Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
Lämmitysöljyn hinta laski 24.4.2012 hieman ABC:llä (HOK). Vertailuhinta laski tasosta 1,166 e/l tasolle 1,162 e/l. Tämä on nyt miltei samassa, kuin kaksi kuukautta sitten ennen nopeaa hinnan nousua (2.3.2012, 1,161 e/l)
Juuri tulleen tiedon mukaan Fenno Skan 2 on jo koekäytössä ja jos kaikki menee hyvin, se palaa asteittain markkinoille kello yhdeksästä lähtien ja pitäisi olla täydessä käytössä kello 13.00.
Tämän pitäisi korvata Olkiluoto 1:n kapasiteetti ilman, että hinta nousee. Olkiluoto 1 on 880 megawattia ja Fenno Skan 2 on 800 megawattia.
http://umm.nordpoolspot.com/web/umm_details.cgi?u_id=52897&umm_type=1
 |
| Lähde: Wikipedia |
Uusi tasavirtayhteys Fenno Skan 2 Suomen ja Ruotsin välillä on ollut poikki yli kaksi kuukautta merenalaisen kaapelivaurion vuoksi. Nyt se kuitenkin on palaamassa käyttöön 26.4.2012.
Kun Ruotsin kevään vesivoimavarastot on jo kulutettu, vaikutus on vähäinen. Ruotsin sähkö on enää 0,03 c/kWh halvempaa kuin Suomessa. Ero on ollut usein jopa sentin luokkaa kaapelin ollessa poikki.(*)
Fenno-Skan 2:n sähkönsiirtokapasiteetti on 800 MW eli noin kymmenesosa Suomen keväisestä sähkönkulutuksesta.
(*) Ruotsin sähköalue, minne kaapeli on kytkeytynyt, on SE3.
Ilmoitus kaapelin käyttöönotosta: http://umm.nordpoolspot.com/web/umm_details.cgi?u_id=52863&umm_type=1
Lapset jäähdyttivät limonadipulloa pakastimessa ja sinnehän se unohtui. Pullo sulaa nyt jääkaapissa monta päivää ja voi hyvinkin räjähtää. Vai kannattaisiko pullo viedä ulos?
Mutta tästä tulikin mieleeni, voisiko ulkoa hakea viisiasteitta vettä räystään alta, pistää sen litran pulloon ja pakastimeen.(*) Sittenhän talo lämpenee, kun jään vie takaisin ulos? Voisiko taloa lämmittää tuolla tavalla? Jokakodin lämpöpumppu!
Pakastinhan on sähkölämmitystalossa yksinkertaisesti lämpöpatteri. Kaiken sisältä ulos pumppaamansa energian se luovuttaa sisäilmaan ja myös tässä työssä tarvittava energia luovutetaan sisäilmaan. Sähkön hinnan ollessa edullisempi kuin useimpien muiden lämmitysmuotojen – erityisesti öljyn – öljylämmitystalo säästää rahaa käyttämällä pakastinta mahdollisimman paljon kahta ja puolta kesäkuukautta lukuunottamatta.
Pakastimen käyttö on siis ilmaista ja ekologista jos kulumista ei lasketa.
Litra viisiasteista räystäsvettä luovuttaa -20-asteisessa pakastimessa ensin viisi astetta veteen varastoitua energiaa, sitten jäätymisessä vapautuvan energian ja vielä 20 astetta jäähän varastoitua energiaa. Kaikki energia vapautuu siis huoneilmaan. Kilojouleina (joule=wattisekunti) kilosta vettä vapautu energiaa:
vesi: 5 * 4,2 kJ = 21 kJ
jäätyminen: 333 kJ
jää: 20 * 2,1 kJ = 42 kJ
Eli yhteensä 396 kJ eli 0,11 kWh. Melkein kaikki energia vapautuu jäätymisestä.
Kun vesi palautetaan jäänä ulos, sisään on jäänyt 0,11 kWh lämpöä eli noin yhdellä sentillä energiaa.
Jatkuvatoiminen pakastin, joka pursottaisi 10 kiloa sadevedestä tehtyä jäätä tunnissa suoraan seinästä ulos olisi (**) 1,1 kilowatin ilmainen lämmitin. Rahaa tuo säästäisi kymmenen senttiä tunnissa, 2,40 euroa päivässä, melkein 300 euroa 9,5 lämmityskuukauden aikana. Tosin, kun talvella jouduttaisiin enemmäkseen käyttämään vesijohtovettä, vuodessa tarvittu 68 kuutiota vettä maksaa lähes yhtä paljon. Ja tuo 68 kuution jääkasa voisi olla myös näkemisen arvoinen (4,1m x 4,1m x 4,1m).
