Onko lämmitysöljy lämmitysöljyä?

Sattui silmään öljyalan keskusliiton sivulla [1] seuraava kommentti:

Kevyessä polttoöljyssä rikkipitoisuus vaikuttaa verotasoon, ja käytännössä tämä on johtanut rikittömiin lämmitysöljyihin. Fossiilisen rikittömän kevyen polttoöljyn polttoainevero on vuoden 2013 alusta lukien yhteensä 16,34 senttiä litralta. Jos lämmitysöljyyn lisätään biokomponentteja, niiden vero on alempi.

Tässä kiinnittää huomion mahdollisuus, että lämmitysöljyssä on ”biokomponentteja”.

Arvatkaapa, miksi biokomponentit ovat vähemmän verotettuja? Koska niissä on paljon vähemmän energiaa litrassa kuin lämmitysöljyssä. Bioeettereissä ja alkoholeissa on jopa kolmannes vähemmän energiaa kuin öljyssä. Jopa bensiinissä on vähemmän energiaa kuin lämmitysöljyssä.

Onko siis lämmitysöljyssä vähemmän energiaa kuin puhtaassa lämmitysöljyssä olisi?

En tiedä, eikä sitä näköjään ole mahdollista tietää. Yksikään tarkastamani toimittaja ei sitä kerro. Myöskään viitatuissa laeissa ei olla kiinnostuneita lämmitysöljyn vähimmäisenergiapitoisuudesta. Lämmitysöljyn tuotetietoja etsiessä parhaimmillaan päätyy esitteen [2] tapaiseen hyvin tieteellisen näköiseen tuote-esitteeseen. Siinä kerrotaan pakkaskestävyys ja rikkipitoisuus, mutta ei kerrota, mitä öljy on tai kuinka paljon siitä tulee palaessa energiaa.

[1] http://www.oil.fi/fi/lammitysoljy/lammitysoljyn-verotus
[2] http://www.abcasemat.fi/lataa-tiedosto/30/tuotetieto—produktdata-polttooljy—brannolja-talvi-vinter.pdf

Se on nyt virallista: aurinkosähköä ei saa kytkeä talon verkkoon

Sain omalta sähköyhtiöltäni kirjeen uusista verkkopalveluehdoista. Nämä ovat yleiset Energiateollisuus ry:n ehdot. Muutoksia vanhaan on vähän, oikeastaan vain yksi todella merkittävä.

Ohjeissa lukee nyt selvästi (kohta 4.3):

Sähköä syöttävien laitteistojen kytkeminen kiinteistön sähköverkkoon, kun kiinteistän sähköverkko on kytkettynä jakeluverkkoon, on kielletty ilman erillistä sopimusta.

 Jos joku ei heti tajunnut, tässä kielletään aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden käyttö.

Jos haluaa käyttää aurinkopaneeleita, talo on joko kytkettävä kokonaan irti valtakunnanverkosta tai sähköyhtiön kanssa on tehtävä ”sopimus”. Sopimuksen hyväksyminen ja hinnoittelu on täysin auki.

No, on toinenkin muutos, tämä on ilmeisesti viimeinen kerta, kun sähköyhtiö lähestyy kirjeellä ehtojen muutoksista. Tämän jälkeen ehdot ovat ”linkki yleisten ehtojen tallennettavissa olevaan versioon”.

Tarkennus 24.11.2014: Huomatkaa, että tämä kieltää aurinkopaneeleiden kytkemisen talon verkkoon vaikka sähköä ei ikinä siirtyisi sähköyhtiölle päin.

Kuinka paljon energiaa höryttää ihmisen atomeiksi?

Aiemmin pohdiskelimme sitä, että bensiinitankin energiasisältöinen 500 kWh superkondensaattori voi räjähtää 43 telamiinan teholla. Tästä tuli vastaväitteitä, että kondensaattori voi puhauttaa energiansa pihalle hitaasti eikä räjähtää hetkessä.

Asian voi kyllä nähdä näinkin.

Mutta 500 kWh:n vapautuminen lämmöksi on kaikilla tavoin tuhovoimainen tapahtuma.

