Tekijä: etu

Sähköveron korotus – öljylämmitys kannattaa nyt 0,2 c/kWh halvemmalla sähkön hinnalla – suurin osa sähkölaskusta menee nyt valtiolle

(Osa materiaalista oli jo kuukausi sitten artikkeleissa veronkorotuksesta.)

Vaikka useimmat vuodenvaihteen veronkorotuksia listanneet uutiset unohtivat sähköveron korotuksen, se kuitenkin astui voimaan 1.1.2014 hallituksen esityksen HE 110/2013 mukaisena. Sähkölämmittäjien sähkölasku nousee veron vuoksi noin 50 eurolla vuodessa.

Sähköveron korotus laskee öljylämmityksen kannattavuusrajaa kahdella kymmenyksellä tasolle 4,9 c/kWh (oli 5,1 c/kWh) (pörssisähkön hinta, jolloin suora sähkölämmitys ei enää ole halvempaa kuin öljylämmitys).

Muutos näyttää tältä:

2013 energiavero:     1,69 c/kWh
Huoltovarmuusmaksu:   0,013 c/kWh
Yhteensä:             1,703 c/kWh
+ ALV 24%             0,40872 c/kWh (*)
Yhteensä:             2,11172 c/kWh (*)

Energiavero 2014:     1,89 c/kWh
Huoltovarmuusmaksu:   0,013 c/kWh
Yhteensä:             1,903 c/kWh
+ ALV 24%             0,45672 c/kWh (*)
Yhteensä:             2,35972 c/kWh (*)

(*) Tähdellä merkityt olen laskenut itse, ei lakitekstissä

Energiaveron korotus on 11,8%. Kuluttajahinnassa olevan veron korotus on 11,7%.

Energiavero kuuluu niihin suomalaisiin kummajaisiin, joissa verosta maksetaan arvonlisävero (vrt. autoveron elv).

20000 kWh kuluttavalle sähkölämmittäjälle tästä tulee noin 50 euron korotus. Tarkka luku on 49,60 euroa. Sähkölämmitäjä maksaa sähköveroa vuodessa 471,94 euroa. Ja tämän päälle sähkön hinnan arvonlisävero ja sähkön siirron arvonlisävero.
Mitä enemmän kiinteät kulut sähkön hinnassa nousevat, sen vähemmän prosentuaalisesti on merkitystä sillä, millä sähkön pörssihinnalla sitä kulutetaan. Vaikka sähkö olisi ilmaista pörssissä, kuluttajalle se maksaa 5,3 c/kWh ennen veronkorotusta ja 5,5 c/kWh veronkorotuksen jälkeen (edullisen sähkönsiirtoyhtiön alueella).
Suurin osa tunneista arkisin maksaa 3,5 – 5,0 c/kWh. Ja tuota isoimmilla sähkön hinnoilla kannattaa käyttää öljylämmitystä. Jos tarkastelemme vain tätä aluetta, kaavio näyttää masentavalta:


Halvan ja kalliin normaalipörssihinnan ero on 1,5 c/kWh (43%), mikä heiluttaa kuluttajahintaa 19%. Sähköveron korotus vähentää heiluntaa puolisen prosenttiyksikköä lisää.

Vielä mielenkiintoisempaa on se, että sähköveron korotus laskee 0,2 c/kWh sitä rajaa, milloin öljylämmitys on kannattavampi kuin sähkölämmitys. Lämmitysöljyn veroa ei olla nostamassa. Tällä itse asiassa on valtava merkitys, ja on mahdollista, että se on vaa’ankieli, joka tekee öljylämmityksestä edullisempaa talvella.

Tällä hetkellä öljylämmittäminen on kannattavampaa (tyypillisin oletuksin) sähkön pörssihinnalla 5,01 c/kWh, jolloin sähkön kuluttajahinta on 11,5 c/kWh. Sähköveron korotus laskee öljylämmityksen kannattavuusrajan tasolle 4,85 c/kWh jolloin kuluttajahinta on siis sama 11,5 c/kWh. Tämä nappaa suuren osan sähkön tyypillisestä vaihteluvälistä sille puolelle, että öljylämmitys onkin kannattavampaa.

Vielä tämän vuoden sähkön tuottaja saa kuluttajan maksamasta sähkölaskusta suurimman osan. Sähköveron korotuksen jälkeen suurin siivu menee suoraan valtiolle.

Sähkön hinta jakautuu tuottajalle (sähkön pörssihinta), siirtäjälle (paikallinen sähköyhtiö), välittäjälle (se, joka myy pörssisähkön) ja valtiolle sähköveron, huoltovarmuusmaksun ja arvonlisäveron muodossa.