Hupaisa laskutoimitus, mutta tähän kiteytyy monta asiaa, jotka nopeasti ajattelisi päinvastoin.
(*) sama vaikutus tietysti on myös viisiasteisella kraanavedellä
(**) käyttämänsä energian eli koneiston sisäilmaan tuttaman lämmön lisäksi
.png)
Perjantaina vertailuhintana käytetty HOK-ABC:n lämmitysöljyn hinta laski puoli prosenttia hintaan 1,166 euroa/litra. Huipulta on nyt kuukaudessa tultu alas kolme prosenttia (22.3.2012: 1,199 e/l).
Sähkövertailuissa käytetty perushinta on nyt 1,12 euroa litralta (ABC-HOK saadaan vertailukelpoiseksi muiden kanssa vähentämällä siitä 5% bonus).
Öljytoimitusten (1000 litraa, halvin laatu pääkaupunkiseudulle) keskimääräinen hinta on tänään 21.4.2012 tehdnyn läpikäynnin mukaan 1,12 euroa litralta. Halvin on HOK/ABC, kun hinnasta lasketaan pois viiden prosentin bonus (1,108 euroa/litra). 1000 litran vertailuhinta tosin antaa HOK/ABC:lle hieman epäreilun kilpailuedun (tasahinta kaiken kokoisille toimituksille).
Tarkemmat tiedot Lämmitysöljy-sivulla.
Talouselämä-lehtikin innostui laskeskelemaan Fenno Skan 2 kaapelin katkaisseen ankkurointimokan hintaa. Tässä blogissahan sitä ja myös Pohjois-Suomen kaapelin huoltotoimien hintaa on jo laskettu monta kertaa kertaa, mm. 31.3.2012, 20.3.2012 ja 19.2.2012.
Talouselämän artikkelin 80 miljoonaa on laskettu pikaisesti arvioiden alakanttiin. Pelkästään pohjoisessa tulevan toisen kaapelin kolmen viikon huoltokatko maksoi laskelmieni mukaan lähes sen verran. Fenno-Skan 2 on aivan eri kaapeli ja se on ollut rikki paljon pidemmän ajan.
Fenno-Skan 2 -kaapelin vika alkoi 17.2.2012 eli se on nyt jatkunut kaksi kuukautta eli noin 60 päivää eli 1440 tuntia.
Talouselämän jutussa mainittu tämänhetkinen 200 000 euroa tunnissa tappiota tarkoittaisi 1440 tunnissa 288 miljoonan tappioita. Tuo on kuitenkin enemmän, kuin mitä sähkön hintaero on keskimäärin ollut kaapelin ollessa poissa käytöstä.
Jos lasketaan Fenno Skan 2:n rikki olemisen ajalta täydet viikot, keskimäärin Suomen sähkön hinta on ollut 0,73 c/kWh korkeampi kuin Pohjois-Ruotsissa (kuva 1). Tämä kuitenkaan valitettavasti ei kerro koko totuutta, koska hintaero on pieni silloin kun kulutus on pientä, ja hintaero on suuri, kun kulutus on suurta. Painotetun hintaeron laskeminen on liian työlästä tähän hätään (jokainen tunti pitäisi laskea erikseen), mutta se on aika paljon enemmän kuin 0,73 c/kWh.
Maaliskuun keskikulutus oli 12 GW, jolloin rikkioloajan 1440 tuntia tarkoittaa 17 miljardia kilowattituntia. Suomen ja Ruotsin sähkönhinnan eron aiheuttamat tappiot ovat silloin 125 miljoonaa euroa (käyttäen painottamatonta keskiarvoa).
Liian korkean hinnan aiheuttamat tappiot ovat täysin raakaa verotonta rahaa, jonka sähkön kuluttajat ovat antaneet suomalaisille sähkön tuottajille ja ruotsalaisille sähkön maahantuojille ylimääräisenä puhtaana käteen.
Hyvänä puolena valtio on saanut sähkön kuluttajilta 29 miljoonaa euroa ansiotonta windfall-arvonlisäveroa. Asiakkaat siis maksoivat ylimääräistä yhteensä 154 miljoonaa, mutta valtiokin sai saaliista jako-osuuden.
80 miljoonan euron ankkurointimoka – ja suomalaiset maksavat – Uutiset – Talouselämä
31.3.2012: Suomen sähköntuotannon surkea kilpailykyky
20.3.2012: Pohjois-Suomen kaapelihuolto maksanut kuluttajille jo 49 miljoonaa euroa tässä kuussa
19.2.2012: Fenno-Skan-yhteyden hajoaminen nostaa Suomen hinnan Pohjoismaiden korkeimmaksi
Fingrid: Fenno Skan 2 -esite
