Sähköauton pikalataus ei kovin realistista

Netissä puhutaan paljon siitä, kuinka nopeaa ja helppoa sähköauton pikalataus pian on. Valitettavasti tässä tulee aika nopeasti fysiikka vastaan.

Otetaan esimerkiksi Chevrolet Voltin 16,5 kWh:n akku. Tällä akulla Volt kulkee hyvällä säällä 61 kilometriä.

Chevrolet Volt
Chevrolet Volt

Ison saunan kiukaan teholla (8,25 kW) akkua siis lataa kaksi tuntia. Tämä onnistuu kolmivaihesähköllä, jossa jokaisessa vaiheessa on 16 ampeerin sulake.

Mikäli latauksen haluaa nopeammaksi, sähköä tarvitaan paljon enemmän. Tavallisen omakotitalon pääsulake on 3x25A eli tunnissa tuota Voltia ei aivan tavallisessa omakotitalossa voi ladata.

Tavallisen omakotitalon maksimiliittymä on 3x80A (3x63A ellei halua uusia kotiin tulevaa johtoa paksummaksi), mutta tuollainen liittymä maksaa esimerkiksi Helsingin Energialla 3968 € normaalin 1879 € sijaan. Jokainen vaihe on tuolloin puolisen senttiä paksu kuparijohto, mikä ei ole aivan halpaa. Tällä liittymällä Volt latautuu puolessa tunnissa.

Sähköauton Pikalataus Kolmessa minuutissa?

Jos haluamme ladata Voltin samassa ajassa kuin bensiiniauton tankkaa, noin kolmessa minuutissa, tarvittava ampeerimäärä on

  • 16,5 kWh / 0,05 h = 330 kW
  • 330 kW / 230 V = 1,4 kA = 1400 A

Löysin Ebaystä myynnissä 435 ampeerin alumiinikaapelia, joka on reilun tuuman paksu. Kun noita laittaa neljä vierekkäin, niin silloin virta riittää Volt-sähköauton lataamiseen kolmessa minuutissa.

Tässä vaiheessa amerikkalaisia alkaa itkettää heidän 120 V kotijännitteensä. Kaikkien johtojen pitää olla USA:ssa kaksi kertaa paksumpia.

Seuraava temppu onkin sitten nostaa jännitettä lisää. Helsingin Energian hinnastosta löytyvät 10 kV, 20 kV ja 110 kV liittymätyypit. On tosin vaikea kuvitella kotitalouden haluavan sellaista sähköauton takia. Liittymisen hinta on 22320 € + paljon lisäkuluja.

20 kV liittymällä Volt-auton akku latautuisi täyteen kolmessa minuutissa aivan ohuella muutaman neliömillimetrin johdolla.

  • 330 kW / 20 kV = 16,5 A
  • 16,5 A ~ 3 mm²

Tuo vastaa paksuudeltaan paksuinta kaiutinkaapelia. 20 kV tosin aiheuttaa tappavuudeltaan aivan erilaisia vaatimuksia kuin stereot.

20 kV avojohdon turvaetäisyys on 2-3 m ja myös päällystetyn riippujohdon turvaetäisyys on 1,5 metriä. Noin korkea jännite aiheuttaa ympärilleen sähkökentän, joka on vaarallinen tuota lähempänä vaikka johtoon ei koskisikaan.

610 km ajomatka?

Olettakaamme, että akkutekniikka kehittyy valtavasti. Ollakseen vertailukelpoinen tavallisen bensiiniauton kanssa, Voltin kantaman pitäisi olla kymmenkertainen, 610 kilometriä. Akun pitäisi siis olla 165 kWh. Halpaahan tuo olisi, täysi tankkaus vain luokkaa 17 euroa nykyisellä kuluttajahinnalla. Mutta myös latauksen sähkövaatimukset kymmenkertaistuvat.

Tankkaus kotoisella 230 V sähköllä kolmessa minuutissa vaatisi 14000 ampeeria. Tuuman alumiinikaapeleita tarvitaan 33 kappaletta rinnakkain.

