Kuukausi: maaliskuu 2013

22.3.2013 Öljyn hinta laski

Kyproksen epävarmuus on jälleen kerran laskenut euron arvoa – mutta öljyn arvoa vielä enemmän.

Vertailuhinta HOK-Elanto-ABC -5% laski perjantaina hintaan 1,082 €/l (ilmoitettu hinta 1,139 €/l). Tässä on laskua 0,009 €/l verrattuna edelliseen hinnanmuutokseen 15.3.  Pudotusta on siis 0,8%.

Sähkön hintana tämä tarkoittaa 12,0 c/kWh, missä on laskua 0,1 c/kWh. Pörssisähkön hintana tämä vastaa tasoa 5,5 c/kWh, missä ei ole muutosta.

Raakaöljyn hinta euroissa on laskenut myöskin 0,6%. Tarkat luvut ovat:

Raakaöljyn hinta euroissa ei ole viimeiseen puoleen vuoteen ollut näin alhana muuta kuin viikon tammikuun puolivälissä ja muutaman päivän lokakuun puolivälissä.

Öljyn myyjän katetta kuvaava indeksi litraa lämmitysöljyä / litra raakaöljyä on keskimääräistä korkeammalla. Esimerkiksi 13.12 – 13.1. raakaöljyn hinta oli kalliimpi kuin nyt, mutta siitä huolimatta lämmitysöljy oli halvempaa kuin nyt. Lämmitysöljyn hinnalla olisi hyvinkin varaa laskea 1,07 €/l tasolle. Vuodenvaihteessa hintaa nosti ALV-korotus, viime vuoden vertailukelpoinen taso on 1,06 €/l.

Hallituksen muut energiapäätökset

Hallituksen päätöksistä kehysriihessä on nyt epäsuoraa tietoa myös SDP:n kalvopaketissa (linkki Uuden Suomen artikkelista).

Sekään ei vahvista energiaverotuksen määrää, mutta siinä on pari muuta huomionarvoista asiaa:

  • LNG-infrastruktuuri rakennetaan (nesteytetyn maakaasun tuonti laivoilla lännestä kilpailemaan venäläisen ylihinnoitellun kaasun kanssa, ks. HS: Suomen pitäisi tuoda nestemäistä maakaasua laivoilla).
  • Windfall-vero toteutetaan suunniteltua pienempänä (eli se siis aiotaan ottaa käyttöön, ks. Mikä ihmeen Windfall?)
  • ”Päästökauppatulot käytetään täysimääräisenä kehitysyhteistyön rahoittamiseen” (onpas todella energiankäyttöä ohjaava ja kannustava vero)

Vielä huomautus energiaveron nostosta: sähkövero kerätään sähkön siirtokustannuksista, joka on senttihintana kiinteä. Sähkövero ei ole missään suhteessa sähkön tuotannon hintaan eli pörssihintaan. Mikä tahansa korotus sähkön kiinteään hintaan vähentää sähkön hinnan ohjausvaikutusta. Hinta on aina sama 11-12 c/kWh oli hinta pörssissä mitä tahansa. Tämä ei rohkaise investointeihin, jotka oikeasti vähentäisivät sähköverkon rasitusta.
Tällä hetkellä sähkön hinnan vakio-osuus on 5,3 c/kWh hieman paikallisesta sähköyhtiöstä riippuen. Sähkön arvonlisäverollinen pörssihinta on tyypillisesti ollut viime aikoina 5 c/kWh. Vain puolet kuluttajan maksamasta hinnasta riippuu mitenkään sähkön hinnasta pörssissä. Veronkorotuksen jälkeen senttihinnan kiinteä osa on luokkaa 5,7 c/kWh. Jos tähän lisätään vielä parikymmentä prosenttia toimintavarmuuden lisävaatimusten aiheuttamaa lisää – kaikki senttihinnan kiinteää osaa lisääviä kuluja – olemme nopeasti suhteessa kiinteä:muuttuva 7:5. Tuota varten ei olisi kannattanut investoida etäluettavia mittareita.
Kaikki laskelmani sähkön varastoinnin kannattavuudesta kokivat juuri merkittävän takaiskun.

Sähköveron nousu 0,37 c/kWh?

Hallituksen kehysriihessä sopimasta sähköveron nostosta ei ole vielä virallista tietoa. STT on Iltasanomien ja Iltalehden mukaan kertonut, että veronkorotuksella aiotan kerätä 80 miljoonaa euroa, mutta tarkkaa korotusta ei ole kerrottu.

Helsingin Sanomilla on sivullaan laskuri, jolla voi laskea oman korotuksensa ”HS:n hallituslähteiden tietojen mukaisella korotuksella” jälleen ilman tarkkoja lukuja.