Yksi mielenkiintoinen vertailukohta on Scientific Americanin blogi [1] siitä, voiko säde höyryttää ihmisen ilmaan kuin scifi-elokuvan laserase konsanaan. Artikkeli päätyy siihen, että ihmisen täydelliseen höyryttämiseen tarvitaan kolme gigajoulea. Silloin jokainen ihmisen molekyylisidos on pilkottu. Tämä vastaa energiaa, jolla sulattaa 5000 naulaa rautaa (2270 kg, iso maastoauto). Jos halutaan vain höyryttää ihmisessä oleva vesi, tarvitaan 0,142 gigajoulea. Tätäkin pidetään paljona, koska se on suunnilleen yhtä paljon energiaa kuin oli maailman suurimmassa ei-atomipommissa.

Tästä vielä jatketaa Quora-keskustelussa [2] siitä, voisiko salama höyryttää ihmisen ilmaan. Salaman energiaksi todeltaan 0,03 gigajoulea, joten siinä ei ole kuin prosentti ihmisen täydelliseen höyrystämiseen tarvittavasta energiasta.

Mutta 55 litran bensatankkia vastaava 500 kWh superkondensaattori on kaksi gigajoulea!

Tankillinen bensiiniä on kaksi kolmasosaa energiasta, joka höyryttää yhden ihmisen atomeiksi, tai se voi höyryttää 14 ihmisen kaiken veden, tai sulattaa 1500 kilon auton. Täyttääksesi auton tankin, sinun pitää vangita 67 salaman kaikki teho.

En laittaisi autoni takapenkin alle sellaistakaan superkondensaattoria, joka ei räjähdä.

Kuva: Flickr Vanessa Pike-Russell CC BY

[1] http://blogs.scientificamerican.com/but-not-simpler/2013/09/12/excerpts-from-the-mad-scientists-handbook-so-youre-ready-to-vaporize-a-human/
[2] http://www.quora.com/How-strong-would-lightning-need-to-be-to-disintegrate-a-human
[3] http://www.sahkolamppu.com/2014/11/superkondensaattori-autossa-on-kuin-43.html

Superkondensaattori autossa on kuin 43 telamiinaa

55 litraa bensiiniä autosi bensiinitankissa vastaa 430 kiloa TNT-räjähdettä.

Bensiinin saaminen räjähtämään TNT-räjähteen tavalla ei ole mahdollista. Mutta jos autossasi on superkondensaattori, jossa on sama energia kuin bensiinitankissa, se lienee aika helppo saada räjähtämään kuin 430 kiloa TNT:tä. Jopa aivan vahingossa.

En liene ainoa, joka on armeijassa seurannut oikean telamiinan räjäytystä. Telamiinassa on 10 kiloa TNT:tä ja se riittää nostamaan 30 tonnin panssarivaunua metrin verran ilmaan.

Pistäisitko aivan oikeasti autosi takakonttiin 43 telamiinaa viritettynä?

Selityksiä:

TNT:n energiamäärä on tosiaankin yllättävän pieni, vain noin kymmenesosa bensiinistä. Tuhovoima tulee siitä, että energia vapautuu nopeasti.

Litrassa bensiiniä on noin 9,1 kWh. Litrassa dieseliä on noin 9,8 kWh.

55 litraa bensiiniä on noin 500 kWh (tankillinen bensiiniä vastaa 50 eurolla sähköä, sähkö maksaa hieman alle euron ”litra”). Yleensä ajatellaan, että sähköauton hyötysuhde on parempi kuin bensiiniauton, mutta ”hukka”energiasta Suomessa kulutetaan iso osa auton lämmittämiseen.

Tonnissa TNT:tä on 4,184 gigajoulea ja kilotonni on miljoona kiloa TNT:tä eli 4184 gigajoulea. Kilossa TNT:tä on noin 1,2 kWh. (http://en.wikipedia.org/wiki/TNT_equivalent).

Konversion voi tehdä esim. sivulla: http://www.convertunits.com/from/kWh/to/kiloton+[explosive]

Hiroshiman atomipommi oli noin 30.000 kertaa auton bensiinitankki (13 kilotonnia).

Telamiinan paino on tarkkaan ottaen 9,5 kiloa TNT:tä plus 60 gramman räjäytin. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Telamiina)

Superkondensaattorin purkautumisen nopeus on arvailua, mutta yleensä entropia voittaa, ja vastaavissa vikatilanteissa sähkö löytää purkautumistien noin 20 nanosekunnissa. Joka tapauksessa se voi aivan oikeasti räjähtää.