20 kV sähköllä kolmen minuutin tankkaus tarkoittaa 165A virtaa. Tuo ei ole kuin kolmisen milliä paksu kuparijohto (25-30 mm²). Paksuuden puolesta tämä on realistinen johto. Mutta 20 kV ei ole kovin mukava jännite.

Ja minkälainen sähkövoimala pystyisi vastaamaan tällaiseen sähköauton lataukseen? Latauksen teho on

  • 165 kWh / 0,05h = 3,3 MW

Pääkaupunkiseudulla olevat kaukolämpö/yhteistuotantovoimalat ovat sähköteholtaan 20 MW luokkaa (esim. Keravan voimalaitoksen sähköteho on 21 MW). Tuollainen voimalaitos lataa yhtä aikaa kuutta autoa.

Sähköautolla Lappiin?

Valitettavasti näköpiirissä ei ole mitään mahdollisuutta, jolla voisit ajella yhdellä latauksella 1000 km Lappiin. Käytännössä joudut lataamaan autosi 60 kilometrin välein ainakin kahden tunnin ajan. 1000 km ajomatkalla auton latauksia joutuu tekemään 16 kertaa eli niihin menee 32 tuntia. Bensiiniautolla tuohon matkaan menee noin 12 tuntia.

Varoitus: tässä artikkelissa mainitut johtojen paksuudet ovat vahvasti viitteellisiä. Älä yritä tätä kotona.

Kuva: Mario Roberto Durán Ortiz CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=19840831

Helmikuun 2013 lopullinen kuukauden keskihinta 3,943 c/kWh

Helmikuun loppu jatkui tasaisen matalana noin tasolla 4,0 c/kWh. Tyypillinen kuvio eli maanantaista keskiviikkoon hinta nousi (korkeimmillaan 4,1 c/kWh), ja torstaina hinta taas lähti laskuun.

Merkillepantavinta helmikuussa oli se, ettei Suomen hinta eronnut Ruotsin hinnasta kertaakaan. Tämä toi Suomeenkin niin matalan hinnan, ettei siihen ole helmikuussa oikein viime aikoina totuttu. Keskihinta on 3,943 c/kWh (*).

Viimeksi sähkö oli helmikuussa näin halpaa vuonna 2009. Sähkö oli nyt halvempaa kuin keskiarvo 2000 – 2012, joka on 4,05 c/kWh.

Ennuste onnistui koko kuukauden erittäin hyvin. Kuun alun ennuste 4,2 c/kWh oli vain 6,5% liian korkea. Jo 3. päivä ennuste korjattiin alle 3% päähän lopullisesta, mutta nousukausi 10. päivän jälkeen nosti ennusteen uudelleen lähes 4% liian korkeaksi. Ennuste oli kuitenkin lopullisesti alle 3% liian korkea 16. päivä ja alle 2% liian korkea 18. päivä ja alle 1% liian korkea 19. päivä. Ennuste oli alle 3% väärässä 18 päivää, alle 2% väärässä 12 päivää ja alle 1% väärässä 9 päivää.

(*) Hinta on Ruotsin ajassa eli yhden tunnin siirtymä kuun alussa ja lopussa saattaa aiheuttaa Suomen hintaan muutaman tuhannesosan eron.

27.2.2013 Italian vaalitulos halvensi öljyä

Italian sekava vaalitulos – eurosta eroa kannattavat saivat ehdottoman enemmistön eli 55% äänistä – sai euron hinnan putoamaan muita valuuttoja vasten. Dollaria vasten euro on pudonnut 1,4% sitten edellisen lämmitysöljyn hinnan muutoksen 20.2.

Kuten tavallista, raakaöljyn hinnan putoaminen kuitenkin enemmän kuin kompensoi tuon euron arvon heikkenemisen. 20.2. jälkeen brent-öljyn hinta on pudonnut 2,5%.

