Hämmentävä tuntilaskutus

Siirryin tammikuussa kokeeksi tuntilaskutukseen ensimmäisten joukossa. Nyt saapui ensimmäinen lasku, jonka mukaan ei olisi kannattanut.

Ei-yösähköä käyttävä kerrostaloasukas maksoi sähköstään 5,30 c/kWh (pörssisähkö + ALV). Sähkölämmittävä asiakas 5,03 c/kWh (kulutus yli 10000 kWh/vuosi).

Yösähköä käyttävä asiakas (aikasähkö D) maksoi yöllä 4,51 c/kWh ja päivällä 5,54 c/kWh. Jos kulutuksesta 1/3 on yöllä, sähkö maksaa 5,20 c/kWh.

Minun laskuni tammikuulta oli 5,38 c/kWh. Olisin siis selvinnyt halvemmalla yleissähkön hinnalla. Tai aikasähkön. Tai melkein millä tahansa muullakin tavalla.

Koska minulla kylmällä menee automaattisesti päälle öljylämmitys, hinnan olisi pitänyt olla parempi.

Mistä sitten tiedän, mistä tunneista maksoin muita enemmän? En yhtään mistään. Verkkosovellus kertoo:

Lukemia ei löydy

Valitettavasti emme pysty näyttämään Helsingin Energian verkkoalueen ulkopuolella sijaitsevan kohteen mittarinlukemia.

Tästä kyllä jää ihmettelemään, onko laskuni oikein. Mistä ihmeestä he tietävät tuntikulutukseni, jos he eivät saa verkkoalueen ulkopuolella olevia mittarinlukemia? Saan siis aivan arvotun sähkön hinnan kuukausittain, enkä pysty sitä mistään tarkistamaan.

En suosittele.

Jään hämmentyneenä odottamaan seuraavan kuun laskua. Minulla siis ei ole mitään käsitystä, mistä päivästä lähtien tammikuussa tuntilaskutus otettiin käyttöön eikä siis mittarinlukemista. Niitä vain ei ole ilmoitettu. Kerron ensi kuussa miten sitten kävi.

Parantakaa omaatuntoanne!

”En nyt kuitenkaan väheksyisi tavallisten ihmisten ympäristötekoja. Saahan niillä hyvän omantunnon, joka on tärkeä asia ihmisten hyvinvoinnille.”

Toivoo ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Omasta puolestani toivosin, että järjen käyttö olisi sallittu ja jossain määrin jopa pakollista. Useimmilla tavallisen ihmisen ympäristöteoilla ei ole todellakaan mitään rationaalista perustetta.

http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288539302972.html

11.2.2013, Raakaöljyn hinta noussut kauhulukemiin

Raakaöljyn hinta on tänään 88,8 euroa tynnyriltä, mikä on korkein hinta sitten syykuun 19. päivän.

Syynä nousuun on yhtäaikainen euron hinnan putoaminen ja öljyn dollarihinnan nousu. Yleensä nämä ovat menneet samaan suuntaan ja kompensoineet toisensa. Nyt nousu on ollut nopea: kolmessa viikossa 7,1%.

Öljyn vertailuhintana käytetty HOK-Elanto-ABC-hinta -5% nousi maanantaina kuitenkin ”vain” puoli senttiä litralta hintaan 1,096 €/l.

Öljyn myyjän katteesta kertova lämmitysöljyn hinnan suhde raakaöljyn hintaan on vain 2,07 eli matalin sen jälkeen, kun aloin tuota tilastoa kerätä syyskuussa. Keskimäärin suhde on ollut 2,17 ja korkeimmillaan 2,30.

Öljyntoimittajan voi olla todella vaikeaa nostaa öljyn hintaa sähkön hinnan ollessa näin alhana. Suora sähkölämmitys on merkittävästi edullisempaa kuin öljylämmitys. Maanantain pieni korotus ei muuta vertailuhintaa 5,6 c/kWh, jota alhaisemmalla pörssihinnalla sähkö on öljylämmitystä edullisempaa. Helmikuun sähkön hinta tähän mennessä on ollut keskimäärin 3,9 c/kWh eikä se todennäköisesti nouse kuin tasolle 4,1 c/kWh vaikka säät kylmenisivät.

Sähkön hinta on ollut nousussa, mutta korotus on ollut pieni. Maanantain ja tiistai ovat kumpikin kuukauden siihenastisista hinnoista kalleimmat, mutta kuukausiennuste 4,1 c/kWh odottaa tällaisia lukemia loppukuuksi. Sähköntuotannossa eikä siirrossa ei ole mitään merkittäviä häiriöitä, Saksan lämpötilat ovat nousemassa plussan puolelle koko maassa ja Tanskan ja Saksan tuulivoimaloille odotetaan kohtuullista tuulta. Venäjältä tuodaan sähköä vain kohtuullisesti, mutta se on ilmeisesti sen takia, että Ruotsista saadaan riittävästi sähköä halvemmalla. Koko Pohjola on tiistainakin muutaman tuhannesosan tarkkuudella samassa hinta-alueessa, eikä Suomen hinta ole eronnut tuhannesosaakaan Pohjois-Ruotsista koko kuukautena. Sähkön hinnassa ei ole nähtävissä mitään, mikä nostaisi sitä olennaisesti ainakaan viikkoon.