Kuva: Wikipedia Hirshiman atomipommi (Vai sinä sunnuntaiajelulla?)

(Korjattu 21.11.2014: Kilotonni on 4148 GJ, ei 4.148 GJ, joka on tonni TNT:tä.)

Katso myös jatko-osa: http://www.sahkolamppu.com/2014/11/kuinka-paljon-energiaa-horyttaa-ihmisen.html

Merkantilismi nostaa päätään bioenergiassa

Luulisi, että merkantilismi jäi 1800-luvulle, mutta paperiteollisuus on viime aikoina puhunut kovasti merkantilismin puolesta.
Merkantilismissa pyritään kaikin keinoin suojaamaan vientiä, jopa oman talouden kustannuksella. Wikipedian määritelmä:[1]

Merkantilismi eli merkantiilijärjestelmä oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase, eli viennin oli oltava tuontia suurempi. Tämä saavutettiin monopoleilla, tulleilla ja kauppakielloilla, jotka estävät merkantilismin mielestä haitallista kilpailua. Lisäksi pyrittiin voimakkaasti edistämäänteollisuutta, erityisesti tuonnin korvaamiseksi kotimaisella tuotannolla. Merkantilismin taustalla oli käsitys, jonka mukaan maailman varallisuus (ennen kaikkea jalometallivarat) on vakio, ja jokainen itseään kunnioittava valtio pyrkii haalimaan siitä itselleen mahdollisimman suuren osan.

Joskus merkantilistinen politiikka sai pikkumaisia piirteitä: saatettiin esimerkiksi kieltää kahvinjuonti tai määrätä kuinka leveät pitsit kauluksessa sai olla. Joissakin tapauksissa valtion virkamiehet puuttuivat jopa kankaan kuviointiin. Merkantilismi johtikin laajaan salakuljetukseen.

Suomen ongelma on nyt, että metsäteollisuus ei maksa puusta edes sen polttoarvoa. Valtion (ja metsäteollisuuden) mielestä tämä on hyvä, koska puusta saadaan tällä tavalla vientituloja. Poltettava puu korvataan tuontikivihiilellä, jonka toivotaan olevan edullisempaa kuin puusta loppujen lopuksi saatava vientiarvo. Tätä rakennelmaa joudutaan pönkittämään kaikenlaisilla pikkumaisilla kielloilla ja veroilla.
Puun pienpolttajalle kuutio puuta tuottaa 140 euron lämmityshyödyn (koivulla 175 euroa). Voimalaitos saa puusta irti 72 euroa, joista puolet sähköä ja puolet lämpöä. Koivuhalosta maksetaan 150 euroa (kiinto)kuutiolta, mikä kannattaa oikein hyvin sekä myyjälle että ostajalle.
Mitä sitten puusta tällä hetkellä maksetaan?
Tuore Maaseudun tulevaisuuden artikkeli kertoo energiapuun hinnat: voimalan pihalle toimitetusta energiapuusta maksetaan 21 euroa kuutiolta.[2] Jos puu haetaan metsästäsi, hinta on vain kolme euroa kuutiolta. Tämä hinta ei ole koko totuus, vaan energiapuun tuottamisesta saa erilaisia tukia monta euroa kuutiolta.
Kuitupuusta eli puusta, joka ei kelpaa sahoille maksetaan sellutehtaan/sahan pihalle toimitettuna 30 euroa kuutiolta. Sahoille menevästä tukkipuusta maksetaan 57 euroa kuutiolta, koivusta vain 47 euroa. [3]
Siis jos kuljetat kuution puuta voimalaitoksen pihalle, voimalaitos saa voittoa:
  • Energiapuusta 72 – 21 = 51 euroa kuutiolta
  • Kuitupuusta 72 – 30 = 42 euroa kuutiolta
  • Tukkipuusta 72 – 57 = 15 euroa kuutiolta
Miksi ihmeessä kukaan myisi metsäänsä paperitehtaille tai edes sahoille? Miten ihmeessä metsäteollisuus kehtaa kauhistua bioenergian tuista? [4]
Vastaus on merkantilismi. Suomessa yhä ihannoidaan vientiä yli oman hyvinvoinnin. Tämä on johtanut siihen, että valtio tekee kaikkensa, ettei puuta joudu energiaksi. Siksi metsän myyjien on myytävä puunsa paperitehtaille alihintaan.

