Tammikuun 2016 keskihinta 10,6 c/kWh (pörssihinta 2,782 c/kWh)

Tammikuun 2016 keskihinta on kuluttajalle 10,6 c/kWh. Keskipörssihinta oli 3,783 c/kWh.

Tämä on aika paljon verrattuna joulukuun hintaan 9,2 c/kWh tai marraskuun 9,8 c/kWh.
Loppujen lopuksi hinta kuitenkin jäi alemmaksi kuin pakkaskaudella näytti. Hinta olisi voinut hyvin jäädä 11 c/kWh yläpuolelle. Reilusti loppukuussa pudonnut hinta ehti vielä pudottaa keskiarvoa reilusti.Pörssihinta 3,8 c/kWh on kuukauden keskihintana korkeampi kuin kertaakaan viime vuonna. Viime vuoden tammikuu oli vuoden kallein kuukausi, mutta hinta jäi vain tasolle 3,4 c/kWh. Yhtä kallista oli viimeksi syyskuussa 2014. 2014 oli muutenkin kaikkiaan kolme kalliimpaa kuukautta. 2013 tämä tammikuu olisi ollut yksi halvimmista kuukausista. Vain kolme kuukautte oli edullisempia, mutta nekin vain juuri ja juuri.

Huolestuttava ilmiö on hintaeron nousu Ruotsiin. Tammikuussa keskimäärin Suomen hinta oli kolmanneksen kalliimpi (+34%) kuin Pohjois-Ruotsissa. Arkisin hinta oli puolitoistakertainen (+51%).

Ero arkipäivien ja pyhäpäivien välillä oli myös valtava. Tammikuussa sähköstä sai maksaa arkisin 1,8 kertaa enemmän kuin pyhinä ja viikonloppuina. Tämä on jatkunut jo muutaman kuukauden erittäin korkealla tasolla. Osittain kuukauden loppujen lopuksi aika matala hinta selittyy sillä, että kuukaudessa oli maksimimäärä viikonloppuja ja pyhäpäiviä.

Ennustusta kuukauden keskihinnasta ei ole enää vakavasti tehty, koska sillä ei ole enää sellaista merkitystä kuin aikaisemmin. Automaattisesti tehty ennustus olisi kuitenkin kertonut kuukauden tulevan keskihinnan viiden prosentin tarkkuudella puolena kuukauden päivistä. Tarkkuus lipsahti kymmenen prosenttia pieleen kuun alussa ja keskellä pakkaskautta.

Suora sähkölämmitys oli öljylämmitystä halvempi lämmitysmuoto uudenvuodenpäivänä. Sen jälkeen öljyn hinta halpeni siten, ettei edes kuukauden halvin päivä 30.1. ollut enää sähkölämmitykselle suosiollinen. 

 

Ennätyssuuret korotukset sähkön hintaan ympäri Suomea, sähköä sähkölaskusta on enää neljännes

Carunan kolmanneksen hinnankorotus on saanut seuraa. Muiden hinnankorotukset eivät ole aivan yhtä korkeita.

  • Helen nostaa siirtohintoja 9% huhtikuun alusta
  • Elenia aikoo nostaa siirtohintoja myöhemmin
  • Järvi-Suomen Energia nostaa siirtohintoja 11%
  • Lahden LE-Sähköverkko nostaa siirtohintoja 18%

Lisäksi  puolen tusinaa yhtiötä nostaa siirtohintoja.

Korotuksen syynä mainitaan Fingridin runkoverkkojen hinnan nousu, energiamarkkinaviraston lupa nostaa kohtuullinen tuotto kolmesta kuuteen prosenttiin ja investoinnit toimintavarmuuteen.

Korotukset tekevät laskelmiemme mukaan uudetkin öljykattilainvestoinnit hyvin kannattaviksi. Öljy tulee näillä näkymin olemaan suoraa sähkölämmitystä paljon halvempi vaihtoehto jatkossa. Sähkön hinnalla on hyvin vähän merkitystä tähän, sillä sähkön tuotannon osuus sähkön kuluttajahinnasta on Carunan korotusten jälkeen enää neljännes, 26%.