Yhteensä siis Suomen kannalta tärkeimmän raakaäljyn eli brent-öljyn hinta on pudonnut euroissa 1,1%.

Lämmitysöljyn myyjän katetta kuvaava indeksi litra lämmitysöljyä / litra raakaöljyä on noin pitkäaikaisessa keskiarvossa 2,17 (nyt 2,16). Hinnanmuutospainetta ei siis pitäisi olla.

Lämmitysöljyn hinta lämmityksessä vastaa pörssisähkön hintaa 5,77 c/kWh. Helmikuun pörssisähkön keskihinta tulee olemaan 3,95 c/kWh (tarkka luku muutaman tunnin kuluttua). Koska helmikuun sähkön hinta on tyypillisesti vuoden kallein, tämä ei näytä lämmitysöljyn kannalta kovin hyvältä. Kuluttajahinnassa ero on viidenneksen luokkaa suoran sähkölämmityksen hyväksi.

22.2.2013 Rauha maassa, ennuste 3,96 c/kWh

Loppuviikolla ei tapahtunut mitään erityisen jännittävää. Perjantaina sähkö oli hiukan kallista torstain tapaan, mutta lauantai on sitten täsmälleen odotetun hintainen. Ennuste on nyt pysynyt pari päivää täysin paikallaan tasolla 3,96 c/kWh.

Ensi viikon lämpimät sääennusteet ovat yhä saman laisia, joten alkaa olla aika varmaa, että ensi viikko on lämmin kaikkialla Pohjoismaissa ja Saksassa.

Sähkön hinta lauantaina on Suomessa ja Ruotsissa 3,8 c/kWh. Hinnan vetureina ovat Saksa ja Tanska, joissa sähkö maksaa 3,7 c/kWh. Virossa ja joillakin Norjan alueilla sähkö on hieman kalliimpaa kuin Suomessa ja Ruotsissa.

Euro on pudonnut keskiviikon jälkeen reilusti, mutta raakaöljyn hinta vielä reilummin. Euro on pudonnut kahdessa päivässä 0,8%, raakaöljy dollareissa 1,8% ja yhteensä euroissa raakaöljyn hinta on pudonnut 1,2%. Lämmitysöljyn myyjän kateindeksi on noussut viimeisen puolen vuoden keskiarvoon 2,17 (litra lämmitysöljyä hinta / litra raakaöljyä hinta).

Lämmitysöljyn hinta on sama kuin keskiviikkona (kello 16.00).

Suomen ja Ruotsin pullonkaula vuonna 2012 88 miljoonan euron arvoinen

Fingrid Oyj julkaisi 18.2.2013 pörssitiedotteen, jossa se kertoi tuloksensa parantuneen merkittävästi. Konserinin liikevoitto vuodelta 2012 oli 95 miljoonaa euroa, joista 44 miljoonaa euroa oli Ruotsin ja Suomen välisen sähkönsiirron pullonkaulatuloja.[1]

”Yhtiön tulosta paransivat 30 prosentin kantaverkkotariffien nosto ja suurista aluehintaeroista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin rajalla.” [1]

 ”Ison osan vuotta toinen Suomen ja Ruotsin välisistä siirtoyhteyksistä oli poissa käytöstä, minkä seurauksena Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia ei saatu täysimääräisesti hyödynnettyä. Tilanteen seurauksena maiden rajalla kertyi ennätysmäärä, 88 miljoonaa euroa, pullonkaulatuloja.” [1]

Kun siis Suomen sähkön pörssihinta on esimerkiksi 4 c/kWh ja Ruotsin 3 c/kWh, jokaisesta kilowatista, joka Suomeen siirretään veloitetaan suomalaisilta 4 c/kWh ja ruotsalaisille tuottajille maksetaan 3 c/kWh. Erotus yksi sentti jaetaan Fingridin ja vastaavan ruotsalaisen toimijan kesken puoliksi.

Fingrid oli siis vuonna 2012 kykenemätön ylläpitämään riittävää siirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen, mistä sille annettiin palkkiona 44 miljoonaa euroa.

