Tekijä: etu

Lämmitysöljyn ja bensiinin hinta laskenee muutaman prosentin lähipäivinä

Brent-öljyn hinta on pudonnut alle 113 dollariin tynnyriltä. Kolme päivää sitten hinta kävi miltei 117 dollarissa.

Euron arvo dollaria vastaan on puolestaan noussut 1,271 dollariin eurolta. Kolme päivää sitten se oli 1,257.
Yhteensä tuo tekee melkein viiden prosentin laskun Brent-oljyn eurohintaan.
Oletan, että tuosta tulee muutaman prosentin lasku lämmitysöljyn ja polttoaineiden hintaan lähipäivinä. Tänään on huono päivä tankata.
Sähkön hintaennuste syyskuulle on vakaa 4,0 c/kWh. Öljy olisi saman hintaista lämmityksessä, jos se maksaisi kuluttajalle 0,92 €/litra, nyt hinta on 1,17 €/litra.

Minkälaisesta tuulipuistosta Suomi saisi kaiken sähkönsä?

Sattuipa silmiini mielenkiintoinen väittely Quora-verkkopalvelussa.

James Lovelock on keskustelun mukaan kirjassaan ”The Vanishing Face of Gaia” (2009) väittänyt seuraavaa:

  • Gigawatti tuulivoimatehoa pilaa tuhat neliömailia (2600 neliökilometriä) maaseutua
  • Tuulivoimala tuottaa sähköä 25% ajasta
  • Yhden gigawatin tuulifarmin tekemiseen tarvitaan kaksi miljoonaa tonnia betonia, yhtä paljon kuin sadan tuhannen asukkaan kaupungin rakentamiseen
  • Tuon betonimäärän tekeminen vapauttaa ilmakehään miljoona tonnia hiilidioksidia
  • Gigawatti tuulivoimaa tarvitsee gigawatin varakapasiteettia, esim. samantehoisen hiilivoimalan
Mike Barnard väittää Quorassa vastaan:
  • Gigawatti tuulivoimatehoa vaatii vain 200 neliömailia (500 neliökilometriä), mutta vain yksi prosentti siitä on poissa muusta käytöstä
  • Nykyaikaiset tuulivoimalat tuottavat sähköä 35 – 47% nimellistehostaan ja myös  35 – 47% ajasta
  • Nykyaikainen tyypillinen 2,5 megawatin tuulivoimala tarvitsee vain 300 kuutiometriä betonia
  • Varakapasiteettia tarvitaan vain 4% tuulivoiman tehosta, kun tuulivoimaa on 10 – 20% verkon sähköstä (viittaa Suomessa tehtyyn tutkimuseen, mikä ei kyllä herätä Suomen tuulivoimakapasiteetilla kovin paljoa luottamusta)
Alkamatta nyt väitellä yksityiskohdista, mielenkiintoista tässä on se, että Barnardin väitteistä saadaan optimistisin mahdollinen tuulivoimaskenaario.
Minkälainen on tuulivoimapuisto, joka optimistisesti voisi tuottaa kaiken Suomessa tarvittavan sähkön?
Suomen sähkönkulutus keskitalvella on noin 15 gigawattia. Barnardin optimistisen 47% eli vielä optimistisemmin 50% sähköntuotannon nimellistehosta perusteella tarvitsemme tuulivoimaa nimellisteholtaan 30 gigawattia.
Olettakaamme, että tulevaisuudessa keksitään joku tapa säilöä hieman sähköä talteen niin, että selviämme nykyisillä ydinvoimaloilla varavoimalähteenä (nykyiset ovat yhteensä noin kaksi gigawattia eli 7% tarvittavan tuulivoiman nimellistehosta).
30 gigawattia on siis kaksitoista tuhatta 2,5 megawatin isoa tuulivoimalaa.
Barnardin optimistisella kaavalla 500 neliökilometriä per gigawatin nimellisteho tilaa tarvitaan 15000 neliökilometriä. Voimaloita on siis hieman alle yksi per neliökilometri.
Tilaa haaskaantuu tästä suoraan pois esim. viljelysmaasta yksi prosentti eli 150 neliökilometriä. Se on noin Lahden kaupungin kokoinen alue (154 km2).
15000 neliökilometriä olisi Etelä-Suomeen sijoitettuna suunnilleen alue Helsinki – Salo – Hämeenlinna – Heinola – Kouvola – Kotka – Helsinki.
Kukaan tuolla alueella ei ole viittäsataa metriä kauempana tuulivoimalasta.
(Kuva: Area calulator / Google)
Lapissa tuo alue näyttäisi hieman pienemmältä, mutta sekään tuskin edistäisi turismia. 15000 neliökilometriä Lapissa olisi suunnilleen Kittilä – Sodankylä – Kemijärvi – Kuusamo – Ranua – Rovaniemi – Kittilä.
(Kuva: Area calulator / Google)
Kahdentoista tuhannen tuulivoimalan rakentaminen veisi betonia optimistisesti 3,6 miljoonaa kuutiota. Kuutioon betonia kuluu noin 250 kiloa sementtiä, eli sementtiä tarvitaan 0,9 miljoonaa tonnia.
Suomen sementinkulutus on vuodessa kaksi miljoonaa tonnia, ja sen tekeminen tuottaa hiilidioksidia 1,6 miljoonaa tonnia. Sementintuotanto on teollisuuden mukaan Suomen hiilidioksidipäästöistä 1,5 prosenttia (Wikipedian mukaan maapallonlaajuisesti betonintuotanto aiheuttaa 5% kaikista hiilidioksidipäästöistä).
Tuulivoimaloiden rakentamiseen tarvittava betoni vastaisi siis Suomen puolen vuoden betoninkulutusta ja aiheuttaisi vajaan prosentin Suomen yhden vuoden hiilidioksidipäästöistä.
Ja tämä oli siis kaikkein optimistisin skenaario. Itse kyllä käyttäisin varmuuden vuoksi ainakin kerrointa kaksi kaikkiin näihin alueisiin ja lukuihin. Jos Suomea verrataan Amerikan keskilännen preerioihin ja autiomaihin, täällä ei todellakaan tuule.

