tämä ei vielä varsinaisesti todista, että euron hinta riippuu öljyn hinnasta tai että öljyn hinta riippuu euron hinnasta. Todennäköisesti takana on ”masennustekijä”, joka selittää kummankin hinnan. Mutta silti lineaarinen riippuvuus on käsittämättömän vahva.

Euron arvon ja öljyn hinnan suhde hieman heikkenee, jos korvaamme öljyn dollarihinnan eurohinnalla. Tämä kuva on artikkelin lopussa. Tämäkin korrelaatio riittää johtopäätösten tekemiseen – paitsi että jos otetaan huomioon vain Libyan sisällissodan alkamisen jälkeiset tiedot, korrelaatio euron kurssin ja öljyn eurohinnan välillä ei ole enää tilastollisesti vahva (alimman kuvan punaiset pisteet).

Mutta jos oletamme, että tämä suhde säilyy tulevaisuudessa, voimme tehdä muutamia mielenkiintoisia johtopäätöksiä.

Ensinnäkin mielenkiintoista on se, että riippuvuus on ”nurinpäin”. Jos euron arvo kasvaa, sillä luulisi saavan enemmän dollareissa laskutettavaa öljyä. Sillä kuitenkin on tämän vuoden ajan saanut lineaarisesti vähemmän öljyä. Kuvaan sitä seuraavalla kuvalla, jossa on kuvattu sadalla eurolla saatava öljybarrelimäärä.

Kun euron hinta on ollut alhana (1,30 dollaria eurolla), sadalla eurolla on saanut 1,35 tynnyriä öljyä. Kun euron hinta on ollut korkea (1,50 dollaria eurolla), sadalla eurolla on saanut alle 1,2 tynnyriä öljyä. Käyttäytyminen on ollut melko lineaarista ja tilastollisesti merkittävää. (**)

Jos oletamme, että sama korrelaatio jatkuu, voimme sanoa kahdesta odotetusta tapahtumasta arvion vaikutuksesta öljyn hinnalle:

– Jos EU keskiviikkona uskottavasti ratkaisee velkakriisin, euron hinta suhteessa dollariin nousee, mutta öljyn hinta nousee vielä enemmän sillä seurauksella, että öljyn hinta euroissa nousee.

– Jos EU ei uskottavasti ratkaise velkakriisiä, euron hinta suhteessa dollariin laskee, mutta öljyn hinta laskee vielä enemmän, jolloin samalla euromäärällä saa enemmän öljyä. Öljyn hinta euroissa laskee.

– Jos Libya palaa öljymarkkinoille ja sen seurauksena öljyn hinta laskee, dollari nousee enemmän kuin euro eikä euron öljyn ostovoima nouse suhteessa yhtä paljon — mutta samalla euromäärällä saa kuitenkin öljyä enemmän kuin nyt eli öljy halpenee euroissa jonkin verran.

– Jos Libya aloittaa sisällissodan uuden kierroksen, öljyn hinta nousee jonkin verran ja dollari laskee euroon verrattuna. Eurolla saa vähemmän öljyä.

Vahvan korrelaation katoaminen eurohinnassa kertoo siitä, että euron kurssi on tasannut tänä vuonna vahvasti öljyn hinnanvaihtelua. Öljyn hinnan vaihtelu dollareissa olisi ollut suurempi. Valitettavasti se ei kovin hyvin näy kuluttajahinnoissa.

(*) Korrelaatio 0,78, p < 2 * 10^-16, mikä on hyvin vahva riippuvuus.
(**) Korrelaatio 0,52, p < 1 * 10^-15

Sähkönhintaennuste lokakuulle: 3,7 c/kWh

Kuukautta on viikko jäljellä ja mahdollisuus, että loppukuun hinta heiluttaa sähkön hintaennustetta pienenee jatkuvasti. Maanantain matala hinta pudottaa aiempaa hintaennustetta 0,1 c/kWh hintaan 3,7 c/kWh.

Kuukauden keskihinta tähän mennessä on ollut 3,6 c/kWh. Jos kahden viimeisen viikon maltillinen nousu jatkuu, keskihinnaksi tulee 3,8 c/kWh. Epätieteellisesti sanoisin, että 90% varmuudella hinta asettuu välille 3,6 – 3,8 c/kWh.