Jos aikoo lähikuukausina tilata lämmitysöljyä, voi olla kuitenkin viimeiset hetket ennen hinnankorotuksia.

Ilmastonmuutoskriittisiä blogeja

Törmäsinpä muutamaan ilmastonmuutoskriittiseen suomalaiseen blogiin:

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/
http://ilmasto.wordpress.com/
http://ilmastohuijaus.blogspot.fi/

Hyviä näkökulmia, joihin kannattaa tutustua.

Itsehän en varsinaisesti ota asiaan kantaan muuten kuin siten, että maapallon laajuuisen järjestelmän ollessa niin monimutkainen ja ainutkertainen kuin se on, me emme voi tieteellisesti ennustaa tulevaisuuden ilmastoa. Mikään mennyt aikasarja ei ole tae tulevaisuudesta.

Tyhmiin väitteisiin voi kuitenkin aina puuttua.

USA:ssa valtavasti aurinkoenergiaa Saksaan ja Suomeen verrattuna

Lähde: National Renewable Energy Laboratory

Amerikassa on herännyt keskustelua siitä, että FOX-uutisissa ollut väite ”Saksa on menestyneempi aurinkoenergiamaa kuin USA, koska Saksassa on enemmän auringonpaistetta” on aivan ilmeisesti väärä. Kaikkein huonoimmat osat manner-USA:ta ovat yhtä hyviä kuin parhaat osat Saksassa.[1](*)

Meidän kannalta olennaisempaa on kuitenkin ymmärtää, missä Suomi on tässä keskustelussa.

Etelä-Suomessa aurinkosähköä saadaan noin 1000 kWh/vuosi/m², Keski-Suomessa 900 ja Pohjois-Suomessa 800.[2]

Olemme siis oheisen kuvan asteikon ulkopuolella. Edes missään osassa Alaskaa ei saada niin vähän aurinkoenergiaa, kuin Suomessa.

Niissä paikoissa, jossa todella kannattaa rakentaa aurinkoenergiaa (oranssit osat kartassa) saadaan aurinkoa 2,5-kertaisesti Suomeen verrattuna.

[1] Fox News Claims Solar Won’t Work in America Because It’s Not Sunny Like Germany
[2] http://www.finnwind.fi/aurinkoenergia

(*) FOX-uutisten maine on Euroopassa muutenkin kyseenalainen, mutta tutkitusti erityisesti suurin osa USA:n republikaaneista uskoo siihen ja seuraa sitä laajasti.

Tee sähköä, älä paperia

Suomen puusektorin teollisuus on jatkuvasti valittamassa sitä, että puu on liian kallista. Voi olla, ettei teollisuus saa tuotteitaan kaupaksi, mutta kalliin puun syy se ei ole.

Öljyn hinnan nousun yksi vaikutus on se, että puun nykyinen ostohinta paperitehtaisiin ei ole yhtä paljon kuin puun polttoarvo.

Oletetaan, että sinulla on yksi kiintokuutiometri (eli vain puu lasketaan) jo hiukan kuivunutta mäntyä (kosteus 20%). Klapeina tuo on kaksi ja puoli (”irto”)kuutiota ja energiaa siinä on 2025 kWh.[1] Parhaassa täysin vedettömässä koivussa olisi samassa määrässä noin 2600 kWh ja huonoimmassakin märässä sekalehtipuussa on 1700 kWh. Käyttäkäämme laskelmissa tasan kahta tuhatta kilowattituntia.

Jos sinulla on mahdollisuus polttaa tuo kuutio puuta lämmitykseksi, polta ihmeessä. Oletko ajatellut, miksi valtio on niin hanakka kieltämään puun pienpolton? Tietenkin siksi, että se on todella järkevää ja valtio menettää siinä valtavasti verotuloja – sinulta. Jos poltat puuta varaavassa takassa tai levinuunissa, polton hyötysuhde on 70% luokkaa. Tällöin saat lämmitykseen mäntykuution 2000 kilowattitunnista 1400. Jos tuo lämmitys korvaa suoraa sähkölämmitystä, säästät nykyhinnoilla kymmenen senttiä kilowattitunnilta eli 140 euroa. Öljylämmittäjä säästää enemmän. 1400 kilowattituntia vähemmän lämmitystä tarkoittaa 156 litraa vähemmän öljyä (litrassa öljyä on 10 kWh, öljykattilan hyötysuhde 90%). Nykyhinnalla 156 litraa öljyä maksaa 168 euroa.