Kuluttajan energialaskelma

Kuutiossa sekapuuta on 2000 kilowattituntia (koivu 2500). Kuluttaja maksaa sähköstä energiaveroineen, siirtomaksuineen ja arvonlisäveroineen 10 senttiä kilowattitunnilta eli kuutiossa on suoralle sähkölämmitäjälle lämmityksessä sähkön korvaajaksi noin 140 euroa (koivu 175 euroa, leivinuunin hyötysuhde 70%).
Mitä korkeampi sähkövero on, sitä edullisempaa on hankkia energiaverotta puuta ja polttaa se itse. (vaikka maksaisi arvonlisäveronkin).

Valtio pyrkii estämään puun pienpolton hiukkaspäästöihin vedoten.

Voimalaitoksen energialaskelma

Vastaava laskelma voimalaitokselle on se, että kuutiosta puuta se saa parhaimmillaan 45% sähköä ja 45% lämpöä eli sekapuukuutiosta saa 1800 kilowattituntia. Näistä kummastakin pitäisi saada verotta 4 c/kWh (pörssisähkön tyypillinen hinta), jotta lopputuloksesta voidaan maksaa kulut ja verot ennen kuluttajahintaa 10 c/kWh. Sekapuukuution arvo on siis voimalaitokselle 72 euroa.

Valtio ei voi lisätä voimalaitoksen verorasitusta, koska voimalaitoksen on kilpailtava hinnallaan suoraan ruotsalaisten voimaloiden kanssa.

Lopuksi

Teollisuuden suosiminen voisi siinä mielessä olla perusteltua, ettei Suomen puuston kasvu voi tuottaa kaikkea Suomessa kulutettua energiaa. Suomen puuston kasvu on vain noin puolet Suomen energiankulutuksesta ja käytännön hyötysuhteella vain noin neljännes.

Että olisimme kestävässä tilanteessa, puista pitäisi tuottaa jotain sellaista vientiartikkelia, josta muut maat olisivat valmiita maksamaan kestävässä energiantuotannossa tehtyä energiaa nelinkertaisesti puun polttoarvoa vastaavasti.
Paperi ei ole sellainen tuote.

Koivuklapien hintavertailu

Kuivien koivuklapien (32 cm) myyjiä ja heidän verkossa ilmoittamia hintojaan

Vertailussa on käytetty 4,5 – 5 kuution kotiin kuljetettua erää. Hinta on etsitty pääkaupunkiseudulle, ja kun muutamalla toimittajalla on eri hinta eri puolille pääkaupunkiseutua, nollakohtana on käytetty Pohjois-Vantaata, joka on kahdelle toimittajalle halvin alue. Lienee aivan järkevää, että toimittajat rahastavat kehä-III:n sisällä oleviin ruuhkiin menemisestä. Monet toimittajat eivät toimita alle kahden kuution eriä, ja kuljetuskulut ovat usein riippumattomia puun määrästä.

Verkosta löytyy monta polttopuun hakusivustoa, mutta näyttää siltä, ettei missään ole kovin täydellistä listaa. Seuraavaa listaa varten kävin Googlessa mainostaneiden lisäksi useita yhdistelmäsivustoja läpi (halkoliiteri.fi, mottinetti.fi ja Vantaan Energian keräämä lista(*)). Jotkut toimittajat löytyvät vain yhdistelmälistoilta, mutta nekin kannattaa tarkastaa, koska ne usein ovat halvemmasta päästä. Jos toimittaja löytyy vain yhdistelmäsivuston kautta, toimittajan verkko-osoitteena on yhdistelmäsivuston osoite suluissa.

En ole soittanut toimittajille eikä minulla ole mitään tekemistä heistä yhdenkään kanssa. Monen toimittajan hinta eri lähteissä vaihtelee, varma voi olla vain soittamalla tai tilaamalla verkkolomakkeessa olevalla hinnalla. Erityisesti halvimpien toimittajien sivustot eivät luo vaikutelmaa kovin pysyvästä hinnoittelusta. En ota mitään vastuuta tietojen oikeellisuudesta.

Takkapuiden toimittajat halvimmasta kalliimpaan

Ykköslaadun koivupilke 32 cm 4,5 – 5 irto-m³ toimitettuna pääkaupunkiseudulle, hinta per irto-m³

Näiden hintojen keskiarvo on 73 euroa.