Jos malliin lisätään laskevina tekijöinä se, että maanantain hinta on hyvin maltillinen 3,85 c/kWh (malli ennusti hinnaksi 4,8 c/kWh), ja että ennustettu loppukuun hinta on yhä merkittävästi alkukuun keskihintaa korkeampi, pudotan ennustetta malliin nähden 0,1 c/kWh. Epätieteellisesti väitän, että hinta tulee 50% todennäköisyydellä olemaan 3,7 c/kWh.

Gaddafi kuoli — halpeneeko öljy?

Kuva tuotettu: Google Docs
Brent USD-hinta: BP
Euromuunnos: fxhistoricaldata.com

Öljyn hinta voi joko nousta tai laskea. Kumpaankin suuntaan löytyy perusteluja.

Öljyn hinnassa näkyy Libyan sisällissota voimakkaana nousuna, joka on sitten vähitellen laskenut. Itse asiassa Libyan sisällissodan virallisen alun jälkeen (15.2.2011) lineaarinen trendi on laskeva. Pörssimeklarit odottavat kuitenkin sormi liipasimella Euroopan talousongelmien uskottavaa ratkaisua, joka nostaisi voimakkaasti öljyn hintaa.

Koska Suomessa öljyn hinnan väitetään seuraavan Brent-hinnan nousua, öljyn hinnan pitäisi laskea. Vuoden alussa ollut — osittain vain meklareiden mielikuvitukseen perustuva — jyrkkä hinnan nousu pitäisi peruuntua Libyan palatessa markkinoille viimeistään ensi vuoden aikana. Jatkuvasta hinnan laskusta huolimatta tämä tarkoittaisi yhä yli kymmenen prosentin pudotusta.

Tilanne Libyassa on kuitenkin kaikkea muuta kuin rauhallinen. Historiallisesti Gaddafi on ollut takuumies etteivät riitelevät heimot ole päässeet toistensa kimppuun. Nyt pääsevät.

Libyan koko öljymarkkinoilla ei koskaan ole ollut niin iso, että se perustelisi näin isoa heiluntaa öljymarkkinoilla. Libya on heiluttanut öljyn hintaa kymmeniä prosentteja, mutta se ei parhaimmillaankaan tuottanut kuin kaksi prosenttia maailman öljystä.

Kymmenen prosentin pudotus Brent-öljyn hinnassa ei tarkoita kymmenen prosentin pudotusta öljyn hinnassa Suomessa. Suuri osa öljyn veroista Suomessa ovat kiinteitä eikä prosentuaalisia. Tosin öljyn hinta Suomessa seuraa lähinnä vain mielikuvitusta. Mikäli brent-öljyn hinnan sijaan seurattaisiin crude-öljyn hintaa, öljyn hinta ei olisi koskaan Suomessa noussut näin korkealle. Ja huvittavintahan tietysti on se, että Suomen öljynjalostamot jalostavat rikkipitoisempaa crude-öljyä.

Itse odottaisin vielä vähän aikaa öljytankin täyttämistä. Pienikin muutos hinnassa voi murtaa hetkeksi öljykauppiaiden ”kartellin” Suomessa ja öljyn jo laskenut maailmanmarkkinahinta realisoituu myyntihintaan. Öljyn hinta on Suomessa ollut kesästä samalla korkealla tasolla vaikka maailmanmarkkinahinta on ollut hitaasti laskeva.

Aiheesta lisää:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/gaddafin+kuolema+antaa+toivoa+libyan+oljyntuotannolle/a708396
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/mihin+oljyn+hinta+gaddafin+jalkeen/a708446
http://www.moneycontrol.com/news/commodities/after-gaddafi-where-will-oil-markets-gohere-_603316.html

PS. Olisiko trendi erilainen, jos sitä tarkastelee euroissa tai dollareissa? Pikaisesti tarkasteltuna käyrät ovat olennaisilta osiltaan samoja. Tässä aiempi kuva dollareissa (öljyn pörssivälitys tapahtuu dollareissa).

(Artikkelia korjattu 25.10.: kuvien trendit olivat peilikuvina.)

Lämpöpatteri sisälläsi

Todellisuus on usein yksikertaisempaa kuin luulitkaan. Kyn syöt 2000 kaloria päivässä, olet myös lämpöpatteri, joka lämmittää 2000 kalorilla päivässä. Kuinka paljon talosi lämmityksentarve vähenee, kun olet siellä sisällä?

