Sahurin itku ja valitus – mutta puu kannattaa silti ennemmin polttaa

Lasketaanpas tämä jälleen kerran. Vaikka sahat itkevät, valittavat ja huutavat,[1] ne eivät maksa tukkipuustaan edes puun polttoarvoa.

Parhaasta mäntytukkipuusta maksetaan Talouselämän artikkelin mukaan 55 euroa kiintokuutiometriltä. Tämä sisältää kaadon ja kuljetuksen tien viereen.(*) Kuljetus tien vierestä tehtaalle maksaa muutaman euron lisää. Vuonna 2003 puun kuljetusmatka oli keskimäärin 143 kilometriä ja maksoi 5,9 euroa kuutiolta.[6]

Männyn energiamäärä on 810 kWh pinokuutiometrissä eli 2025 kWh kiintokuutiometrissä (kerroin 2,5). (Polttoarvot VTT:n raportista [2]) (**)

Vain sähköä tuottavan lauhdevoimalan hyötysuhde on parhaimmillaan 44%.[3] Sähköä kiintokuutiosta mäntyä syntyy siis 891 kWh.

Viimeaikaisella pörssisähkön hinnalla 4 c/kWh sähköä kiintokuutista mäntyä syntyy 36 euron arvosta. Sähkön tuotantoa ei veroteta (vasta pörssisähkön ostaja maksaa kaikki verot).

Uusituvaa energiaa käyttävä voimalaitos saa sähköstään takuuhinnan, joka on kaksinkertainen nykyiseen markkinahintaan verrattuna, 8,35 c/kWh. Erotuksen maksavat veronmaksajat. Hyväksytty voimalaitos saakin siis kuutiosta mäntyä sähköä 74 eurolla. Hyväksyttävän voimalaitoksen on oltava myös kaukolämmön tuottaja, eli kaikki, mitä kaukolämmöstä saa rahaa on tuon päälle.

74 euroa on paljon enemmän kuin sahojen maksama 55 euroa vaikka siihen lisättäisiin kymmenen euroa kuljetuskustannuksia. Ja tämä oli paras mahdollinen sahaukseen soveltuva mäntytukkipuu.

Kaikki muut puulajit kannattaa polttaa sähköksi vielä selvemmin kuin mäntytukkipuu. Koivutukkipuun suhteen on aivan selvää, että se kannattaa ennemmin polttaa. Koivu on neljänneksen halvempaa kuin mänty ja sen polttoarvo on neljänneksen korkeampi. Samoin kaikki paperintuotantoon päätyvä kuitupuu tuottaa paljon paremmin poltettuna. Kuitupuusta maksetaan vain neljännes siitä mitä tukkipuusta.

Tämän yksinkertaisen laskelman lisäksi on paljon muita syitä, miksi puun polttaminen on edullisempaa kuin sahaus tai ainakaan paperin tuottaminen:

  • Useimmat voimalaitokset tuottavat nykyään sähkön lisäksi myös kaukolämpöä ja prosessihöyryä, jolloin niiden hyötysuhde nousee kaksinkertaiseksi puhtaaseen sähköntuotantoon verrattuna.
  • Sähkön hinta oli kaksi vuotta sitten paljon korkeamalla kuin nyt ja voi myös nousta uudelleen.
  • Kotitarvekäyttöön lämmittäminen puilla esim. maatilalla on todella edullista verrattuna puun myyntiin.

Näitä käsiteltiin aikaisemmassa artikkelissa, josta myös oheinen kuva.[4]

Sahan omistajien kannattaa rukoilla ennemmin halpaa sähköä ja öljyä kuin itkeä puun kalleutta.

(*) Talouselämän artikkelissa puhutaan ilmeisesti kantohinnoista eli pystykaupoista. Mäntytukkipuun hankintakaupan (tukki toimitetaan tien viereen) ja pystykaupan (saha kaataa ja noutaa tukin) ero ei ole tilastoissa kuin euron verran kuutiolta.[5] Tällä tarkkuudella on siis sama, kummasta puhutaan.
(**) Polttoarvo on männylle, jonka kosteusprosentti on 20. Vaikka puu poltettisiin kosteampanakin, ero ei olisi kuin muutaman prosentin: 100 kg vettä höyrystyy noin 30 kilowattitunnilla.

[1] Talouselämä: Suomen mäntytukista tuli maailman kalleinta – ”Tilanne on kestämätön”
[2] VTT: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia (Eija Alakangas, 2000)
[3] Wikipedia: lauhdevoimalaitos
[4] Sähkölamppu: Tee sähköä, älä paperia
[5] Metsälehti: puun hinnat
[6] Metla: tilastot 2004

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.