Kesäkuun 2015 keskihinta 2,152 c/kWh (kuluttajahinta 8,6 c/kWh), extreme-erojen kuukausi

Kun aina olemme kaivanneet hintaeroja kulutuksen mukaan, nyt niitä on tarjolla. Kuukauden kallein päivä on melkein viisi kertaa kalliimpi kuin halvin.

Kuukauden sähkön hinta oli nousujohteinen, nousua oli 0,04 c/kWh/päivä. Tämä siitä huolimatta, että kuukauden kaksi ensimmäistä päivää olivat pitkään kuukauden kalleimmat päivät. Viimeinen päivä on kuitenkin toiseksi kallein ja kallein päivä oli 26. päivä.

Kuukausi jakautui jyrkkiin kausiin. Kaksi ensimmäistä päivää oli kalliita, keskiarvo 3,2 c/kWh (arkipäiviä). Parin välipäivän kautta pudottiin juhannusta edeltävälle hintatasolle, arkihinnaksi muutettu keskiarvo 5. – 18.6.2015 oli 2,0 c/kWh.

Itse juhannus oli kallis, arkihinnaksi muutettu keskiarvo kolmesta juhannuspäivästä oli 2,4 c/kWh.

Juhannuksen jälkeen sähkön hita on koko ajan noussut. Juhannuksen jälkeinen arkikeskiarvo oli 3,4 c/kWh, 22. – 30.6.2015.

Kuukauden viikonloppuvaihtelut olivat ennätystasoa. Arkipäivät olivat 2,34 kertaa viikonloppupäivä kalliimpia.

Merkittävintä oli kuitenkin suuri ero Ruotsiin. Suomen hinta oli kesäkuussa 1,34 kertaa Ruotsin hinnan suuruinen (SE1, alueella SE3 sähkö oli hieman kalliimpaa, mutta ei kovin paljon). Eroa ei paljon ollut viikonloppupäivinä (2%), joten arkisin hintaero oli vielä paljon suurempi, 1,60 kertainen sähkön hinta. Suurin hintaero oli 25. päivä, jolloin Suomessa sähkö maksoi 2,6-kertaa Ruotsin sähkön hinnan. Päiviä, jolloin Suomen hinta oli yli kaksinkertainen Ruotsiin nähden oli viisi. Lisäksi päiviä, jolloin hinta oli yli puolitoistakertainen oli kuusi, yhteensä useammin kuin joka kolmas päivä.

Päinvastoin kuin Suomen hinta, Ruotsin hinta käyttäytyi loogisesti. Perushintataso 1,6 – 1,7 c/kWh ennen ja jälkeen juhannuksen, juhannusviikolla hinta putosi tasolle 1,1 c/kWh. Edes loppukuusta kokeiltu ydinvoimaloiden sammuttaminen viikonlopuksi ei erityisemmin muuttanut hintatasoa. Sentin päivähintaa ei kuitenkaan enää alitettu loppukuussa Ruotsissakaan.

Kuukausi oli vaikeasti ennustettavissa. Kuun alussa hallitsi historiatietojen perusteella arvioitu hinta 2,8 c/kWh, joka oli aivan liian korkea alkukuun hintatasoon nähden, 30% liian korkea. Hintaennuste putosi nopeasti, mutta loppukuuhun nähden aivan liian alas. Ennuste oli vielä 17% liian alhainen juhannuksen alussa. Juhannuksen kalleus nosti ennustetta. Ennuste oli kuitenkin vielä viitisen prosenttia pielessä viikkoa ennen kuun loppua. Lopullinen keskihinta on puoli senttiä korkeampi kuin mitä kuun puolivälissä näytti. Kamala kuukausi.

Melkein koko kuukausi sähkö oli kuitenkin halvempaa kuin öljylämmitys. Vasta loppukuussa arkipäivinä suora sähkölämmitys oli kalliimpaa kuin öljylämmitys.

Jos käytät paljon sähköä, tee se viikonloppuisin

Sähkö on ollut aina halvempaa viikonloppuisin, mutta touko- ja kesäkuussa 2015 ero on noussut huimasti.

Tyypillisesti hintaero on ollut 1,2-kertainen eli arkisin hinta on ollut 20% viikonloppua kalliimpi.

Toukokuussa 2015 arkipäivät olivat 60% viikonloppupäiviä kalliimpia. Kesäkuun 22. päivään mennessä arkipäivät olivat 135% viikonloppupäivä kalliimpia eikä tämä todennäköisesti muutu loppukuun aikana.

Kesäkuussa oli vuoden suurin ero myös viime vuonna, mutta ero oli tämänvuotiseen verratuna häviävän pieni. Ero johtui viime vuonna juhannuksesta, mutta tänä vuonna muut kesäkuun viikonloput olivat juhannusta halvempia.

