Lokakuun sähkön hinta jäämässä alle neljän sentin

Sähkön hinta nousi perjantaina hintaan 4,5 c / kWh, mutta tästä huolimatta lokakuun hinta on jäämässä alle neljään senttiin kilowattitunnilta.

Pörssisähkön käyttäjälle olisi tärkeää tietää etukäteen kuukauden keskihinta, koska se on hinta, joka häneltä koko kuukaudesta veloitetaan. Vasta jälkikäteen selviää, kannattiko lämmittää öljyllä vai sähköllä.

Olen etsiskellyt yksinkertaista tapaa arvata kuukauden hinta ja seuraavassa muutama arvaus. Arvot on saatu täyttämällä lokakuun jäljellä olevat päivät mainitulla arvolla. Käytettävissä on ollut 1. – 14. päivän hinnat.

c/kWh
3,4     Kuun alun päivien keskiarvo
3,9     Täyttö kuun toistaiseksi kalleimmalla hinnalla 4,6 c/kWh
2,6     Vertailun vuoksi, täyttö kuun toistaiseksi halvimmalla hinnalla 1,7 c/kWh
3,7     Täyttö hinnalla keskiarvo + 20% (4,1 c/kWh)
4,2     Täyttö vuoden 2010 lokakuun keskihinnalla (5,2 c/kWh)

Vakavassa arvioinnissa pitää ottaa huomioon erikseen viikonlopun halvemmat hinnat. En ole niitä nyt laskenut, mutta  loppukuussa viikonloput tulevat olemaan yliedustettuina: kolme viikonloppua seitsemässätoista päivässä (35% päivistä vs. normaali 2/7 = 29%).

Sähkön hinnan pitää nousta rajusti loppukuussa, jotta sähkön kuukauden keskihinta ehtii nousta neljään senttiin kilowattitunnilta. Eikä missään skenaariossa hinta nouse neljään ja puoleen senttiin kilowattitunnilta, mitä pidän rajana öljylämmitykseen siirtymiselle.

Suora sähkölämmitys on lokakuussa öljylämmitystä halvempaa.


Pörssisähkön keskihinta 3,4 c/kWh tarkoittaa tyypillisen sähköyhtiön asiakkaalle loppuhintaa 9,3 c/kWh. Tätä voimme näppärästi seurata pörssisähkösovelluksella.

Kondenssiöljykattilat

Suuri osa Keski-Euroopan öljypolttimista on nykyään savussa olevan veden lämmön talteen ottavia malleja. Mutta eipä näistä Suomessa paljoa puhuta.

Öljyssä on jonkin verran vettä eli palamisessa savuun tulee vesihöyryä. Veden höyrystäminen vaatii melkoisesti energiaa, joka on pois tuotetusta lämmöstä. Suomalaisessa öljypolttimessa vesihöyry menee piipusta ulos eli savun on oltava piipulla vielä sata asteista. Muuten vesi kondensoituu piippuun, valuu alas ja todennäköisesti pilaa piipun ennen normaalia piipun elinikää.

Kondensoivassa öjykattilassa savukaasut jäähdytetään tarkoituksella jo vesisäiliössä niin kylmäksi, että savussa oleva vesi kondensoituu ja luovuttaa  energiansa vesisäiliöön, ja kylmähköt kuivat savukaasut voidaan huoletta johtaa piippuun.

Uutena ongelmana savussa ollut vesi täytyy johtaa viemäriin. Tämä vesi on hieman hapanta eli viemäröinnissä on otettava huomioon korroosionkestävyys. Toinen ongelma on se, että kondenssivesikattilaa on ohjattava tietokoneella, mikä tekee järjestelmän kalliimmaksi ja epäluotettavammaksi kuin perinteinen kattila.

Kattilan hyötysuhde nousee. Joitakin esiintyneitä lukuja ovat olleet 95% verrattuna vanhan kattilan 90%:iin.

Kaipa tämän tekniikan hyljeksimiselle Suomessa on jokin muukin syy kuin suomalaisten valmistajien vanha tekniikka? Osaisin ainakin kuvitella, että savut laskeutuvat herkemmin naapurin haisteltaviksi.

Lähteitä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Condensing_boiler

Tuulivoima pörssisähkönä — 3% etua

Syysmyrsky Kotkassa 14.9.2011

Lueskellessani artikkelia (2) tuulivoiman uskomattomista syöttötariffeista (10,5 c/kWh vs. vuoden 2010 pörssisähkön keskiarvo 5,7 c/kWh) aloin pohtia, onko tuulisähkön tuotannon kuukausittainen jakautuma sellainen, että siitä saa todennäköisemmin paremman hinnan.

Eli kuinka paljon paremman hinnan tuulivoimala saa syysmyrskyistä ja talven puhureista?

Ilmatieteenlaitokseltahan mitään järkevää tilastoa ei saa ilmaiseksi, mutta heidän sivustoltaan löytyvä esimerkkitilasto antaa osviittaa ja saa kelvata: Mustasaaren Valassaaret 1971-2000 (1).