Joulukuun sähkön hinnalla jakauma on seuraavan kuvan mukainen (vuoden 2014 sähköverolla):

Sähköveron korotuksen jälkeen eniten saa valtio, 38%. Tuottaja saa enää 36%. Sähkönsiirtäjä saa 24% ja sähkön välittäjä tyypillisesti kaksi prosenttia.

Tämä esimerkki on laskettu joulukuun pörssisähkön hinnalla 3,57 c/kWh, jolloin kuluttajan sähkön hinta on 9,98 c/kWh. Kuukausimaksuja ei ole otettu huomioon, vaan pelkästään sähkön määrään liittyvät maksut.

Joulukuun 2013 keskihinta 3,565 c/kWh, vuoden halvin kuukausi


Joulukuun keskihinnaksi tuli 3,565 c/kWh, mikä on erittäin alhainen hinta.

Joulukuun keskihinta vuosina 2000-2012 oli 4,2 c/kWh eli merkittävästi korkeampi. Tätä vuotta edullisempia joulukuita on ollut viimeisenä kahdeksana vuotena kaksi, vuodet 2011 ja 2006 (3,3 ja 3,2 c/kWh). Vuonna 2010 joulukuun keskihinta oli 9,1 c/kWh eli 2,6 kertainen.

Näin halpoja kuukausia on viimeisenä neljänä vuotena 2010-2013 ollut neljä: vuoden 2011 joulukuun lisäksi touko-heinäkuu 2012.

Alkukuussa näytti, että joulukuusta voisi tulla normaalin kallis. Yhdeksänteen päivään asti sähkön hinta nousi ja tämä huipentui 9.12., kun sähkön hinta nousi tasolle 5,9 c/kWh. Hinnannousu oli kuitenkin vain Suomessa eikä se ollut kestävällä pohjalla. Koko loppukuun hinta sitten laskikin. Syynä ensisijaisesti on lämmin ja tuulinen sää koko Pohjoismaissa. Loppukuussa todennäköisesti alkoi jo tuntua myös se, että vesivoimaa on sään takia säästynyt ja sitä täytyy alkaa kuluttaa pois täydellä teholla.

Hintaero Ruotsiin oli erittäin korkea koko kuukauden aivan joulun pyhiä lukuunottamatta. Kolmena päivänä ero oli kolmanneksen luokkaa ja viitenä päivänä ero oli 14-20%. Koko kuukauden keskimääräinen ero on peräti yhdeksän prosenttia.

Joulunpyhät tasoittivat hintaeroa Ruotsiin niin, ettei hintaero kuukausitasolla ole kuin vuoden kolmanneksi suurin. Ero on kuitenkin huolestuttavan iso ja tasainen.

Keskihinta oli tällä kertaa vaikea ennustettava, ja alkukuun ennusteet olivat aivan liian korkeita. Tähän oli syynä nouseva trendi alkukuussa ja se, että historiadata ennusti kuukauden keskihinnaksi 4,4 c/kWh eli 23% liian paljon. Itse ennuste oli kuitenkin näin korkealla vain muutamana päivänä, koska jo edellisen kuun hintataso oli selvästi alempi.

Korkeimmillaan ennuste oli 4,5 c/kWh kalliina päivänä 9.12.  Alle neljän sentin kilowattitunnilta ennuste putosi 12.12. ja viiden prosentin päähän lopullisesta hinnasta päästiin 18.12. Tästä tultiin ripeästi alas oikeaan hintaan ja 22.12. ennuste oli alle prosentin päässä lopullisesta ja aatonaatosta 23.12. lähtien suurin virhe oli enää 0,35%.

Suurin virhe oli se, että 50% ennustekin oli väärin aivan joulun pyhiin asti.

Alkuvuosi noudatteli erittäin hyvin vuosien 2000 – 2012 keskiarvoa, kun siihen lisättiin 0,7 c/kWh. Tämä meni rikki marraskuussa ja joulukuussa vielä pahemmin. Poikkeuksellisen lämpimät säät eivät täydellisesti selitä tuota hinnanlaskua.

Android-sovelluksesta ”Pörssisähkö” uusi hyvin vähän muutettu versio

Android-sovellukseen on tehty pikkukorjaus, koska hinta oli hiukan väärin tietyissä tilanteissa (alle prosentin virhe).

Samalla on varmistettu, että sovellus toimii uudessa Android 4.4-versiossa. Vanhin versio, missä sovellus toimii on Android 2.1, millaiseen Google Play -sovelluskaupan tietojen mukaan sovellusta ei ole kuitenkaan enää asennettuna. Vanhin Android-versio, johon sovellus on tiettävästi asennettuna on Android 2.2.

Lisäsin myös yksityisyysselostuksen tuosta sovelluksesta samoin kuin muistakin sivuston osista. Se on viimeinen menukohta pääsivulla.

