Tekijä: etu

Aurinkosähkövalmistajilla todella ankeaa

Kuva: Spanginator, CC BY-SA

Aurinkosähkötuotteita on yritetty valmistaa Saksassa ja USA:ssa, mutta yritykset ovat pääasiassa päätyneet konkursseihin. Konkurssista on yleensä syytetty valmistuksen siirtymistä Kiinaan.

Nyt tuo konkurssiaalto ulottuu Kiinaankin. Kiinalainen Wuxi Suntech meni keskiviikkona konkurssiin noin 0,9 miljardin euron veloilla. Tehdas valmisti yli 95% Suntech-nimellä myytävistä aurinkopaneeleista. Suntech lopettaa ensi kuussa myös pienen tehtaansa Arizonassa, USA:ssa.

Lisäksi useampikin Kiinalainen valmistaja on pelastettu viime aikoina julkisella rahoituksella. Wall Street Journal mainitsee yritykset LDK Solar ja Shanghai Chaori Solar Energy Science & Technology Co.

http://news.xinhuanet.com/english/china/2013-03/20/c_132249136.htm
http://www.suntech-power.com/en/
http://online.wsj.com/article/SB10001424127887324557804578372082733827860.html

Älä maksa turhaan kuivausrummun energiansäästöstä

Kodissahan kodinkoneista vie Suomessa energiaa vain pesukone, tiskikone ja kuivausrumpu. Muut kodinkoneet ovat vain lisälämmittimiä.

Energiaa kuluttavat kodinkoneet lämmittävät vettä ja laskevat tuon veden viemäriin.

Lehdissä raportoidaan uusista lämpöpumppuperiaatteella toimivista kuivausrummuista. Näitä markkinoidaan energiaa säästävinä.

Kuivausrumpu yleensä lämmittää ilmaa, niin että pyykkien kosteus siirtyy tuohon ilmaan. Sitten tuo kosteus tiivistyy paikkaan, missä on kylmää. Tuo kylmä saadaan aikaiseksi tuulettamalla yhtä paikkaa huoneilmalla. Kertyvä vesi tiivistyy vedenkeräysastiaan.

Mikäli malttaa hetken odottaa, ainoa energia, joka ei muutu kuivausrummussa lämmöksi on se, että märkien vaatteiden huoneenlämpöinen vesi kaadetaan huoneenlämpöisenä viemäriin. Tai siis – eihän tuossakaan hukata energiaa, koska energia kului jo siinä vaiheessa, kun pesukone lämmitti vesijohdosta neliasteisena tulleen veden huoneenlämpöiseksi.

Suoraan vesijohtoon kytketyt kuivausrummut menivät pois muodista jo parikymmentä vuotta sitten.

Eli ei kuivausrumpu kuluta tälläkään hetkellä energiaa muuta kuin niinä kahtena ja puolena kuukautena vuodessa, kun Suomessa ei tarvita lämmitystä – ja pyykki yleensä kuivataan ulkona. Sähkö puolestaan on yksi edullisimpia tapoja lämmittää huoneistoja.

Iltasanomat: Lämpöpumpuille uusi mullistava aluevaltaus kodeissa?

18.3.2013 Tiistain sähkön hinta tunneittain

Tiistaina Saksassa on jälleen aurinkoenergian vuoksi pudotus iltapäivän hinnassa. Saksassa on kuitenkin illalla korkea piikki, mitä Pohjoismaissa ei ole. Suomen ja Ruotsin hinta eroaa vain parina tuntina aamupäivällä.

Sähkön hinta on suunnilleen ennusteen mukainen eikä ennuste muutu (4,2 – 4,3 c/kWh).

15.3.1013 Öljyn hinta reilusti alas

Öljyn hinta putosi tänään vertailuhinnasta 1,106 €/l hintaan 1,091 €/l. Tämä hinta on HOK-Elanto-ABC yhteistyön ilmoittama hinta nettisivulla -5% bonusalennus.

Viime aikoina on puhuttu paljon euron arvon putoamisesta ja öljyn hinnan kallistumisesta. Kumpikin on roskaa.

Lämmitysöljyn hintaa tarkastettiin viimeksi viime viikon keskiviikkona. Tuolloin euron arvo oli jopa pikkuriikkisen alempana kuin nyt ja raakaöljyn dollarihinta on pudonnut hinnasta 111,6 $/bbl hintaan 109,0 $/bbl.

Euroissa hinta oli 85,8 €/bbl ja nyt se on 83,4 €/bbl. Tämän alempana eurohinta on ollut tänä vuonna vain viikon verran tammikuun puolivälissä.

Lämmitysöljyn hinnalla on selvästi vielä varaa pudota. Joulun tienoilla, kun raakaöljy oli euroissa suunnilleen saman hintaista, lämmitysöljy maksoi vain 1,06 €/l.

Pohjoismaiden hintojen riippuminen toisistaan

Kävin läpi Pohjoismaiset hinnat alkuvuonna 7.3. asti ja etsin, kuinka eri maiden hinnat ovat seuranneet toisiaan. Maat todellakin ryhmittyvät samoihin hinta-alueisiin, mutta osittain yllättävällä tavalla.

Tulokset ovat oheisessa kuvassa.

(Kuva piirretty: Inkscape)

Alkuvuonna on muodostunut suuri hinta-alue, jossa sähkön hinta on melkein aina sama. Tähän hinta-alueeseen kuuluvat Suomi ja Ruotsi, mutta myös Viro ja Norja Kristinsandia lukuunottamatta.

Norjan eteläkärjen Kristiansand on erikoistapaus, joka kuitenkin seuraa Oslon ja Etelä-Ruotsin kahden alueen SE3 ja SE4 hintaa.

Etelä-Ruotsin Skoonen SE4 on myöskin paitsi isossa hinta-alueessa myös Kööpenhaminan DK1 hinta-alueessa. DK1 taas seuraa melko hyvin DK2 hinta-aluetta. DK2 (Jyllanti tuulimyllyineen) taas ei itsestään selvästi seuraa kenenkään muun kuin DK1:n hintaa. Saksan hintaa ei ollut vertailussa, on mahdollista, että jompi kumpi Tanskan alue olisi yhteydessä Saksan hintaan.

Viro ja Liettua (EE ja ELE) seuraavat toisiaan, mutta esimerkiksi Liettuan ja Suomen välillä ei ole vahvaa yhteytta.

Latvialla (LT) ei ole vahvaa yhteyttä kenenkään kanssa. Siellä sähkön hinta on kulkenut alkuvuoden aivan omia polkujaan.

Alueet on laskettu R-tilasto-ohjelmalla ja ryhmiksi on laskettu sellaiset alueet, joiden korrelaatio on suurempi kuin 0,9.