Ilmiö johtuu ensisijaisesti siitä, että viikonloppuisin siirtokapasiteetti riittää tuomaan halpaa sähköä Ruotsista, ja silloin olemme samassa sähkön hinnassa Ruotsin kanssa. Arkipäivinä siirtokapasiteeti Ruotsista ei riitä, jolloin joudumme samaan hintatasoon Viron kanssa. Viro, ja ennen kaikkea Lativia ja Liettua, ovat paljon Suomea kalliimpia. Tähän on tulossa muutos syksyllä, kun suora sähkönsiirtoyhteys Ruotsista Liettuaan valmistuu.

Kuluttajallekin sähkö on viikonloppuisin edullisempaa, mutta hintaero on paljon pienempi kuin pörssissä tuottajan saama hintaero. Esimerkiksi hinnan kolminkertaistuminen sunnuntaista maanantaihin 21.6. – 22.6.2015 tarkoittaa kuluttajalle vain 38% hinnanousua. Tästä pitävät huolen tasahintaiset siirtohinnat ja sähkövero. Jos pörssihinta nousee sentin kilowattitunnilta, kuluttajahinta nousee myöskin vain sentin arvonlisäverolla korotettuna, 1,24 c/kWh. Pörssihinnassa sentti voi tarkoittaa hinnan kaksinkertaistumista, kuluttajahinnassa kymmensosan heilahdusta.

MT: ”Sähkö halvinta 15 vuoteen” – valitettavasti vain ei Suomessa

Maaseudun tulevaisuus uutisoi ”Sähkö halvinta 15 vuoteen”:

”Pohjoismaisen sähköpörssin viime viikon keskihinta oli vain 1,5 senttiä kilowattitunnilta eli alimmillaan vuodesta 2001 lähtien.”

”Tuulivoima saa roimasti tukea, kun sähkön markkinahinta on pudonnut alimmilleen 2000-luvulla.”

”Syynä halpaan hintaan on taantuma ja tuen aiheuttama ylitarjonta.” 

Samaa uutista referoi Arvopaperi-lehti.

Sähkö on halpaa. Mutta viime viikon keskihinta Suomessa oli 2,2 senttiä kilowattitunnilta. Ruotsin hinta ja systeemihinta oli 1,5 senttiä kilowattitunnilta.

Eikä se mitenkään voi olla halvin viikko 15 vuoteen. Vuosikeskiarvo on viimeksi ollut tämän tason alapuolella vuonna 2000. Mutta aivan varmasti on ollut halvempia viikkoja vielä paljon myöhemminkin.

Viikkotilastoja Nordpoolista ei enää löydy ennen vuotta 2013, mutta kuukausitilastot kyllä.

Vuoden 2012 heinäkuu on ollut varmasti viimeviikkoa halvempi. Sähkö on maksanut tuolloin kuukausikeskiarvona Suomessa 1,4 c/kWh ja Ruotsissa 1,3 c/kWh. Systeemihinta oli 1,4 c/kWh. Ja heinäkuun loppu oli paljon alkua edullisempi. Tallessani olevien päivähintojen perusteella:

  • 23.7.2012 alkavan viikon keskiarvo 0,8 c/kWh (Sama Suomessa ja Ruotsissa)
  • 16.7.2012 alkavan viikon keskiarvo 0,8 c/kWh (Sama Suomessa ja Ruotsissa)
Melko varmasti systeemihinta oli sama, vaikka sitä ei mistään enää löydykään.
Kuukausihinnoissa pitää mennä vuoteen 2007, että kuukauden keskihinta olisi 2,2 c/kWh. Mutta silloin oli kolme kuukautta, jolloin keskihinta oli noin 2,2 c/kWh (Suomen hinta). Lienee selvää, että kuussa on ollut viikkoja, jolloin hinta on ollut selvästi alempi.
Sitä edelliset kerrat, kun kuukausihinta oli 2,2 tai alle, olivat vuonna 2002:
  • helmikuu 2,0 c/kWh
  • maaliskuu 1,9 c/kWh
  • huhtikuu 1,7 c/kWh
  • toukokuu 1,6 c/kWh
  • kesäkuu 2,0 c/kWh
  • heinäkuu 1,8 c/kWh
Vuonna 2000 sähkön kuukausihinnat olivat 1,0 – 1,9 c/kWh.

Yhteenvetona MT:n uutisesta: mainittu hinta oli systeemihinta, josta Suomen hinta oli viime viikolla poikkeuksellisen paljon kalliimpi, +43%. Tämä olisi pitänyt mainita uutisessa. Väite siitä, että edellisen kerran oli yhtä halpa viikko 15 vuotta sitten ei voi pitää paikkaansa. Heinäkuussa 2012 oli kaksi viikkoa, jotka olivat varmasti halvempia sekä Suomessa että Ruotsissa ja melko varmasti systeemihinnassa. Jos unohdamme tuon kuukauden, vuonna 2007 oli kolme kuukautta, joina oli melko varmasti viikkoja, joina Suomessa sähkö oli halvempaa kuin viime viikolla.

