Toukokuun 2013 lopullinen sähkön keskihinta 3,735 c/kWh

Sähkön hinta toukokuussa oli loppujen lopuksi melko vakaa. Mukana oli muutama kausi,jolloin hinta näytti lähtevän nousuun tai laskuun, mutta näistä palattiin samalle perustasolle.

Alkukuussa sähkön hinta oli selvästi laskusuunnassa, mutta sitten 20. päivän tienoilla hinta lähti noususuuntaan. Lasku tapahtui Ruotsin johdolla niin, että hinta oli käytännössä aina sama Suomessa. Loppukuun nousu taas johtuu ainakin osin tuntemattomista Suomessa olevista tekijöistä. Olkiludon huolto ei ole vastuussa noususta, koska Olkiluoto 1:n huollon aikana hinta laski ja Olkiluoto 2:n huollon aikana hinta nousi – ne ovat saman kokoisia yksiköitä.

Ruotsin ja Suomen sähkön hinta toukokuussa. Ruotsi on aina halvempi.
Trendi on alkukuussa laskeva ja loppukuussa Suomessa nouseva,
mutta Ruotsissa voidaan ajatella alahinnan laskun jatkuvan yhä.

Historiatietojen perusteella tehty ennuste oli 3,4 c/kWh mistä noustiin kymmenisen prosenttia.

Huhtikuun hintaan vertailtuna toukokuun sähkön hinnan olisi pitänyt olla 4,1 c/kWh. Tästä siis tultiin kuitenkin reilusti alas eli huhtikuu jää poikkeuksellisen kalliiksi kuukaudeksi viileiden säiden takia.

Kuun alussa vaikutti vielä viileät säät ja Ruotsin vähäinen vesivoiman määrä. Alkukuussa myös vaikutti selvästi Saksan aurinkosähkö iltapäivien hintaa laskevasti.

Öljyn hinta nousi kuukauden aikana niin, että kuun alussa öljyn hinta vastasi sähkön hintaa 4,9 c/kWh ja lopussa 5,1 c/kWh.

Hintaero Ruotsiin oli maalis-huhtikuussa todella pieni ja näin oli myös toukokuun alussa. Toukokuun lopussa ero kuitenkin vähitellen nousi.

Toukokuu on vuosina 2000 – 2012 ollut vuoden halvin kuukausi. Odotettavissa on siis, että sähkön hinta tästä nousee. Jos kuitenkin katsoo kuukausikeskiarvoja, helmi- ja maaliskuu olivat poikkeuksellisen kalliita ja toukokuu oli vielä näiden mukana hieman omituisen kallis. Viime vuonna kesä- ja heinäkuu olivat paljon toukokuuta edullisempia.

Ennuste osui toukokuussa melko hyvin oikeaan. Jo kolmannesta päivästä lähtien ennusteen virhe oli hyvin päätöksentekoon riittävä alle viisi prosenttia. Ennuste osui pian paremminkin oikeaan, mutta 10. päivän ja 18. päivän ympärillä olleet poikkeuksellisen halvat jaksot saivat ennusteen menemään taas lähes viisi prosenttia pieleen. Puolen prosentin tarkkuus saavutettiin ja pidettiin 23. päivä.

Toukuussa parempi ennuste olisi ollut 25% ja 75% ennusteiden keskiarvo. Tämä olisi suodattanut paremmin poikkeuksellisten lyhyiden jaksojen vaikutuksen pois ennusteesta. Tällainen ennuste olisi osunut 3% tarkkuudella oikeaan jo viidennestä päivästä lähtien. Kuitenkin esimerkiksi huhtikuussa, missä tapahtui hintamuutos keskellä kuukautta, tällä tavalla laskettu ennuste ei olisi osunut yhtä hyvin oikeaan kuin nykyisellä tavalla laskettu ennuste.

23.5.2013 Lämmitysöljyn hinta nousi

Lämmitysöljyn hinta nousi huomaamatta jo toissapäivänä 21.5.2013. HOK-Elanto-ABC-hinta 21.5.2013 oli 1,095 €/l – 5% bonus = 1,040 €/l.