Paperitehdas ei ole kovin kiinnostunut kuutiostasi, mutta jos sinulla on metsällinen puuta, voit myydä sen paperitehtaalle. Hinta ei kuitenkaan ole lähelläkään 168 euroa kuutolta eikä edes 140 euroa kuutiolta. Paperitehdas maksaa tyypillisestä ”kuitupuusta” noin 30 euroa kiintokuutiolta, jos se toimitetaan heidän pihalleen – ja vain puolet siitä, jos he käyvät kaatamassa puut. Ja tuosta rahasta sinä maksat verot. Kuitupuu on sellaista puuta, joka on tarpeeksi isoa, että se pinoutuu nätisti, mutta ei kelpaa sahattavaksi kunnon lankuiksi. Sahat ostavat ”tukkipuuta”, josta maksetaan jopa 60 euroa kiintokuutiolta sahan pihalle toimitettuna.

Mitä siis sinun kannattaa tehdä kaikkein kauneimmille sahapuillesi? Pistää uuniin. Tukkipuunkin arvo sinulle poltettuna on moninkertainen siihen nähden, mitä saat siitä sahalle toimitettuna. Syynä tähän on tosin ensisijaisesti se, että sinun ei tarvitse maksaa itse kuluttamastasi puusta arvonlisäveroa eikä muitakaan veroja ja kuluja.

Mutta vaikka voimala maksaakin verot, kulut ja voitot, olisiko sillä silti varaa maksaa sinulle parempaa hintaa kuin paperitehtailla? On. Ainakin kuitupuun osalta.

Nykyaikainen sähkövoimala tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Jos oletamme, että voimala tuottaa 30% hyötysuhteella sähköä ja 30% hyötysuhteella lämpöä, kiintokuutiostasi mäntyä syntyy 600 kWh sähköä ja 600 kWh lämpöä. Nämä ovat malko pessimistisiä hyötysuhteita, ja odottaisin että hyvin toimiva voimala pystyy paljon parempaankin.

Voimalaitos saa 600 kWh:sta sähköä tukkumarkkinoilla tällä hetkellä noin 4 c/kWh eli sähkönä mäntykuutiosi arvo on 24 euroa.

Sähkövoimalat eivät maksa veroja polttoaineistaan, joten tukkuhinta on puhtaasti puu + tuotantokustannukset + voitot.

Lämmön hintaa on vaikeampi arvioida, koska kaukolämpövoimalat myyvät lämpönsä itse loppuasiakkaille, eikä kilpailtua tukkumarkkinaa ole. Kaukolämpö ei kuitenkaan ole ollut viime aikoina yhtään suoraa sähkölämmitystä halvempaa, joten voimme olettaa kaukolämmön tukkuhinnan saman arvoiseksi kuin sähkönkin, 24 euroa.

Tuotetun sähkön ja lämmön lisäksi valtio tukee uusiutuvan energian tuotantoa. Jos puuvoimala hyväksytään syöttötariffin piiriin (sen on tuotettava myös lämpöä), se saa sähköstään taatusti 8,35 c/kWh.[2] Jos puuvoimalan hyötysuhde on riittävä, tähän tulee vielä 2 c/kWh korotus, yhteensä siis 10,35 c/kWh. Mikäli tukkuhinta on halvempi (on!), veronmaksajat maksavat erotuksen. Puuvoimala saakin siis mäntykuutiostasi tulevasta 600 kWh:sta sähköä 62 euroa eikä 24 euroa!

Valtio maksaa voimalaitokselle 38 euroa tukia puusta, josta paperitehdas maksaa sinulle 30 euroa!

Kun siis lämpö ja veronmaksajien tukema sähkön hinta lasketaan yhteen, voimalaitos saa kuutiostasi vähintään 86 euroa.

Tavarasta, josta paperitehdas maksaa 30 euroa pihalle toimitettuna sähkövoimala saa tukkuasiakkailtaan 86 euroa. Maksaako siis puukuutiosi polttaminen 56 euroa, jolloin sähkövoimalalla ei ole varaa maksaa sinulle yhtä paljon kuin paperitehdas? Tuskin.

Vaikka sähkövoimala ostaisi parasta tukkipuuta 60 €/kiinto-m³, sille jäisi 26 euroa sen polttamisesta. Sekin todennäköisesti kannattaa.

Sähkövoimalaitos on paljon pienempi yksikkö kuin paperitehdas. Se on siis todennäköisesti paljon lähempänä sinua kuin lähin paperitehdas. Sinun on paljon halvempi toimittaa kuutiosi lähimpään voimalaitokseen kuin paperitehtaaseen.

Mikäli paperitehtaat eivät kykene maksamaan puusta tämän enempää, ne pitäisi välittömästi kieltää kansantaloudelle vahingollisina negatiivisen lisäarvon pajoina. Mikäli öljyn hinta nousee yhtään, tilanne muuttuu yhä paljon pahemmaksi.

[1] http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
[2] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101396
[3] http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Puunhinta/Koko-maa (käytetty arvo 30€/kiinto-m³ on hankintakauppa/kuitupuu/koko maa)


Tässä artikkelissa olevat luvut on pyöristetty niin, että puun poltto näyttää mahdollisimman epätaloudelliselta.