Laskurista on kuitenkin helppo kokeilla, että korotus olisi 0,37 c/kWh. Tuo on iso korotus. Se vastaa kymmenesosaa sähkön pörssihinnasta.

Korotus koskee vain veroluokkaa 1 eli teollisuus on korotuksen ulkopuolella. Maatalous on ollut veron piirissä, paitsi että vero on maksettu sille viimeiset kaksi vuotta takaisin. Nyt maatalouskin Maaseudun Tulevaisuuden mukaan joutuu maksamaan täyden veron.

Sähköveron laskemista hankaloittaa se, että siihen liittyy huoltovarmuusmaksu, ja kummastakin maksetaan arvonlisäveroa. Nykyisillä hinnoilla jo nyt maksetaan valtiolle sähkön kuluttajahinnasta yli kolmannes.

Vaikuttaa siltä, että hallitus tekee kaikkensa, että öljylämmityksestä saadaan taas sähköä halvempi lämmitysmuoto.

Muutettu 23.3.: kuva lisätty, ks. Hallituksen muut energiapäätökset

Aurinkosähkövalmistajilla todella ankeaa

Kuva: Spanginator, CC BY-SA

Aurinkosähkötuotteita on yritetty valmistaa Saksassa ja USA:ssa, mutta yritykset ovat pääasiassa päätyneet konkursseihin. Konkurssista on yleensä syytetty valmistuksen siirtymistä Kiinaan.

Nyt tuo konkurssiaalto ulottuu Kiinaankin. Kiinalainen Wuxi Suntech meni keskiviikkona konkurssiin noin 0,9 miljardin euron veloilla. Tehdas valmisti yli 95% Suntech-nimellä myytävistä aurinkopaneeleista. Suntech lopettaa ensi kuussa myös pienen tehtaansa Arizonassa, USA:ssa.

Lisäksi useampikin Kiinalainen valmistaja on pelastettu viime aikoina julkisella rahoituksella. Wall Street Journal mainitsee yritykset LDK Solar ja Shanghai Chaori Solar Energy Science & Technology Co.

http://news.xinhuanet.com/english/china/2013-03/20/c_132249136.htm
http://www.suntech-power.com/en/
http://online.wsj.com/article/SB10001424127887324557804578372082733827860.html

Älä maksa turhaan kuivausrummun energiansäästöstä

Kodissahan kodinkoneista vie Suomessa energiaa vain pesukone, tiskikone ja kuivausrumpu. Muut kodinkoneet ovat vain lisälämmittimiä.

Energiaa kuluttavat kodinkoneet lämmittävät vettä ja laskevat tuon veden viemäriin.

Lehdissä raportoidaan uusista lämpöpumppuperiaatteella toimivista kuivausrummuista. Näitä markkinoidaan energiaa säästävinä.

Kuivausrumpu yleensä lämmittää ilmaa, niin että pyykkien kosteus siirtyy tuohon ilmaan. Sitten tuo kosteus tiivistyy paikkaan, missä on kylmää. Tuo kylmä saadaan aikaiseksi tuulettamalla yhtä paikkaa huoneilmalla. Kertyvä vesi tiivistyy vedenkeräysastiaan.

Mikäli malttaa hetken odottaa, ainoa energia, joka ei muutu kuivausrummussa lämmöksi on se, että märkien vaatteiden huoneenlämpöinen vesi kaadetaan huoneenlämpöisenä viemäriin. Tai siis – eihän tuossakaan hukata energiaa, koska energia kului jo siinä vaiheessa, kun pesukone lämmitti vesijohdosta neliasteisena tulleen veden huoneenlämpöiseksi.

Suoraan vesijohtoon kytketyt kuivausrummut menivät pois muodista jo parikymmentä vuotta sitten.

Eli ei kuivausrumpu kuluta tälläkään hetkellä energiaa muuta kuin niinä kahtena ja puolena kuukautena vuodessa, kun Suomessa ei tarvita lämmitystä – ja pyykki yleensä kuivataan ulkona. Sähkö puolestaan on yksi edullisimpia tapoja lämmittää huoneistoja.

Iltasanomat: Lämpöpumpuille uusi mullistava aluevaltaus kodeissa?

18.3.2013 Tiistain sähkön hinta tunneittain

Tiistaina Saksassa on jälleen aurinkoenergian vuoksi pudotus iltapäivän hinnassa. Saksassa on kuitenkin illalla korkea piikki, mitä Pohjoismaissa ei ole. Suomen ja Ruotsin hinta eroaa vain parina tuntina aamupäivällä.

Sähkön hinta on suunnilleen ennusteen mukainen eikä ennuste muutu (4,2 – 4,3 c/kWh).