Ilmastoyleistyksiä

Ihmisten aivot ovat jännittävä yleistyskone.

Yleistykset tapahtuivat jo aistitasolla. Jos menet suihkuun ja ajattelet puhelimen voivan soida – puhelin alkaa maagisesti soida. Paitsi kun suljet suihkun, puhelin ei soinutkaan. Suihkun valkoisessa kohinassa on kaikki mahdolliset äänet – myös puhelimen ääni. Jos ohjelmoit korvasi kuulemaan puhelimen äänen, korvasi poimivat tuon äänen valkoisesta kohinasta vaikka ääntä ei oikeasti olisikaan.

Psykologit käyttävät testiä, jossa koehenkilöä pyydetään selvittämään haastattelijan salaisuus kyllä/ei-kysymyksillä. Psykologi sitten vastaa satunnaisesti kyllä tai ei – kaikki, mitä koehenkilö olettaa tulee vain hänen omasta päästään – moraalistaan, kokemuksistaan, asenteistaan. Ystäväni teki kerran muutamia pörssikurssin näköisiä aikasarjoja. Hän kyseli sijoittamista harrastavilta tutuiltaan selityksiä kuvan mukaiselle pörssikurssien käyttäytymiselle. Selitykset olivat pitkiä ja perusteellisia. Ainoa vain, että lähdeaineisto olikin aidosti satunnaista. Näemme satunnaisuudessa sen, minkä haluamme nähdä moraalimme, kokemustemme ja asenteidemme perusteella.

Ihminen tekee aina käytettävistä olevista faktoista yksinkertaisimman mallin ja käyttää sitä havainnoidessaan ympäristöään. Joskus tämä on vaarallista. Kun Tsernobylissä tuli poikkeustilanne, operaattorit käyttivät käsitystään prosessista, eivät vieressä ollutta käsikirjaa. Tsernobyl räjähti.

Joitakin asioita olemme oppineet pitämään “tieteellisinä”, sellaisina, jotka ovat tosia ihmisestä ja tilanteesta riippumatta. Tieteellistä tietoa on kuitenkin aika vaikeaa määritellä. Voimme lähinnä asettaa kriteerejä tieteelliselle mallille: sen pitää olla julkisesti testattavissa ja se on heti korjattava, jos se osoittautuu vääräksi (itsekorjaavuus ja edistyvyys). Lisäksi tieteellistä tietoa ylläpitää autonominen tiedeyhteisö, joka ei saa ottaa päätöksissää huomioon esim. poliittisia, uskonnollisia tai moraalisia seikkoja. [Haaparanta, Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun]

Vuonna 325 kokoontui 318 aikakauden älykkäintä ja kokeneinta ihmistä yhteen tekemään tärkeitä päätöksiä. Siitä huolimatta Nikean kirkolliskokouksen päätöstä julistaa Jeesus jumalaksi (tavallaan… sopivana kompromissina) ei voi pitää kovin tieteellisenä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin julistusta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ei voi pitää kovin tieteellisenä. Se ei perustu julkiseen tietoon, ilmastonmuutos ei ole testattavissa, ja ilmastosta kerättävää dataa voidaan pitää parhaassakin tapauksessa niin satunnaisena, että sillä voidaan selittää mikä tahansa teoria, minkä ihminen on ennalta itselleen valinnut.

Niin kuin sijoitusrahastotkin joutuvat varoittamaan, historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Vaikka meillä olisi täydellinen malli siitä, miten maapallo on käyttäytynyt menneisyydessä, kaikki voi muuttua jo huomenna. Me emme voi testata teoriaamme missään muussa maapallossa muuttamalla lähtöparametreja hieman toisenlaisiksi.

Tieteellisen teorian pitää olla julkinen ja testattavissa ja riippumaton moraalisesta mielipiteestä.

En ole tippaakaan asiantuntija ilmastotieteessä, mutta olen muutamaan kertaan yrittänyt etsiä datasarjoja, joita voisin aivan itse hiukan vilkaista muodostaakseni oman käsitykseni ilmastonmuutoksesta. Näitä ei ole. Aivan yksinkertaisimmatkin ilmastotilastot ovat vain tutkijoiden omassa käytössä tai maksullisia.

Optimistisena huomasin artikkelin [1], jossa kerrotaan, että Ison-Britannian ilmatieteen laitos on päivittänyt HadCRUT-tietokannan datasarjat. Valitettavasti vain ei noitakaan datasarjoja löydy mistään. Kyseessä on siis vain läjä testaamattomissa olevia mahdollisesti moraalisesti värittyneitä väitteitä, joita tarpeeksi iso kirkolliskokous tukee.

Pienellä lisähaulla selviää, että HadCRUT-tietokanta aiotaan julkaista, mutta ei vielä. Tähän on helppo tarttua kritiikillä [2][3], johon allekirjoittanutkin yhtyy. Aineistosta on tehty lehdistöä varten valmiit johtopäätökset, joita ei välttämättä aineistoon tutustumalla voi yhtyä. Esimerkiksi väite lämpenemisestä perustuu aineistoon vuoteen 2010 asti, jolloin kylmä vuosi 2011 – jonka tiedot on varmasti jo käytettävissä – voidaan unohtaa.[3] Näin saadaan mukavasti nousevia lämpötiloja. Lehdistömateriaalissa on myös kiva sanoa, että 2010 oli kaikkein lämpimin vuosi. Kuitenkin millä tahansa tieteellisellä tarkkuudella 1998 ja 2005 olivat yhtä lämpimiä.[3] Kaiken kaikkiaan HadCRUT4-tietokanta osoittaa pienempää lämpenemistä kuin aikaisempi HadCRUT3-tietokanta.[3]

Väitän, että ilmastonmuutoksen tieteelliseksi todistamiseksi on todistettava sekä se, että ilmasto lämpenee että se, että ilmaston lämpeneminen on ihmisen aiheuttama. Tämän todistamiseksi on kaiken keskustelussa käytetyn ilmastodatan oltava kenen tahansa saatavissa. Ja tuosta ilmastodatasta on löydyttävä tilastollisesti merkittävä (p<0,05) todistus ilmaston lämpenemisestä verrattuna hypoteesiin, ettei maapallo lämpene. Ja sen lisäksi meillä on oltava malli siitä, miksi se on ihmisen aiheuttamaa, ja tuon mallin pitää selittää data tilastollisesti merkittävällä tavalla. Kausaliteetin (syy-seuraus-suhde) todistaminen on paljon vaikeampaa kuin korrelaation (tilastollinen yhteys) todistaminen. Jos yksikin tutkija pystyy esittämään tilastollisen mallin, joka selittää saman datan jollain muulla syyllä kuin ihmisen toiminnalla, esimerkiksi jääkauden muutoksilla, oletus ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on hylättävä välittömästi (tieteen itsekorjaavuus ja edistyneisyys). On aivan hyväksyttävä tieteellinen fakta, että emme tiedä emmekä voi tietää mikä ilmastonmuutoksen aiheuttaa – jos sellainen on. Jokainen asiaa arvioivat tiedeyhteisön jäsen on velvollinen perustelemaan päätelmänsä ilman moraalista ennakkoasennetta esim. saastumiseen, väestönkasvuun, taloudelliseen kasvuun jne.

Näillä ehdoilla hyväksyn oikein mielelläni pari ylimääräistä veroa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

[1] CO2-raportti: HadCRUT-lämpötilamittaus datasarjat päivitetty
[2] HADCRUT4: Statistics, Science and Spin
[3] HADCRUT4: Statistics, Science and Spin