Wikipediasta (1) löytyvät ihmisen energiankulutukselle (ja siis myös tuotannolle) kaavat:

  • Miehet: E = (3680 + 43 * m) * k (kJ)
  • Naiset: E = (3329 + 30 * m) * k (kJ)

Missä m on ihmisen paino (massa) ja k riippuu aktiivisuudesta. Kotona oleva ihminen ei yleensä ole yhtä aktiivinen kuin kodin ulkopuolella oleva, mutta ihmisen perusaineenvaihdunta on aika iso verrattuna kuntoilun lisäenergiankulutukseen, joten voimme käyttää tässä ei-liikkuvan ihmisen kerrointa 1,3 sekä kotona että kodin ulkopuolella (kuntoliikunnan kerroin olisi 1,7).

Kaavan kilojoulet ovat yhteensopiva energian yksikkö kilowattituntien kanssa(*). Satakiloisen miehen vuorokauden energia 10374 kJ vastaa 2479 kaloria mutta myös 2,88 kilowattituntia.



(Tuotettu: Google Docs; Valitse tab mies/nainen.)


Satakiloinen mies vastaa lämmitintä, jonka teho on jatkuvasti 120 W. Mikäli hän on kotona puolet ajasta, hän lämmittää kotia kuten sähkölämmitin, joka kuluttaa vuorokaudessa 1,44 kWh. Sähkön hinnalla 11 c/kWh hän säästää kodin lämmityksessä vuorokaudessa 16 senttiä. Ei kovin paljoa, mutta vuodessa se tekee 58 euroa. Jos otetaan huomioon lämmitystarve vain yhdeksänä ja puolena kuukautena, vuosisäästö on 9,5/12*58 eli 46 euroa.

Mikäli talossa on yleensä jatkuvasti viisi 130 kiloista miestä, mutta yhtenä vuonna talo onkin tyhjillään, saman lämmön aikaansaamiseksi taloa täytyy lämmittää 4840 kWh enemmän, mikä maksaa sähkölämmityksellä noin 530 euroa. Nuo viisi miestä riittävät tuottamaan kaiken energian, mitä 41-neliöinen A-energialuokan talo tarvitsee. Ehkä hieman äärimmäinen esimerkki, mutta tämä osoittaa, että kyseessä ovat konkreettiset rahasummat.


(*) Helpoin tapa muuntaa tietty kilojoule- tai kalorimäärä kilowattitunneiksi on kirjoittaa Googlen hauksi esim. ”2000 kcal in kWh” ja Google tekee muunnoksen puolestasi. Kun yleensä laihdutuksessa puhutaan kalorista, kyseessä on oikeasti kilokalori kcal.

PS. Laihduttajia varmasti kiinnostaa myös lähteestä (2) löytyvä tieto: sisälämmön lasku paitsi säästää energiaa, se myös laihduttaa. ”kun vaatetus vakioitiin, ympäristön lämpötilan lasku +27 asteesta +22 asteeseen lisäsi energiankulutusta keskimäärin 156 kJ/°C ja lasku +22 asteesta +16 asteeseen keskimäärin 116 kJ/°C.” Lämmön pudostus 27 asteesta 16 asteeseen lisää energiankulutusta 1500 kJ eli melkein neljänneksen pienen naisen energiankulutuksesta.

PPS. Luonnollinen vastaväite ”syödyt kalorit = kulutetut kalorit + ulosteen kalorit” ei ole tässä laskelmassa ongelma, koska tunnetusti vain ruohonsyöjän uloste palaa. Siksi voidaan olettaa, että ”syödyt kalorit = kulutetut kalorit”. Mikäli joku onnistuu polttamaan ihmisen ulostetta kalorimetrissä ja saa tulokseksi energiaa, pyydän kommentoimaan tähän artikkeliin mielenkiintoisesta tuloksesta. (Myöhempi lisäys: lähteen ”Can animal (including human) manure be used as fuel?” mukaan lähinnä ihmisen ulosteesta koostuva viemärijäte, kuivattuna 10%:iin alkuperäisestä, energiamäärä on hiilen luokkaa, 4000-7000 Btu/lb eli 0,026 – 0,045 kWh/10g.  Päivittäisen tuotoksen kuiva-aine lienee korkeintaan muutamia kymmeniä grammoja, joten virhe ei ole suuri, enintään 10%, mutta todennäköisesti vähemmän.)