Muotoillaanpa uutinen uusiksi tylsäksi, mutta tarkemmaksi:

”Pohjoismaiden sähkö oli viime viikolla halvempaa kuin 15 vuoteen (yhtä kuukautta lukuunottamatta), 1,5 c/kWh. Suomessa sähkö oli 43% pohjoimaista keskihintaa kalliimpaa, 2,2 c/kWh, mutta siitä huolimatta Suomessakaan sähkö ei ole ollut halvempaa 15 vuoteen muuten kuin heinäkuussa 2012 ja kolmena kuukautena vuonna 2007. Suomen sähkön hinta on viime viikon jälkeen vielä pudonnut reilusti.”

Tätä vauhtia ensi viikosta voi tulla halvempi kuin heinäkuusta 2012.

Toukokuu 2015 halvin sitten vuoden 2007, lopullinen kuluttajahinta 9,1 c/kWh, pörssihinta 2,587 c/kWh

Toukokuusta muodostui erittäin halpa kuukausi. Kuukauden keskihintaa 2,587 c/kWh halvempaa on ollut viimeksi heinäkuussa 2012 ja sitä edellisen kerran vasta vuoden 2007 heinäkuussa.

Vuoden 2000 jälkeen sähkö on toukokuussa ollut halvempaa vain 2007, 2002, 2001 ja 2000. Vuosina 2003 ja 2004 hinta oli hyvin lähellä sama. Tämän vuoden hinta on siis lähellä kymmenen vuoden takaista normaalitasoa.

Sähkö tähän mennessä vuositasolla on ollut halvempaa kuin yhtenäkään vuonna vuoden 2007 jälkeen.

Suomen sähkön hinta oli 16% Ruotsin sähkön hintaa kalliimpi. Suomi oli viikot lähellä Viron ja baltian korkeaa hintaa ja viikonloput lähellä Ruotsin halpaa hintaa. Ero Ruotsiin oli viikolla 25% ja viikonloppuina vain 1%. Suomen arkipäivien hinta oli 1,60-kertainen viikonloppupäiviin nähden.

Ruotsissakin sähkön hinta heilui toukokuussa enemmän kuin mihin alkuvuonna on totuttu. Ero halvimman ja kalleimman päivän välillä oli kaksinkertainen.

Toukokuun hintatasolla öljyn olisi ollut vaikea kilpailla suoran sähkölämmityksen kanssa edes huippuhalvalla tammikuun hintatasolla. Nyt, kun öljyn hinta on noussut jo reilusti, öljylämmitys ei ollut toukokuussa vuorokausitasolla kuin hiukan sähköä kilpailukykyisempi viitenä vuorokautena. Ero sähkön pörssihinnasta laskien oli korkeimmillaan seitsemän prosenttia öljyn hyväksi. Kuluttajalle ero oli vielä paljon pienempi.

Kuukauden ennusteet menivät kohtuullisesti. Alkukuun ennusteet laskeutuivat 7% liian korkeasta ennusteesta alle kahden prosentin päähän lopullisesta – mutta sitten superhalpa 17. päivä pudotti ennusteen 12% liian alhaiseksi. Tämä sotki ennustetta koko loppukuun ja ennuste heilui prosentin päässä lopullisesta hinnasta vielä aivan loppukuuhun asti. 50% varmuusrajat olivat lopullisen hinnan ulkopuolella kahtena päivänä alkukuussa (7. ja 8. päivä) ja aivan lopussa kolmena päivänä.

Huhtikuun 2015 sähkön keskihintaennuste 3,0 c/kWh

Kun maaliskuun lopun ja huhtikuun ensimmäisen päivän yllättävän kallis hinta jätetään huomiotta, puhtaasti historiatietoihin perustuva keskihintaennuste huhtikuulle on 2,8 c/kWh. Kun huomioon otetaan maaliskuun lopun nousseet hinnat, ennuste nousee tasolle 3,0 c/kWh.

Nyt, kun tiedetään jo huhtikuun kahden ensimmäisen päivän hinnat, ennuste pysyy tasolla 3,0 c/kWh, vaikka se kalliin ensimmäisen päivän jälkeen olisi ollut enemmänkin.

Vuonna 2015 huhtikuussa on minimimäärä viikonloppupäiviä. Joinakin vuosina niitä on kaksi enemmän.

