Tekijä: etu

Jos öljylämmittäjällä on yksi vuorokausiajastin, milloin todennäköisimmin kannattaa vaihtaa öljylämmitykseltä sähkölämmitykselle?

Yleensä vastaus on viime aikoina ollut ei koskaan. Mutta silloin tällöin sähkö on kalliimpaa kuin öljy. Tänä vuonna näin on tapahtunut lähinnä tammikuussa, mutta myös tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona.

Oheisessa kuvassa on esitetty minä tunteina on useimmiten ylitetty nykyinen öljylämmitysraja 5,7 c/kWh.

(Kuva ohjelmalla Libreoffice 4.0)

Tämä kuva on hieman erilainen kuin se, milloin yleensä sähkö on vuorokaudessa kalleinta. Kuva kertoo, milloin sähkö on kallista, kun se on ollut poikkeuksellisen kallista. Esimerkiksi aamun piikki 9.00 – 10.00 on tuntia myöhemmin, kuin yleensä aamupäivän kallein tunti.

Oletamme siis, että öljylämmittäjällä yleensä on käytössä vain sähkölämmitys. Kun sähkö on kallista, öljylämmittäjä asentaa ajastimen, joka pistää osaksi päivää öljylämmityksen päälle. Mitä aikoja tuohon ajastimeen kannattaa laittaa, jos ei joka päivä jaksa katsoa sähkön tarkkoja hintoja?

Jos ajastinta haluaa pitää päällä yhden tunnin vuorokaudessa, tuo tunti on 9.00 – 10.00. Alkuvuoden 70 vuorokaudesta öljylämmitysraja ylittyi tuona tuntina yhdessätoista, 16%. Sähkön yleishinnan ollessa korkealla tuo raja ylittyy tietysti vielä useammin.

Hyvä valinta on pitää öljylämmitystä päällä 8.00 – 12.00. Öljylämmitysraja ylittyi alkuvuoden aikana 13%:na noista tunneista.

Aamupäivän tunnit muodostavat parhaat 1-4 tunnin kombinaatiot, jos käytettävissä on vain yksi ajastusaika vuorokaudessa.

Jos yhdellä ajastimella haluaa mahdollisimman suurella todennäköisyydellä kalliita tunteja, edullisinta on jatkaa ajastusta puolen päivän ylitse vaikka seuraavat tunnit ovatkin harvinaisempia. Aina ajastukseen 8.00 – 15.00 asti. Tuo viimeisen ajastuksen tunneista ylihintaisia on 9%.

Tämän jälkeen yhdellä ajastimella kannattaakin hypätä ajastukseen 8.00 – 19.00. Tälläkin ajastuksella kalliita tunteja on 9% kaikista tunneista. On hieman yllättävää, ettei ajastus korkeimmasta piikistä toiseksi korkeimpaan piikkin 9.00 – 19.00 ole suhteessa yhtä hyvä kuin tuntia pidempi 8.00 – 19.00, mutta kalliita tunteja on suhteessa 8.00 – 19.00 selvästi enemmän.

Kahdella ajastimella tietysti suhteessa paras ajoitus on kaksi tuntia 9.00 – 10.00 ja 18.00 – 19.00. Pidemmät ajastukset kasvattavat aamupäivää aina ajastukseen 8.00 – 12.00 ja 18.00 – 19.00. Sitten kannattaakin kasvattaa iltapäivän aikaa alkamaan aikaisemmin. 17.00 – 19.00 on selvästi parempi kuin 15.00 – 19.00, mikä taas on selvästi parempi kuin 13.00 – 19.00.

Mikään kombinaatio, jossa otettaisiin huomioon 8.00 – 20.00 ulkopuolella olevat satunnaiset korkat hinnat ei tunnu suhteessa järkevältä. Ajastus voidaa tehdä kaikille koskaan öljylämmityshinnan ylittäneille tunneille 6.00 – 21.00, mutta nuo viimeiset tunnit tuntuvat olevan enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Myös yksittäinen tunti 19.00 – 20.00 on useimmissa tapauksissa järkevintä jättää ajastuksen ulkopuolelle, vaikka se onkin ollut suunnilleen yhtä usein ylihintainen kuin 13.00 – 17.00.

