Hallituksen muut energiapäätökset

Hallituksen päätöksistä kehysriihessä on nyt epäsuoraa tietoa myös SDP:n kalvopaketissa (linkki Uuden Suomen artikkelista).

Sekään ei vahvista energiaverotuksen määrää, mutta siinä on pari muuta huomionarvoista asiaa:

  • LNG-infrastruktuuri rakennetaan (nesteytetyn maakaasun tuonti laivoilla lännestä kilpailemaan venäläisen ylihinnoitellun kaasun kanssa, ks. HS: Suomen pitäisi tuoda nestemäistä maakaasua laivoilla).
  • Windfall-vero toteutetaan suunniteltua pienempänä (eli se siis aiotaan ottaa käyttöön, ks. Mikä ihmeen Windfall?)
  • ”Päästökauppatulot käytetään täysimääräisenä kehitysyhteistyön rahoittamiseen” (onpas todella energiankäyttöä ohjaava ja kannustava vero)

Vielä huomautus energiaveron nostosta: sähkövero kerätään sähkön siirtokustannuksista, joka on senttihintana kiinteä. Sähkövero ei ole missään suhteessa sähkön tuotannon hintaan eli pörssihintaan. Mikä tahansa korotus sähkön kiinteään hintaan vähentää sähkön hinnan ohjausvaikutusta. Hinta on aina sama 11-12 c/kWh oli hinta pörssissä mitä tahansa. Tämä ei rohkaise investointeihin, jotka oikeasti vähentäisivät sähköverkon rasitusta.
Tällä hetkellä sähkön hinnan vakio-osuus on 5,3 c/kWh hieman paikallisesta sähköyhtiöstä riippuen. Sähkön arvonlisäverollinen pörssihinta on tyypillisesti ollut viime aikoina 5 c/kWh. Vain puolet kuluttajan maksamasta hinnasta riippuu mitenkään sähkön hinnasta pörssissä. Veronkorotuksen jälkeen senttihinnan kiinteä osa on luokkaa 5,7 c/kWh. Jos tähän lisätään vielä parikymmentä prosenttia toimintavarmuuden lisävaatimusten aiheuttamaa lisää – kaikki senttihinnan kiinteää osaa lisääviä kuluja – olemme nopeasti suhteessa kiinteä:muuttuva 7:5. Tuota varten ei olisi kannattanut investoida etäluettavia mittareita.
Kaikki laskelmani sähkön varastoinnin kannattavuudesta kokivat juuri merkittävän takaiskun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.