Avainsana: sähkön hinta

Sähkönsiirto Ruotsista Liettuaan käynnistymässä – saattaa pudottaa Suomen sähkön hintaa reilustikin

Sähkönsiirtokapasiteetit Baltiassa
(Nordpoolspot.com, tilanne 14.12.2015)

Uusi Nordbalt-sähkönsiirtoyhteys Etelä-Ruotsin Nybrosta Liettuan Klaipedaan on valmistumassa.

Kaupallisen siirron piti alkaa keskiviikkona 9.12.2015, mutta maanantainen tulipalo Ruotsissa esti sen ainakin osittain. Nordpoolin sähkönsiirtokarttaan yhteys ilmestyi keskiviikkona, mutta toistaiseksi siirtoa ei Nordpoolin tietojen mukaan ole tapahtunut.

Siirtoyhteys on 700 MW ja nyt käytössä pitäisi olla ainakin toinen kahdesta siirtojohdosta.

Samassa yhteydessä avattiin sähkönsiirtoyhteys Liettua – Puola (Alytun – Elk), 500 MW.

Kuvioon kuuluu sekava sähkönsiirtovyyhti Venäjä-Valkovenäjä-Kaliningrad, mikä on vielä perua neuvostoajoista. Valkovenäjän sähköverkko on pitkälti Venäjän hallitsema samoin kuin Liettuan vanha verkko.

Mitä tapahtuu, jos kaikki kuluttavat maksimimäärän sähköä, ja sähkö kulkee todennäköisempään suuntaansa? Tukholman alueelta Suomeen tuleva sähkö miltei kaikki jatkaa matkaansa Baltiaan. Tästä yli puolet voidaan siirtää Latviaan ja edelleen Liettuaan. Liettua on suuri kuluttaja suljettuaan ydinvoimalansa, mutta siitä huolimatta sähköä viedään Kaliningradiin ja Puolaan (uusi yhteys) enemmän kuin mitä sähköä kulkee Virosta Latviaan.

Liettuan tilanne voidaan tulkita maksimikulutustapauksessa siten, että kaikki Valkovenäjältä Latviaan tuleva sähkö voi jatkaa Kaliningradiin ja Puolaan, ja oma kulutus katetaan enimmäkseen tuonnilla Latviasta. Siirrosta Latvia – Liettua puolet voi tulla Ruotsi-Suomi-Viro-Latvia-Liettua -reittiä ja puolet Latvian omasta tuotannosta (tai Venäjältä). Liettua tuo kolme neljäsosaa sähkönkulutuksestaan.

Suoran siirtoyhteyden Ruotsi-Liettua merkitys Suomen sähkön hintaan tulee näissä olosuhteissa olemaan huomattava. Se vähentää tai jopa poistaa sähkön virtaamisen Suomesta Baltiaan. Suurin vaikutus tullee sitä kautta, miten Venäjän on hinnoiteltava sähkönsä, jonka se myy Baltiaan.

Aivan kuvatun maksimikulutuksen mukainen tilanne ei esimerkiksi maanantaina vielä ole. Kaliningrad vie sähköä Liettuaan, ja vain neljännes Etelä-Ruotsista Suomeen tulevasta sähköstä jatkaa Viroon. Mutta sähkön virta Virosta Latvian kautta Liettuaan on lähellä maksimikapasiteettiaan. Puolet tuosta sähköstä voidaan tulkita tulleen Ruotsista Suomen kautta, mutta puolet on kuitenkin tehnyt tällä kertaa Viro omalla tuotannollaan (tai Nordpoolin ulkopuolisella tuonnilla Venäjältä).

Siirtoyhteys ei vielä näy Nordpoolspotin ”Urgent market message”-listassa. Myöskään projektin omat sivut eivät kommentoi tilannetta eikä Fingridkään ole asiasta tiedottanut. Tieto aloituksen tilanteesta löytyy toistaiseksi vain Bloombergin tiedoista [1] ja Nordpoolin ennakkotiedotteesta. [2]

[1] http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-12-08/russia-s-power-grip-over-baltics-ending-with-billion-euro-cables
[2] http://nordpoolspot.com/message-center-container/nordicbaltic/exchange-message-list/2015/q4/no.-432015–introduction-of-litpol-and-nordbalt/

23.11.2015 Säätösähkö maksoi kaksi euroa kilowattitunnilta

Maaseudun tulevaisuus raportoi säätösähkön maksaneen maanantaiaamuna ennätykselliset kaksi tuhatta euroa megawattitunnilta eli 200 c/kWh. [1]

Tämä hinta on lisäsähkölle, joka saadaan käyttöön 15 minuutin varoitusajalla.