Sähkön hinta heiluu, mutta hintaennuste ennallaan 3,8 c/kWh

Hintaennuste kahden viikon trendin perusteella.
(Tuotettu: Google Docs)

Vielä pari päivää sitten hyvältä tuntunut sähkönhinnan ennustusmenetelmä on alkanut näyttää epäilyttävältä. Joka tapauksessa arvioitu 3,8 c/kWh on yhä hyvä arvio lokakuun sähkönhinnaksi.

Aiemmin käytetyssä menetelmässä laskettiin viimeisen seitsemän päivän (mukana on siis aina myös viikonloppu) lineaarinen trendi, ja viikonloput korjataan kuukauden arki/viikonloppukertoimella.

Menetelmän sotkee tällä hetkellä se, että viime viikonlopun sähkö oli tällä menetelmällä laskettuna erittäin kallista. Kun sähkön oikea hinta kerrotaan kuukauden arki/viikonloppukertoimella 1,47, saadaan viikonlopun päivien hinnat vastaamaan hintaa 5,5 ja 5,6 senttiä / kWh. Tämä on paljon enemmän kuin minään muuna päivänä kuukaudessa.

Ongelma muuttuu ilmeiseksi, kun tarkastelee viikonloppukorjattua käyrää.

Vaikka silmämääräisesti näemme helposti hinnan olevan lievästi nousussa, viimeinen viikko on korkean viikonloppukorjatun viikonlopun hinnan vuoksi jyrkästi laskeva. Tämä pudottaa kuukauden hintaennusteen epärealistisen alas, 3,1 senttiin / kWh.

Hintaennusteen pohjana oleva viikonloppukorjattu hinta.
(Tuotettu: Google Docs)

Helppo korjaus on ottaa huomioon kaikki täydet viikot eli tässä tapauksessa viimeiset kaksi viikkoa. Näiden perusteella hinta on melko jyrkästi nouseva ja keskiarvo tulisi olemaan 3,9 c/kWh. Koska tämä kuitenkin perustuu loppukuun melkein 50% kalliimpaan hintaan kuin kuun tähänastinen keskiarvo 3,6 c/kWh, ja viikon trendi on ollut laskeva, pidän hintaennusteeni ennallaan 3,8 c/kWh. Sekin tarkoittaa 30-40% kalliimpaa sähköä loppukuulle verrattuna alkukuuhun.

Ellei sähkön tuotannossa tapahdu jotain hyvin odottamatonta, sähkön hinta tulee joka tapauksessa olemaan välillä 3,1 c/kWh .. 4,1 c/kWh. Uskon itse jo 50% todennäköisyydellä hintaväliin 3,7 .. 3,9 c/kWh eli kovin paljoa hinta ei ehdi loppukuussa enää muuttua.

Sähkölämmityksen hinta tulee siis olemaan lokakuussa selvästi öljylämmityksen kustannusten alapuolella.

Hintaennuste aiemmalla menetelmällä yhden viikon perusteella.
(Tuotettu: Google Docs)

Keskiviikkoisin viikon kalleinta sähköä

Maanantain sähkönhinta tuntuu aina niin pahalta sunnuntain jälkeen, että olen arvellut isojen ostajien olevan lomalla sunnuntaina ja antavan hintojen nousta. Pikainen tarkastelu vuoden 2011 tammi-syyskuun hinnoista osoittavat kuitenkin, että erehdyin.

(Tuotettu ohjelmalla R)

Arkipäivistä hinta on kallein keskiviikkoisin. Torstai ja perjantai muodostavat hiukan halvempien arkipäivien ryhmän. Viikonloput ovat selvästi halvempia ja lauantai odotetusti on hieman sunnuntaita kalliimpi.

Koko vuonna viikonloput ovat olleet kymmen prosenttia halvempia kuin arkipäivät. Lokakuussa ero on ollut 33% eli paljon suurempi. Ilmeisesti sähkön ollessa halpaa viikonloput ovat suhteessa vielä halvempia.

Tarkastelussa saisi paremman tuloksen, jos käyttäisi mitattavana suureena päivien välistä prosentuaalista hinnan eroa. Täytyypä palata asiaan vielä jossain vaiheessa.