Tämä selvitys on hyvin suuntaa-antava, koska se ei perustu todellisiin tarkkoihin hintoihin ja se myös perustuu käytännössä yhden talvikuun, tammikuun 2013 arvoihin. Tuskin nämä opetukset ovat kuitenkaan huonoimmasta päästä, jos halutaan tietää, mihin vuorokaudenaikoihin kannattaa todennäköisimmin lämmittää öljyllä. Öljyllä lämmittäminen kannattaa kuitenkin vain, kun sähkö on muutenkin keskimääräistä hintaa korkeampi. Tämä tutkimus antaa tuosta tilanteesta paremman kuvan kuin tuntikeskiarvot sellaisenaan.

Yhteenvetona järkeviä ajastuksia öljylämmitykselle siinä järjestyksessä, kuinka monena tuntina uskot tarvitsevasi öljylämmitystä:

• Yksi tunti: 9.00 – 10.00 aamupäivällä
• Kaksi erillistä tuntia: 9.00 – 10.00 ja 18.00 – 19.00
• Kaksi perättäistä tuntia: 8.00 – 10.00
• Kolme tuntia kahdessa jaksossa: 8.00 – 10.00 ja 18.00 – 19.00
• Kolme perättäistä tuntia: 8.00 – 11.00
• Neljä tuntia kahdessa jaksossa: 8.00 – 11.00 ja 18.00 – 19.00
• Neljä perättäistä tuntia: 8.00 – 12.00
• Kuusi tuntia kahdessa jaksossa: 8.00 – 12.00 ja 17.00 – 19.00
• Kahdeksan tuntia kahdessa jaksossa: 8.00 – 12.00 ja 15.00 – 19.00
• Kymmenen tuntia kahdessa jaksossa: 8.00 – 19.00 paitsi 12.00 – 13.00
• Yksitoista perättäistä tuntia: 8.00 – 19.00 (suhteessa selvästi paras pitkistä ajoista)
• Kaksitoista perättäistä tuntia: 8.00 – 20.00

PS. Mahdollinen alennus yön sähkönsiirtohinnassa ei vaikuta näihin laskelmiin, koska öljylämmitys ei ole ikinä ollut yösähkön aikana yhtä halpaa kuin sähkölämmitys muutenkaan.

PPS. Kuvan yksi tunti 6.00 – 7.00 on 4.3. ollut 20 c/kWh hintapiikki, joka on kaikin puolin kaikkien tilastotodennäköisyyksien ulkopuolella. Klassinen esimerkki tilastoissa olevasta ”outlier”-havainnosta. Eräässä lehtiartikkelissa haastateltiin energiamarkkinaviraston asiantuntijaa, joka sanoi suunnilleen: ”Vastikään sähkön hinnassa oli yksi outo piikki, josta emme tiedä, mistä se johtui. Tutkimme asiaa.” Sen yhden tunnin takia ajastintaan ei kannata asettaa alkamaan 6.00 vaan vasta 8.00.

PPPS. On hieman vaikeaa perustella matemaattisesti, milloin tätä aikataulua kannattaa noudattaa. Yksi yksikertainen perustelu on se, että jos lämmittäjä kykenee (1) asettamaan tuntimäärän sellaisella tarkkuudella, että arvaus on yli puolessa tapauksista oikein, ja (2) väärän arvauksen vahinko on pienempi kuin oikean arvauksen etu, niin silloin aikataulun noudattamisessa ei jää ainakaan tappiolle.

(Korjaus: kuvassa sanotaan datan olevan 11.3. asti, mutta mukana on myös 12.3. olleet pari kallista tuntia.)