Tässä on viitisen prosenttia ylihintaa, jos verrataan alkuvuoden normaalia raakaöljyn ja lämmitysöljyn hinnan suhdetta 2,14. Hinta voisi olla siis 0,99 €/l ilman kummempia tappioita öljy-yhtiöille.
Raakaöljyn hinnan kehitys on ollut hieman sekava. Joidenkin mielestä sen pitäisi nousta ja joidenkin mielestä laskea. Jätänpä siis tällä kerralla ennustukset väliin.
Raakaöljyn brent-hinta oli eilisen päivän päätteeksi $102,60 ja dollari/euro 1,2852. Raakaöljyn hinta on ollut lähipäivinä pikemminkin laskussa kuin nousussa.
Jalostamomarginaalitkaan eivät ole alkuvuoteen verrattuna korkealla tasolla.

Tyyppikuormituskäyrät jälleen kerran…

En ole pitkään aikaan rasittanut lukijoita tyyppikuormituskäyrillä. Niiden piti olla mennyttä aikaa, kun jo ensi vuoden vaihteessa kaiken kulutuksen pitäisi olla tuntilaskutettua…

Paitsi en enää hetkeäkään usko, että näin olisi. Sähköyhtiöillä ei tunnu olevan mitään käsitystä, mitä tämä tarkoittaa ja minkälainen ihmeellinen tietojärjestelmä pitäisi olla olemassa vuoden lopussa, jotta ihmisten kulutustiedot siirtyvät turvallisesti mittaavalta paikallisyhtiöltä sähköä myyvälle yhtiölle.

Siispä palaamme ihmettelemään tyyppikuormituskäyriä, joilla yhtiöt korjaavat laskutuksen tunnittaiseksi tarkempien tietojen puutteessa. Kaikki näin eivät tee, mutta useimmat kylläkin.

Energiamarkkinavirasto on suuressa viisaudessaan päättänyt, kuinka paljon sähköä kukakin käyttää minäkin tuntina. Kuluttajat jaetaan ei-sähkölämmittäjiin, sähkölämmittäjiin ja mökkiläisiin. Näistä kiinnostavin on sähkölämmittäjä, joka yksinkertaisesti määritellään kotitaloudeksi, joka kuluttaa yli 10000 kWh vuodessa.

Tässä kuitenkin harjoituksen vuoksi tiistain sähkön hintaprofiili ei-sähkölämmittäjälle. Musta on pörssihinta ja punainen hinta, jonka useimmat pörssisähkön kuluttajat “maksavat” (kulutus alle 10000 kWh vuodessa).

Kun tunnittainen kulutus on siis tuntematon, käytetään korjauskerrointa kertomaan, kuinka suuri osa päivän sähkönkulutuksesta tehdään tuona tuntina ja kuinka paljon sähkö siis reilusti maksaa.

Tyyppikuormituskäyrä toukokuun arkipäivälle on oheisen kuvan mukainen. Kuvaa hieman sotkee se, että Nordpoolspotin sähkön hinta saadaan kerralla Ruotsin aikaa olevalle vuorokaudelle, Suomen aikaa 01.00 – 01.00. Tyyppikuormituskäyrät saadaan taulukosta helposti vain Suomen aikaa olevalle vuorokaudelle.

Nyt pitää kuitenkin ymmärtää, että tätä korjausta käytetään vain silloin, jos kukaan ei tiedä tunnittaista kulutustasi. Et siis oikeasti maksa tyyppikuormituskorjatun kulutuksen mukaisesta kalliista tunnista yhtään enempää kuin halvasta tunnista. Kaikki menee samaan keskiarvoon. Mutta tuo keskiarvo lasketaan tyyppikuormituskäyrästä eikä sähkön tunnittaisen hinnan aritmeettisesta keskiarvosta.

Esimerkiksi tiistaina siis useimmat pörssisähkön käyttäjät maksavat sähköstään painotetun keskiarvon mukaisesti 4,24 c/kWh eikä aritmeettisen keskiarvon mukaisesti 4,08 c/kWh. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä, kuinka kulutus oikeasti jakautuu.