Mustasaaressa tuuli jakautuu huhtikuusta elokuuhun vuosikesiarvon alapuolelle, syyskuussa melko tarkkaan keskiarvoon ja muu talvi keskiarvon yläpuolelle. Marras- ja joulukuu ovat tuulisimmat kuukaudet ja ne ylittävät vuosikeskiarvon 19%.

Näillä kertoimilla voidaan painottaa pörssin kuukauden sähköhinnat (3), jolloin saadaan se vuosihinta, jonka tuulivoimala saa vuosittaisesta sähköstään verrattuna tasaisesti sähköä tuottavaan voimalaan. Tämän laskelman perusteella tuulivoimala saa vuosituotannostaan kolme prosenttia paremman hinnan kuin esim. vuoden ympäri toiminnassa oleva atomivoimala saa. Tunnittaisessa tarkastelussa tulos on toinen, mutta tuskin olennaisesti erilainen.

Eli kovin suurta etua alkutalven tuulista ei saa, koska se on myös vesivoiman parasta aikaa.

(1) http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi-1971-2000
(2) Talouselämä 34/2011: Tuulimyllyiltä loppuvat rahat ja tila, ei ilmeisesti tällä hetkellä verkossa
(3) http://nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Hourly/

PS. Pörssin vuoden 2010 kuukausihintojen keskiarvo on 5,685 c/kWh, mutta vuosihinta on 5,664 c/kWh. Ero johtuu siitä, että kuukaudet pitää painottaa päivien lukumäärällä vuosihintaa laskettaessa. Tässä lasketussa kolmessa prosentissa on sama virhe, mutta se on merkityksetön tällä tarkkuudella.

Pohjoismaan sähköverkko yhdessä kuvassa


Fingrid on ottanut käyttöön kartan, jossa pitäisi olla kuva pohjoismaiden kantaverkon tilasta. Kyseessä on siis sama tieto, joka löytyy Nordpoospot-sivustolta, mutta ehkä helpommassa muodossa.

Jos kartta vain toimisi. Valitettavasti ainakin kokeilemilla yhdistelmillä (Linux Chrome ja Linux Firefox) kartta on aika kuollut. Sivulta aukeaa pohjoismaiden kartta, jossa on pienellä alakulmassa taulukko maiden sähköntuotannosta ja kokonaissiirrosta. Luulisin kartassa olevan edes muutama nuoli, mutta luultavasti niitä ei ole onnistuttu näyttämään niin laiteriippumattomasti, että se toimisi selaimellani. Suomalaisessa kartassa on oikeassa yläkulmassa valintamahdolisuus flow/price (joka ei tee mitään), mutta tanskalaisella verkkoyhtiöllä samassa kuvassa edes tuo valintanappi ei toimi. #fail

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/pohjoismainen_voimajarjestelman_tilakuva/

Ehkä tästä vielä joskus tulee havainnollinen ja mielenkiintoinen kuva pohjoismaisen sähköverkoston tilasta. Kokeilen joskus myös Windossilla, jos viitsin.

Mielenkiintoinen kysymys on myös, onko tämä tieto julkista ja uudellenkäytettävää? Mitään mainintaa asiasta ei sivulla ole. Otin kuitenkin kuvakaappauksen kartasta sitaattioikeudella.

Tekniikka&Talous-lehden uutinen:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/reaaliaikainen+kartta+nayttaa+nyt+pohjoismaisen+voimajarjestelman+tilan/a698368

Ilmastonmuutosagnostiikkaa

Ilmastonmuutos on sekä tärkeä asia että huuhaata. Omaa asennettani voisi ehkä parhaiten kuvata termillä ilmastoagnostikko. Agnostiikka on esim. uskontokunta, joka uskoo, että jumala on olemassa, mutta että sitä ei voi mitenkään tietää (1). Me voimme järkevästi varautua ilmastonmuutokseen ja ennen kaikkea öljyn loppumiseen, mutta väite, että ilmastonmuutoksen voi tieteellisesti todistaa, on ennen kaikkea huuhaata.

Kuva: Wikipedia (6)

Ilmastonmuutoskeskustelu Suomessa pitää todistettuna seuraavia aivan erillisiä väitteitä:

– ilmasto muuttuu
– ilmasto lämpenee
– ilmaston muutoksen aiheuttaa ihmisen toiminta
– ilmaston lämpenemisen aiheuttaa kasvihuoneilmiö
– kasvihuoneilmiön aiheuttaa hiilidioksidi
– ilmaston muutoksen voi peruuttaa ihmisten toiminnalla
– ilmaston muutoksen voi peruuttaa vähentämällä hiilidioksidipäästöjä

Tuossa on aika paljon tieteellistä todistamista.