Lisäksi toimittajat, joille ei löytynyt kuin noutohinta, mutta todennäköisesti toimittavat pääkaupunkiseudulle ja voivat olla edellisiä halvempia:

Ykköslaadun koivupilke 32 cm 4,5 – 5 irto-m³ noudettuna, hinta per irto-m³
Seuraaville ei löydy verkosta hintaa, ne toimittavat vain pikkukasseja tai kiloittain:

Kakkosluokan koivuklapi

Koska olen kiinnostunut itse ensisijaisesti lämmityspuusta enkä takkapuusta, myös kakkoslaadun koivun toimittajat kiinnostavat. Muiden toimittajien oletetaan toimittavan vain ykköslaatua, vaikka harva asiasta mainitseekaan.

Kakkoslaadun koivupilke 32 cm 5 irto-m³ toimitettuna pääkaupunkiseudulle, hinta per irto-m³
  • Ralf Hindsberg, Sipoo, 57 euroa (*)
Kakkoslaadun koivupilke 32 cm 5 irto-m³ vain nouto, hinta per irto-m³

Kummaltakin kakkoslaadun toimittajalta saa myös ykköslaatua 10 euroa kuutiolta kalliimmalla hinnalla.

Puun myynti kiloissa?

Pari toimittajaa yrittää myydä puuta kiloittain. Tämä on merkki ammattitaidottomuudesta ja halusta sotkea kuluttajia. Puu voi sisältää 5-50% vettä eli se painaa aivan eri määrän, mutta tilavuus pysyy kutakuinkin samana. Ja kaiken lisäksi, puussa on sitä enemmän energiaa mitä vähemmän siinä on vettä eli mitä vähemmän se painaa. Puun tilavuus vastaa hyvin puun lämpöarvoa mutta paino huonosti. Haluat melko varmasti tilata puusi irtokuutiometreinä.

Viro?

Uutisissa on kohuttu virolaisista halpapolttopuista, mutta en niihin kovin helposti verkossa törmännyt. Saattaa olla, että jotkut näistä toimittajista myy virolaista puuta, mutta kaikki pääkaupunkiseudun toimittajat mainitsivat suomalaisen paikkakunnan, mistä puut ovat kotoisin.

Puun hinta verrattuna sähköön ja öljyyn

Irtokuutiossa koivua on 1050 kWh energiaa. Sähkön hinnan ollessa viime aikoina 10 c/kWh (nousussa), tuon energian arvo olisi siis 105 euroa. Hyvän leivinuunin hyötysuhde lämmittämisessä on ehkä 75% luokkaa eli jos irtokuution koivua saa alle 79 eurolla, sillä lämmittäminen on halvempaa kuin suora sähkölämmitys.

Tämän vertailun valossa puulämmittäminen olisi siis aina halvempaa kuin suora sähkölämmitys.

Öljyn hinta on rajussa laskussa, mutta voisimme olettaa lähiajan hinnaksi 0,90 euroa litralta (kuukausi sitten tankanneet ovat maksaneet 1,00 euroa litralta). Lämmitysöljyn energiasisältö on hyvin tarkkaan 10 kWh/l ja kattilan hyötysuhteeksi voidaan olettaa 90%. Silloin yksi irtokuutio koivua 75% hyötysuhteella vastaa 87,5 litraa öljyä. Tuon öljyn hinta on yllättäen täsmälleen sama 79 euroa kuin irtokuutiota koivua vastaavan suoran sähkölämmityksenkin hinta.

Jos irtokuutiometri kuivaa koivua maksaa alle 79 euroa puulämmitys kannattaa sekä suoralle sähkölämmittäjälle että öljylämmittäjälle. Tuohon hintaan puuta saa kotiin kuljetettuna yhtä lukuunottamatta kaikilta toimittajilta, jos puun ostaa viiden kuution erissä.

(*) Vantaan Energian lista on päivitetty tammikuussa 2014 eli ne hinnat, jotka löytyvät vain sieltä ovat vanhentuneita hintoja.

(**) Säkkipantti 12 euroa per 1,5 kuution säkki. Hinta laskettu ilman panttia.

(**) Vain Mika Rautio käytti hinnoittelussaan pinokuutiometriä eikä irtokuutionmetriä. Pinokuutiometri on muutettu irtokuutiometriksi jakamalla hinta kertoimella 1,67.

Kuva: Jan-Erik Finnberg Flickr (CC-BY)