Selostus ohjelmasta on saatavissa myös englanniksi. Jos puhelin tai Google Play on asetettu englanninkieliseksi, selostus saadaan englanniksi. Itse ohjelma on vielä aina suomenkielinen. Yksinkertaisuuden vuoksi ohjelmaa ole saatavissa kuin suomessa.(*)

Sovellus löytyy nimellä ”Pörssisähkö” ja linkki on:

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.blogspot.sahkolamppu

(*) Jos joku tarvitsee ohjelmaa jonkun muun maan puhelimella, kertokaa ihmeessa, koska kansainvälinen jakelu ei vaadi muuta kuin yhden rastin poistamisen asetuksista.

Kinkun paisto ei näy sähkön kulutuksessa eikä hinnassa

Ilta-Sanomat on kaivanut taas naftaliinista vuosittaisen uutisensa, jossa ”Kiukaat ja uunit hehkuvat jouluna – jyrkkä piikki energiankulutuksessa”.

Kun tuo ”jyrkkä piikki” ei näkynyt mitenkään Suomen kulutuksessa viime vuonna eikä se kyllä näy tänäkään vuonna.

Tässä vuoden 2012 joulun sähkönkulutus:

Kuvasta on kyllä hyvin vaikea keksiä, missä kinkunpaiston ”jyrkkä piikki” on.

Sama tilanne on toistumassa tänäkin vuonna:

Kaavio ulottuu aatonaatton, joka on arkipäivä. Edes sen sähkönkulutus ei ole normaalin arkipäivän tasolla, mitä kuvassa edustaa perjantai. Jouluaattona tulee olemaan paljon arkipäivää pienempi sähkönkulutus ilman mitään mystisiä kulutuspiikkejä.

Jos vielä katsotaan tarkemmin aatonaattoa, siinä ei ole mitään yllätyksiä. Seuraavassa kuvassa on aatonaaton kulutus sinisellä ja sähkön hinta tunneittain punaisella. Kulutus ja hinta menevät yllättävänkin hyvin päällekäin. Yöllä hinta laskee vielä kulutustakin enemmän, aamulla on hintapiikki, mutta kulutus ei nouse. Alkuiltana kulutus nousee hieman, mutta hina enemmänkin. Yleensä tämä tarkoittaa, ettei Venäjältä tule halpaa sähköä, kun he tarvitsevat sen itsekin. Illalla kulutus on hieman hintaa ylempänä, mikä saattaisi kuvastaa tätä kuuluisaa kinkunpaistopiikkiä. Mutta sellaiseksi se on aika pannukakku.

Ja sähkölämmitystaloissa kannattaa muistaa, että kinkunpaisto menee lämmitykseksi ja käytännössä yksi yhteen pois pattereiden kulutuksesta. Öljylämmitystaloissa tilanne on vielä parempi, koska kinkunpaistossa syntyvä sähkölämmitys on edullisempaa kuin öljylämmitys.

http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288635097100.html
http://www.sahkolamppu.com/2013/08/puolet-suomalaisista-joustaisi-sahkon.html
http://motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa/jouluiset_energiansaastovinkit

Sähkön hintafutuurit 2014-2015

Tein pikaisen läpikäynnin pörssissä myytävistä sähköfutuureista 18.12.2013.

Futuureja myydään kahdenlaisia: systeemihintafutuureita (koko Pohjolan keskimääräinen sähkön hinta) ja hintaerofutuureita (systeemihinnan ja esim. Suomen hinnanan ero). Futuureita on päiville, viikoille, kuukausille ja vuosineljänneksille.

Odotettu systeemihinta vuodelle 2014 on 3,220 c/kWh. Suomen hinnan odotetaan olevan 0,600 c/kWh korkeampi eli 3,820 c/kWh.

Vuosittainen systeemihinta on noteerattu vuoteen 2020 asti ja keskimäärin sen odotetaan olevan 3,34 c/kWh. Suomen hintaero on noteerattu vuoteen 2018 ja sen odotetaan olevan keskimäärin +0,52 c/kWh. Suomen hinta on silloin keskimäärin 3,74 c/kWh.

Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen hinta Suomessa odotetaan olevan 4,2 c/kWh. Systeemihinta olisi vain 3,5 c/kWh. Toinen ja kolmas neljännes olisivat paljon halvempia: 3,3 c/kWh ja 3,8 c/kWh. Kolmannen vuosineljänneksen odotetaan olevan Suomessa paljon systeemihintaa kalliimpi, +0,9 c/kWh. En tarkastanut, mutta kyseessä lienevät ydinvoimaloiden suunnitellut huollot.

Ensi vuoden ensimmäisten kuukausien keskihintojen odotetaan olevan:

  • tammikuu 4,24 c/kWh
  • helmikuu 4,41 c/kWh
  • maaliskuu 3,85 c/kWh
  • huhtikuu 3,58 c/kWh