Huhtikuu on järjestelmällisesti ollut historiassa halvempi kuin maaliskuu. 2000-luvulla huhtikuun hinta on laskenut maaliskuusta kymmenenä vuonna ja noussut viitenä. Keskimäärin muutos on ollut -4,5%. Kahtena vuotena hinta on laskenut yli neljänneksen, yhtenä vuotena hinta on noussut yli neljänneksen. Tämän perusteella huhtikuuksi keskihinnan voisi olettaa olevan 2,8 c/kWh.

Neljän viimeisen vuoden keskihinta huhtikuussa on ollut 3,3 c/kWh. Vuodet 2011 ja 2013 olivat selkeästi nykytasoa kalliimpia, 5,3 ja 4,4 c/kWh. Tällä hetkellä nämä ovat jonkinlaisia pahimpia mahdollisia skenaarioita.

Vuosi 2015 on tähän mennessä ollut 0,6 c/kWh edullisempi kuin vuosien 2000 – 2014 keskiarvo tammi-maaliskuussa. Huhtikuiden keskiarvo 2000 – 2014 on ollut 3,5 c/kWh, joten huhtikuun 2015 hinnaksi voisi tällä tavalla odottaa 2,7 c/kWh.

Samalla tavalla ero vuoden 2011 – 2014 keskiarvoon on -0,3 c/kWh, joten ennuste olisi tuolla tavalla 2,8 c/kWh.

Kun ottaa huomioon tämän kaiken ja maaliskuun kohonneen hintatason (viiden viimeisen päivän arkihinnaksi muutettu keskihinta oli 3,3 c/kWh), huhtikuun 2015 keskihintaennuste on 3,0 c/kWh.

Ei, Suomen Kuvalehti, sähkön kuluttajahinta ei vaihtele vaikka se olisi sidottu pörssihintaan

Näin kuun lopussa on hyvä hetki pohtia Suomen kuvalehden artikkelia ”Väite: Sähköä voisi säästää jo nyt yhden ydinvoimalan verran” [1]

Porri tarkkaili sähkön hintoja viime talvena. Yhden päivän sisällä sähkö maksoi jonkin tunnin aikana seitsemän kertaa enemmän kuin toisella tunnilla

”Nyt mietimme yhdessä muun muassa sähkön jakeluyhtiöiden, sähköä käyttävien yritysten ja yliopistojen kanssa, miten jouston saisi lähemmäs kuluttajaa.”

Hohhoijaa. Kyllähän tuota miettiä voi, mutta ei se tule tapahtumaan nykyisillä veroilla.

Seuraavassa maaliskuun 2015 päivien keskikuluttajahinnat halvan kiinteän siirtomaksun alueella (kalliimmalla alueella prosentuaalinen vaihtelu on vielä pienempi):

Sähkössä on veroista ja siirrosta johtuva kiinteä melkein kuuden sentin osuus. Pörssihinnan vaihtelu on saanut hintoihin noin +-5% vaihtelun, josta suurin osa tulee siitä, että viikonloput ovat halvempia.

Mukana on silloin tällöin jopa 12 c/kWh maksavia tunteja, mutta ei kuluttajan niiden takia kummoisiakaan investointeja kannata tehdä.

Yksi vaihtoehto olisi se, että siirtohinta vaihtelisi kulutuksen mukaan. Pörssihinnan vaihtelu tulee yleensä Suomen rajojen ulkopuolelta: Ruotsin tuulista ja Venäjän vientirajoituksista. Siirtohinnan tuntivaihtelua ei voi sitoa pörssisähkön hintaan, kun pörssihinta kuvaa huonosti paikallisen siirtoverkon kuormitusta. Siirtohinnan vaihtelua varten pitäisi kehittää erillinen mekanismi. Ja onhan yö/päiväsähkö jo nyt sellainen mekanismi. Lopputulos voisi olla, että siirtohinnan ja pörssihinnan hintojen vaihtelu voisi kumota toisensa ja olisimme taas nollapisteessä.

Mutta siirtomaksunkaan vaihtelu ei muuttaisi sitä, että sähkön hinnasta kolmannes menee valtiolle, ja suuri osa tästä kiinteänä sähköverona, joka ei sähkön hinnan mukaan vaihtele. Ainoa tapa muuttaa suurin osa sähkön hinnasta vaihtelevaksi olisi poistaa sähkövero ja korvata se korkeammalla yli 50% arvonlisäverolla. Tuokin voisi EU:sta näyttää pahalta.

Lopuksi vielä kuva, jossa maaliskuun kuluttajahinnat on muutettu arkihinnoiksi eli viikonloppuina oleva pörssisähkön ennustettavissa oleva alennus 25% on otettu pois. Vaihtelua on todella vähän.

[1] http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaite-sahkoa-voisi-saastaa-jo-nyt-yhden-ydinvoimalan-verran/?shared=75569-210e9f63-500