Tukkuhintahan määritellään tunneittain ja se on maanantaina korkeimmillaan 15 c/kWh. Kuluttajien vaihtuva sähkön hinta on yleensä sidottu tukkuhintaan, jolloin vaihtuvahintaisen sähkön kuluttajat maksavat maanantaina korkeimmillaan kolmen tunnin ajan sähköstään 25 c/kWh.

Syy on Etelä-Ruotsissa, mutta tarkkaa syytä Maaseudun tulevaisuuskaan ei tiedä. Kuten päivän hintaraportissa kerrottiin, ydinvoimala Oskarshamn 3 (1400 MW) on rikki eikä Ruotsissa tuule (vaikutus SE2-alueella hyvään tuuleen verrattuna 1000 MW). Tämä ei kuitenkaan ole niin poikkeuksellista, että sen pitäisi rikkoa hintaennätyksiä.

[1] http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/s%C3%A4hk%C3%B6n-hinta-kipusi-huimaan-enn%C3%A4tykseen-1.133204

Miksi sähköntuotanto Suomessa ei kannata?

Suomessa on 3400 MW vajaus ensi talven sähköntuotannossa. Miksi kukaan ei tuota Suomessa sähköä?

Hanasaari 2007, Antti T. Nissinen CC BY 2.0

Asian yksinkertaistamiseksi kuvitellaan seuraava tilanne.

Sinulla on hyödyke, jota on tuotettava koko ajan. Kukaan ei pysty varastoimaan sitä.

Tuottaja 1 tuottaa sitä kustannuksella 1e, mutta vain 90% ajasta. Tuottaja 2 tuottaa sitä kustannuksella 2e loppuajan. 3e on tuonnin hinta eli tuohon hintaan tuotetta on saatavilla lähes rajattomasti.

Kustannuksella 1e tekevät saavat aina tuotteen kaupaksi. Sadassa aikayksikössä halpa tuottaja tienaa 90e ja vielä vähän ylimääräistä aina, kun saa tuotteen hinnan nousemaan toimitusvaikeusten takia. Sitä enemmän, mikä enemmän muilla on toimitusvaikeuksia ja tuotteen hinta nousee.

Kustannuksella 2e tekevä saa tuotteensa kaupaksi koko ajan, jos on valmis myymään 50% tappiolla. Siksi hänen kannattaisi tehdä hyödykettä vain se 10% ajasta, kun tuottaja 1 on poissa pelistä. Kuitenkin tuotantoa on vaikea saada päälle juuri silloin, kun  tuote menee kaupaksi, siksi hän joutuu olemaan päällä 50% ajasta. Tuosta ajasta hän tekee tappiota 4/5 ajasta 1e/aikayksikkö ja saa tuotantokustannuksensa katettua 1/5 ajasta. Siksi hän on kannattava vain, jos hän saa tuotteestaan 10% ajasta hinnan, joka kattaa myös tappiot. Silloin, kun tuottaja 1 ei ole päällä, tuotajan 2 pitää saada 10% aikaikkunassa kasaan myös 40% aikaikkunan tappiot eli hän tarvitsee tuotteestaan 6e.

Tässä vaiheessa kuitenkin peliin tulee tuonti, joka rajoittaa hinnan kolmeen euroon. Siksi Tuottaja 2 ei voi saada rahojaan takaisin.

Kaiken lisäksi tuotttajaa 1 tuetaan niin, että hän tekee voittoa myös nollahinnalla tai jopa maksamalla asiakkaille siitä, että he ottavat heidän tuotteitaan tuottajan 2 tuotteiden sijaan.

Siksi kustannuksella 2e tekevä tuottaja 2 pistää tehtaansa naftaliiniin. Eikä tuotteita ole ollenkaan saatavilla 10% ajasta.

Hiilivoimaloiden tukemista valmistellaan!

Nyt se on sanottu ensimmäistä kertaa! Ruma sana niin kuin se on. Hiilivoimaloita joudutaan tukemaan.

Koska valtio tukee erilaisia huuhaaenergialähteitä, virkamiehet ovat keksineet, että hiilivoimaloiden tukeminen laitetaankin kuluttajien piikkiin.

Uutinen on ollut jo aiemmin Lännen mediassa, josta suuremmat Aamulehti ja Kaleva nyt uutisoivat.

”Lännen Median uutisessa myös kerrottiin, että viranomaiset pohtivat erityisen huoltovarmuusreservin perustamista tehopulaa helpottamaan. Se tarkoittaisi todennäköisesti sähkönkäyttäjille pientä lisämaksua, jonka avulla sulkemisuhan alla olevia voimaloita pidettäisiin varalla hätätilanteita varten.”