Tämän sivuston vertailuhintoja korjataan Carunan hintatason mukaiseksi, kun hinnankorotus tulee voimaan 1.3.2016.

http://yle.fi/uutiset/kuluttajat_tyrmistyivat_sahkon_siirtohinnan_ennatyskorotuksista/8633574
http://www.sahkolamppu.com/2016/01/2012015-caruna-nostaa-sahkonsiirron.html
http://www.sahkolamppu.com/2016/01/lammitysoljy-alkaa-olla-voittamattoman.html

Sähkönsiirto Ruotsista Liettuaan käynnistymässä – saattaa pudottaa Suomen sähkön hintaa reilustikin

Sähkönsiirtokapasiteetit Baltiassa
(Nordpoolspot.com, tilanne 14.12.2015)

Uusi Nordbalt-sähkönsiirtoyhteys Etelä-Ruotsin Nybrosta Liettuan Klaipedaan on valmistumassa.

Kaupallisen siirron piti alkaa keskiviikkona 9.12.2015, mutta maanantainen tulipalo Ruotsissa esti sen ainakin osittain. Nordpoolin sähkönsiirtokarttaan yhteys ilmestyi keskiviikkona, mutta toistaiseksi siirtoa ei Nordpoolin tietojen mukaan ole tapahtunut.

Siirtoyhteys on 700 MW ja nyt käytössä pitäisi olla ainakin toinen kahdesta siirtojohdosta.

Samassa yhteydessä avattiin sähkönsiirtoyhteys Liettua – Puola (Alytun – Elk), 500 MW.

Kuvioon kuuluu sekava sähkönsiirtovyyhti Venäjä-Valkovenäjä-Kaliningrad, mikä on vielä perua neuvostoajoista. Valkovenäjän sähköverkko on pitkälti Venäjän hallitsema samoin kuin Liettuan vanha verkko.

Mitä tapahtuu, jos kaikki kuluttavat maksimimäärän sähköä, ja sähkö kulkee todennäköisempään suuntaansa? Tukholman alueelta Suomeen tuleva sähkö miltei kaikki jatkaa matkaansa Baltiaan. Tästä yli puolet voidaan siirtää Latviaan ja edelleen Liettuaan. Liettua on suuri kuluttaja suljettuaan ydinvoimalansa, mutta siitä huolimatta sähköä viedään Kaliningradiin ja Puolaan (uusi yhteys) enemmän kuin mitä sähköä kulkee Virosta Latviaan.

Liettuan tilanne voidaan tulkita maksimikulutustapauksessa siten, että kaikki Valkovenäjältä Latviaan tuleva sähkö voi jatkaa Kaliningradiin ja Puolaan, ja oma kulutus katetaan enimmäkseen tuonnilla Latviasta. Siirrosta Latvia – Liettua puolet voi tulla Ruotsi-Suomi-Viro-Latvia-Liettua -reittiä ja puolet Latvian omasta tuotannosta (tai Venäjältä). Liettua tuo kolme neljäsosaa sähkönkulutuksestaan.

Suoran siirtoyhteyden Ruotsi-Liettua merkitys Suomen sähkön hintaan tulee näissä olosuhteissa olemaan huomattava. Se vähentää tai jopa poistaa sähkön virtaamisen Suomesta Baltiaan. Suurin vaikutus tullee sitä kautta, miten Venäjän on hinnoiteltava sähkönsä, jonka se myy Baltiaan.

Aivan kuvatun maksimikulutuksen mukainen tilanne ei esimerkiksi maanantaina vielä ole. Kaliningrad vie sähköä Liettuaan, ja vain neljännes Etelä-Ruotsista Suomeen tulevasta sähköstä jatkaa Viroon. Mutta sähkön virta Virosta Latvian kautta Liettuaan on lähellä maksimikapasiteettiaan. Puolet tuosta sähköstä voidaan tulkita tulleen Ruotsista Suomen kautta, mutta puolet on kuitenkin tehnyt tällä kertaa Viro omalla tuotannollaan (tai Nordpoolin ulkopuolisella tuonnilla Venäjältä).