Jos tiedetään, kuinka kulutus oikeasti jakaantuu, käytetään tuota kulutusta laskuttamaan jokainen tunti erikseen, eikä tyyppikuormitusta tarvita.

Lisätietoja tagilla tyyppikuormituskäyrä.

17.5.2013 Lämmitysöljyn hinta kääntyi taas nousuun

Toivottavasti lämmitysöljyn tarvitsijat ostivat öljyä, kun sitä viikko sitten suosittelin. Nyt lämmitysöljy on kaksi prosenttia kalliimpaa.

Vertailuhinnan perustana käytetty HOK-Elanto-ABC lämmitysöljyn hinta nousi 15.5. noin kaksi senttiä hintaan 1,088 €/l. Vertailukelpoinen hinta tuosta saadaan vähentämällä 5% bonus, joten vertailuhinta on nyt 1,034 €/l. Edellinen vertailuhinta oli 1,016 €/l.

Takana on euron hinnan putoaminen. Raakaöljynkin dollarihinta on pudonnut tasaten euron putoamisen vaikutusta.

Raakaöljyn ja lämmitysöljyn hintasuhde on nyt melko normaalilla tasolla (kerroin 2,15).

Persianlahdella on käynnissä kuun loppuun asti isot sotaharjoitukset sekä Yhdysvalloilla että Iranilla. Israel on ilmoittanut pommittavansa lähiaikoina Syyriaa. Lähi-Idässä on seuraavat kaksi viikkoa suuri sodan riski.

Lämpöerovoimaloita

T&T-lehti kertoo, että Kiinaan rakennetaan maailman suurin merten lämpötilaeroja käyttävä voimala.[1]

Olen monta kertaa miettinyt, miksi lämpötilaeroista ei tehdä sähköä. Näköjään se onnistuu ainakin Kiinassa.

Suomessa se voisi toimia näin: pihalle kaivetaan muutaman kuution monttu, annetaan sen täyttyä talvella lumella, kastellaan vähän, että saadaan kuoppa täyteen jäätä ja keväällä peitellään styroksilla. Siinä on kylmävarasto muutamaksi kuukaudeksi.

Tällaisina alkukesän päivinä ulkolämpö on parikymmentä astetta. Meillä on siis luotettava kahdenkymmenen asteen lämpötilaero kunnes jää sulaa.

Nyt sitten täytetään putki sopivalla aineella, joka on kaasumaista ulkolämmössä ja nestemäistä kuopan lämmössä. Kun neste tulee ulos kuopasta, se laajenee ja pyörittää paineella generaattoria. Ja työntää kaasun takaisin kuoppaan nesteytymään.

Tuollaisen kuopan pitäisi riittää koko kesäksi pyörittämään vaikka edes kastelupumppua.

Aarteenkaivua? Lämpötilaeroa on riittävästi.
Kuva: Flickr/leijahiito.fi, CC-BY-SA

Ehkä pihalla oleva kuoppa ei ole tarpeeksi iso varasto, mutta useimmilla suomalaisilla kesämökeillä on vielä parempi: järvi. Talvella, kun energiaa kaikkein eniten tarvitaan, järven vedessä on tasainen noin neliasteinen vesi ja ilma voi olla vaikka -20 astetta. Kyllä tuon 20 asteen lämpötilaeron luulisi pyörittävän generaattoria aivan mukavasti.

Jos oletamme, että meillä on kuopassa kuutio jäätä, sen sulamisessa vapautuu energiaa:

    334 kJ/kg * 900 kg = 300600 kJ = 84 kWh

Kuluttajahinnoilla n. 12 c/kWh tämä tekee noin kymmenen euroa.

25 metriä kertaa 10 metriä kertaa kaksi metriä uima-altaan tilavuus on 500 kuutiota. Kuluttajahinnoilla tuon jäämäärän sulaminen vapauttaa energiaa viidellä tuhannella eurolla.

Järvessä uima-altaita on… riittävästi.

Jos siitä saadaan talteen edes murto-osa, kyseessä on kuitenkin kohtuullinen määrä energiaa.

[1] http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article900246.ece