Kun kuluttajien hiilivoimatukiaiset kilpailevat hallituksen vihreiden tukiaisten kanssa, siitä tulee pitkä ja kallis kilpailu.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195004537583/artikkeli/fingrid+tehopulan+taustalla+on+sahkon+alhainen+tuottajahinta.html
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/fingrid-riski-sahkonjakelun-rajoituksista-kovina-pakkaspaivina-on-kasvanut/711246/

Lokakuun 2015 sähkön keskihinta 3,349 c/kWh (kuluttajahinta 10,06 c/kWh), halvinta sitten vuoden 2004

Lokakuun keskihinnaksi tuli 3,349 c/kWh (kuluttajahinta 10,06 c/kWh).

19. päivä lokakuuta arvelin, että lokakuun hinnasta on tulossa suunnilleen sama kuin syyskuussa, 3,2 c/kWh.  Hinta siis hieman ehti tuosta nousta.

Ennusteita kiusasi sentin suuruinen kirjoitusvirhe tilastoissani alkukuun yhtenä päivänä.

Kuluttajahinta pysyi loppukuun aika mukavasti nyrkkisäännöllä arkisin 10 c/kWh ja viikonloppuisin 9 c/kWh. Alkukuussa oli kuitenkin selvästi halpa jakso, jota seurasi hyvin kallis jakso.

Kallein päivä oli 8.10.2015, tukkuhinta 6,6 c/kWh, kuluttajahinta 14,2 c/kWh.

Kuukautta sävytti hurjat hintaerot Ruotsiin. Yhtenä päivänä Suomen hinta oli nelinkertainen Ruotsiin nähden. Kuukaudessa keskimäärin Suomen hinta oli täsmälleen puolitoistakertainen Ruotsiin nähden (+50%). Viikonloppuisin ero oli pieni, joten arkihintaero oli hurja +81%. Tilannetta hieman loppukuussa tasoitti Ruotsin hinnanousu. Hinta oli yli kaksinkertainen Ruotsiin nähden kuutena päivänä!

Ruotsin keskihinta oli 2,2 c/kWh. Se oli siis yli senttiä Suomen hintaa halvempi.

Suomen viikonloppujen hinta oli 39% arkipäivien hintaa alempi. Viikonloppuisin sähkön tukkuhinta oli siis yli kolmanneksen halvempi vaikka kuluttajahinnoissa ero supistuu noin kymmeneen prosenttiin (en ole laskenut tarkkaa arvoa).

Öljylämmitystä olisi tässä kuussa kannattanut käyttää kolmena päivänä (loppukuun öljyn hinnalla, hintaa ei tarkastettu alkukuussa). Nämä kolme pävää olivat aivan kuun alussa. Keskimäärin sähkön tukkuhinta oli 58% korkeammalla kuin sellainen hinta, jolla suora sähkölämmitys olisi kannattanut öljylämmitystä paremmin. Jos nyt hankkii öljynsä, on melkoisen epätodennäköistä, että ainakaan suora sähkölämmitys kilpailee talvella öljyn kanssa. Ja hieman epätodennäköiseltä näyttää, että kaikki lämpöpumputkaan pärjäisivät öljylämmitykselle.

Verrattuna aikaisempiin vuosiin, tämän vuoden lokakuu on todella halpa. Halvempaa on ollut viimeksi vuosina 2004 ja 2002.

Vuonna 2014 lokakuun keskihinta oli 3,7 c/kWh ja 2013 4,6 c/kWh. Vuosien 2000 – 2014 keskihinta lokakuussa oli 3,7 c/kWh.

Lokakuusta tulossa melko samanhintainen kuin syyskuusta, arkisin keskimäärin yli kaksinkertainen hinta Ruotsiin

Lokakuussa on ollut alussa edullinen kausi ja toisella viikolla erittäin kallis kausi. Suunta on kuitenkin taas alaspäin, joten lokakuun hintaso on sama kuin syyskuussa. Syyskuun keskihinta oli 3,175 c/kWh, mikä on kuluttajahintana 9,8 c/kWh.

Hintaero Ruotsiin on ollut järkyttävä. Keskimäärin lokakuussa sähkö on ollut 1,7-kertaisen hintaista Ruotsiin verrattuna. Arkipäivinä sähkö on ollut yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin Ruotsissa (2,1). Suurin hintaero oli 7.10.2015, yli kolminkertainen hinta. Hinta on ollut yli kaksikertainen viitenä päivänä, yli joka neljäs päivä.

Kallein päivä Suomessa lokakuussa on ollut 8.10.2015, tukkuhinta 6,6 c/kWh, kuluttajahinta 14,2 c/kWh.

Nyt maanantaina 19.10.2015 on kuukauden pienin arkipäivän hintaero Ruotsiin, vain kolme prosenttia. Seuraavaksi pienimmät erot ovat olleet lähes kaksikymmentä prosenttia. Valitettavasti hintaero on pienentynyt lähinnä siksi, että Ruotsin sähkön hinta on jatkuvassa nousussa.