Siirtoyhteys ei vielä näy Nordpoolspotin ”Urgent market message”-listassa. Myöskään projektin omat sivut eivät kommentoi tilannetta eikä Fingridkään ole asiasta tiedottanut. Tieto aloituksen tilanteesta löytyy toistaiseksi vain Bloombergin tiedoista [1] ja Nordpoolin ennakkotiedotteesta. [2]

[1] http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-12-08/russia-s-power-grip-over-baltics-ending-with-billion-euro-cables
[2] http://nordpoolspot.com/message-center-container/nordicbaltic/exchange-message-list/2015/q4/no.-432015–introduction-of-litpol-and-nordbalt/

23.11.2015 Säätösähkö maksoi kaksi euroa kilowattitunnilta

Maaseudun tulevaisuus raportoi säätösähkön maksaneen maanantaiaamuna ennätykselliset kaksi tuhatta euroa megawattitunnilta eli 200 c/kWh. [1]

Tämä hinta on lisäsähkölle, joka saadaan käyttöön 15 minuutin varoitusajalla.

Tukkuhintahan määritellään tunneittain ja se on maanantaina korkeimmillaan 15 c/kWh. Kuluttajien vaihtuva sähkön hinta on yleensä sidottu tukkuhintaan, jolloin vaihtuvahintaisen sähkön kuluttajat maksavat maanantaina korkeimmillaan kolmen tunnin ajan sähköstään 25 c/kWh.

Syy on Etelä-Ruotsissa, mutta tarkkaa syytä Maaseudun tulevaisuuskaan ei tiedä. Kuten päivän hintaraportissa kerrottiin, ydinvoimala Oskarshamn 3 (1400 MW) on rikki eikä Ruotsissa tuule (vaikutus SE2-alueella hyvään tuuleen verrattuna 1000 MW). Tämä ei kuitenkaan ole niin poikkeuksellista, että sen pitäisi rikkoa hintaennätyksiä.

[1] http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/s%C3%A4hk%C3%B6n-hinta-kipusi-huimaan-enn%C3%A4tykseen-1.133204

Miksi sähköntuotanto Suomessa ei kannata?

Suomessa on 3400 MW vajaus ensi talven sähköntuotannossa. Miksi kukaan ei tuota Suomessa sähköä?

Hanasaari 2007, Antti T. Nissinen CC BY 2.0

Asian yksinkertaistamiseksi kuvitellaan seuraava tilanne.

Sinulla on hyödyke, jota on tuotettava koko ajan. Kukaan ei pysty varastoimaan sitä.

Tuottaja 1 tuottaa sitä kustannuksella 1e, mutta vain 90% ajasta. Tuottaja 2 tuottaa sitä kustannuksella 2e loppuajan. 3e on tuonnin hinta eli tuohon hintaan tuotetta on saatavilla lähes rajattomasti.

Kustannuksella 1e tekevät saavat aina tuotteen kaupaksi. Sadassa aikayksikössä halpa tuottaja tienaa 90e ja vielä vähän ylimääräistä aina, kun saa tuotteen hinnan nousemaan toimitusvaikeusten takia. Sitä enemmän, mikä enemmän muilla on toimitusvaikeuksia ja tuotteen hinta nousee.

Kustannuksella 2e tekevä saa tuotteensa kaupaksi koko ajan, jos on valmis myymään 50% tappiolla. Siksi hänen kannattaisi tehdä hyödykettä vain se 10% ajasta, kun tuottaja 1 on poissa pelistä. Kuitenkin tuotantoa on vaikea saada päälle juuri silloin, kun  tuote menee kaupaksi, siksi hän joutuu olemaan päällä 50% ajasta. Tuosta ajasta hän tekee tappiota 4/5 ajasta 1e/aikayksikkö ja saa tuotantokustannuksensa katettua 1/5 ajasta. Siksi hän on kannattava vain, jos hän saa tuotteestaan 10% ajasta hinnan, joka kattaa myös tappiot. Silloin, kun tuottaja 1 ei ole päällä, tuotajan 2 pitää saada 10% aikaikkunassa kasaan myös 40% aikaikkunan tappiot eli hän tarvitsee tuotteestaan 6e.

Tässä vaiheessa kuitenkin peliin tulee tuonti, joka rajoittaa hinnan kolmeen euroon. Siksi Tuottaja 2 ei voi saada rahojaan takaisin.

Kaiken lisäksi tuotttajaa 1 tuetaan niin, että hän tekee voittoa myös nollahinnalla tai jopa maksamalla asiakkaille siitä, että he ottavat heidän tuotteitaan tuottajan 2 tuotteiden sijaan.

Siksi kustannuksella 2e tekevä tuottaja 2 pistää tehtaansa naftaliiniin. Eikä tuotteita ole ollenkaan saatavilla 10% ajasta.