Suomalaiset ovat siis maksaneet sähköstään vuonna 2012 88 miljoonaa euroa liikaa, ruotsalaiset sähköntuottajat saivat 88 miljoonaa euroa liian vähän rahaa, ja tuo 88 miljoonaa jaettiin puoliksi Fingridin ja Svenska Kraftnätin kesken, 44 miljoonaa kummallekin.

Toinen ongelma on, että tässä pörssitiedotteessa ei kerrota voittoon kohdituvan minkäänlaisia rasitteita. Kuitenkin Fingridin sivulla (kuten ystävällinen lukijamme kertoi) lukee seuraavasti:

”Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.” [2]

Jos lähes puoleen Fingridin pörssitiedotteessa kerrotusta tuloksesta kohdistuu EU-lainsäädännön mukainen rasite kohdistaa se Suomen ja Ruotsin välisen sähkökapasiteetin kasvattamiseen, luulisi sen olevan pakollinen maininta pörssitiedotteessa. En ole tosin tuota EU-lainsäädäntöä löytänyt.

Toisaalta tarvitseeko Fingridin tehdä pörssitiedotteita? Se kuuluu siihen omituiseen yritysten joukkoon, jotka ovat pörssikelpoisesti julkisia osakeyhtiöitä (Oyj.), mutta sitä ei ole listattu mihinkään.

No, luulisi, että Suomen markkinavalvoja Energiamarkkinavirasto on valppaana kaikkien väärinkäytösten ja kohtuuttomuuksien varalta? Tuskin.

Energiamarkkinaviraston vuoden 2012 tulossopimuksessa oli kohta ”Sähkömarkkinat toimivat hyvin”:

”Tavoitteena on, että Suomi muodostaisi vuonna 2012 oman hinta-alueen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla korkeintaan 10% ajasta” [3]

Viimeistään Fingridin tulos osoittaa, että joltain virkamieheltä paloivat bonukset pahasti tämän kohdan takia. Siksipä se onkin näppärästi poistettu vuoden 2013 tulossopimuksesta.[4]

[1] Pörssitiedote Fingrid Oyj:n katsaus tammi-joulukuulta 2012
[2] Fingrid: pullonkaulatulot
[3] Energiamarkkinaviraston tulossopimus 2012
[4] Energiamarkkinaviraston tulossopimus 2013

Pelasta maailma syömällä karamellia

Ranskalaiset tutkivat, mistä ruoasta saa tarvitsemansa kalorit vähimmällä hiilidioksintuotannolla.(*)

Kuva: Flickr loop_oh CC BY-ND

Vastaus on, että karkeista ja snäckseistä. Ja rasvasta.

Vihannekset jäävät selvästi taakse. Ja samoin tietysti liha.

Eli kautta linjan ruoan terveellisyys lisää hiilidioksidintuotantoa (tutkimuksen yhteenvedosta):

After adjustment for energy intake, high-nutritional-quality diets had significantly higher greenhouse gas emissions (+9% and +22% for men and women, respectively) than did low-nutritional-quality diets

Tämä on jotensakin päinvastainen tulos kuin yleismaailmantuskaa kokevien kommenteista olisi odottanut. Kasvisluomuruokavalion piti olla hyvä myös maapallolle. Tämä on jälleen kerran esimerkki kompromissesta, joita luonnon, ympäristön, terveellisyyden ja ihmisten hyvinvoinnin ja taloudellisten realiteettien välillä joudutaan koko ajan tekemään.

(*) Tämä oli suomalaisessakin lehdessä muutama päivä sitten, mutta en enää löytänyt uutista. [1] on suunnilleen saman sisältävä amerikkalainen uutinen ja [2] alkuperiäisen tutkimuksen yhteenveto.

[1] Plant based diets healthy for people but what about planet, foodnavigator.com
[2] American journal of Clinical Nutrition: High nutritional quality is not associated with low greenhouse gas emissions in self-selected diets of French adults