Itse aina muistan jo lapsena lukeneeni Suomen varhaishistoriasta, että kun ihmiset saapuivat Suomeen kivikaudella, oli niin lämmin jakso, että Oulussa kasvoi pähkinäpuita. Eli kasvuvyöhyke oli noin 500 kilometriä nykyistä pohjoisempana. En kyennyt varmistamaan lähdettä tietoon, mutta kun tuon on jo pienenä lukenut, mikään ilmastonmuutoshysteriasensuuri ei tuohon tietoon vielä ollut iskenyt.

http://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_glaciation
Ilmaston lämpimät ja kylmät kaudet viimeisen 500 miljoonan
vuoden aikana. Elämme tällä hetkellä jääkautta.

Suomi oli 2-3 kilometriä syvän jään alla vasta 10000 vuotta sitten. Ei tuossa nyt yksi aste niin paljoa ole. Seuraava jääkausi saattaa alkaa muutaman tuhannen vuoden kulutta aivan riippumatta ilmaston lämpenemisestä (2). Itse asiassa, teknisesti elämme yhä jääkautta, jolla on tilapäinen vähäjäinen kausi menossa (3). Kyllä, voimme pitää todistettuna että ilmasto muuttuu. Mutta se ei vielä todista mitään muita väitteitä, pikemminkin päin vastoin. Meidän pitäisi kyetä todistamaan, että ihmisen toiminta pystyy heiluttamaan maapallon jääkausi-lämminkausi-vaihtelua enemmän kuin maapallo itse.

Ennen kaikkea paksuin väite on se, että voimme vielä peruuttaa viimeisen sadan vuoden toiminnan pienimuotoisella elämisen rauhoittamisella nyt. Jos ilmastonmuutos on totta, on parempi alkaa totutella seurauksiin tai kuolla sukupuuttoon.

Lisäksi ilmastonmuutosintoilijoihin vetoavissa ilmastokirjoituksissa on melkoisia epätarkkuuksia. Esim. tässä tänään julkaistussa kirjoituksessa:

Ilmastodenialismi voi hyvin Yhdysvalloissa – CO2-raportti

on hyvin tunteisiin vetoavasti: ”tiedemies Wally Broecker laski, kuinka paljon ilmakehään kertyy hiilidioksidia tulevien 35 vuoden aikana ja kuinka paljon se vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Hänen laskelmansa ovat myöhemmin osoittauneet erittäin hyvin paikkansa pitäviksi. Vuosien kuluessa lukuisat muut tutkimukset ovat vahvistaneet kasvihuoneilmiön todenperäisyyden.”

Valitettavaa epätarkkuutta. Hiilidioksidi ei ole ainoa kasvihuonekaasu. Kasvihuonekaasut ovat:

– Vesihöyry  36–70%
– Hiilidioksidi 9 – 26% (tämä on sensuroitu suomenkielisestä Wikipediasta) (4) vs (5)
– Metaani 4-9% (14% (4):n mukaan)
– Otsoni 3-7%

Metaani siis saattaa tilanteesta riippuen olla hiilidioksidia tärkeämpi kasvihuonekaasu. Metaanipäästöistä taas maailmanlaajuisesti suot (ja riisinvijely) aiheuttavat päästöistä 37% ja yhteensä noin puolet tulevat täysin luonnollisista lähteistä. Siperian soiden sulaminen – oli syy sitten luonnollisen tai ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen tai muuten vain – toteutuessaan tulee olemaan todellinen metaanipaukku.

Tämä lainaus on hyvä esimerkki siitä, että miten asiat yliyksinkertaistetaan, etsitään syyllistä ja syyllistetään, ja hypitään todisteluketjun lenkkejä yli.

Wikipedia:
(1) Agnostisismi
(2) Jääkausi
(3) Quaternary glaciation
(4) Kasvihuonekaasu
(5) Greenhouse gas

Normisähkö 1.1

Android-sovelluksessa Normisähkö on pienten parannusten aika.

Ulkonäköä on hieman tiivistetty pistämällä valinta-asetukset yhteen riviin näytön yläreunassa. Uutena on info-nappi, jolla saa nopean yhteenvedon ohjelmasta.

Luvuissa on suuri muutos sikäli, että luvut on nyt kilowattitunteja (ennen wattitunteja). Eli käytännössä vain pilkku on toisessa paikassa, mutta selvästi kilowattitunnit ovat ihmisille tutumpi yksikkö.

Luku on myös talouden käyttämä teho kilowatteina (kWh/h = kW). Tätä voidaan verrata esim. pienoistuulivoimalan väitettyyn tehoon ja sen riittävyyteen taloudessa. Esimerkiksi 20000 kWh vuodessa kuluttavalle sähkölämmitystaloudelle riittää (tuulella) lokakuussa 2,7 kilowatin pienoistuulivoimala aina muulloin paitsi lauantaisin kello 17-20 ja joka päivä 22-24. 10000 kWh sähköä kuluttavalle 2,2 kW riittäisi vielä lokakuussa mainiosti kaikkeen sähkönkulutukseen, myös sähkölämmitykseen (sauna ehkä pitäisi mielummin lämmittää puilla). Tämä vastaa 100 neliömetrin matalaenergiataloa.

Ohjelma on saatavissa Android-sovelluskaupasta versionumerolla 1.1.