Suora sähkölämmitys voittaa öljyn syyskuussakin (todennäköisyys 96%)

Lämmitysöljyn hinta lähti takaisin nousuun. Keskiviikon puolen prosentin nousu ei kuitenkaan aivan riitä nostamaan hintaa takaisin viikon takaiselle ennätystasolle.

Eipä silti, että asialla olisi paljon väliä. Vertailuhinta sähköön on yhä 6,4 c/kWh.

Sähkön hinta on pysynyt hyvin alkukuun ennusteessa 4,0 c/kWh. Suunta on myös kääntynyt ennustetusti lievään laskuun. Syyskuun hintaa tulee pudottamaan täydet viisi viikonloppua.

Todennäköisyys, että sähkön hinta tulee olemaan öljyä kalliimpi on enää neljä prosenttia. Sähkön arkihinnan tulisi loppukuuksi nousta tasolle 7,4 c/kWh, että öljy olisi suoraa sähkölämmitystä halvempi. Torstaina sähkö maksaa 3,9 c/kWh.

Maakaasusta kivihiileen

Maakaasun tilanne Suomessa on valitettava.

Maakaasu on ekologinen ja halpa tapa tuottaa energiaa. Poliitikot ovat vain kämmänneet.

Suurin syyllinen on se, että venäläisillä on monopoli Suomeen tuotavaan maakaasuun. Venäläiset ovat tunnetusti tehokkaita hyödyntämään monopoleja gogolilaisella perusteellisuudella. Suomeen tuotavan maakaasun hintataso verrattuna maailmanmarkkinahintaan on täysin absurdi.

Suomeen tuotavan maakaasun hinta on sidottu öljyn maailmanmarkkinahintaan eikä kaasun maailmanmarkkinahintaan.

Toinen syyllinen on suomalainen verottaja, joka verottaa kaikkea niin suurella innolla, ettei reaalimaailmalla ole enää mitään ohjausvaikutusta.

Kaukolämpövoimalat ovat perinteisesti käyneet ympäristöystävällisesti maakaasulla. Maakaasu palaessaan tuottaa lähinnä vettä. Nyt voimalat joutuvat etsimään halvempia vaihtoehtoja. Halvin realistinen vaihtoehto on kivihiili.

Kivihiiltä ei voi pitää millään perusteella ympäristöystävällisenä.

http://yle.fi/uutiset/kalliista_maakaasusta_luovutaan_kaukolammon_tuotannossa/6280729

190 MW biopolttoainevoimala seisokkiin – ei ole polttoainetta

Jyväskylässä tulee viileä syksy.

Juväskylän Keljonlahden voimalaitos on ilmoittanut sähköpörssiin ”The plant is not available for the market due to fuel shortage”. Kyseessä on noin lokakuun mittainen seisokki. Tämä tulee sen päälle, että yksikkö on ”vuosihuollossa” kesä-, heinä-, elo- ja syyskuun.

Keljonlahti on turvetta ja puuta polttava voimalaitos. Voimalaitos on kaksi vuotta vanha, ja sen rakentaminen maksoi 250 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen teho on pörssi-ilmoituksen mukaan 190 megawattia sähköä ja Wikipedian mukaan lisäksi 240 megawattia kaukolämpöä. Kyseessä on siis iso voimala.

Kun asiaa tutkii hieman kauemmalta ajalta, selviää, että voimalaitos on suunniteltu ikuisen kasvun ja vihreisten tukiaisten toivossa. Tutkija analysoi vuonna 2010, että voimalaitos tuottaa tappiota, jos sähkön hinta on alle viisi senttiä kilowattitunnilta.

”Tässä on ehkä otettu sellainen kanta, että rakennetaan jotakin ja ajatellaan, että jossain vaiheessa sähkön hinta saa toiminnan kannattavaksi. Tietysti se on mielenkiintoinen kysymys, että missä vaiheessa sitten hyvät vuodet alkavat.”

Sanoo professori Esa Vakkilainen YLE:n haastattelussa vuonna 2010.

Hyvät vuodet ehkä loppuivat juuri nyt.

Tuleepa mieleeni, että seisokki saattaa olla painostustoimi, jolla yksikkö haluaa luvan polttaa myös kivihiiltä.

Kallis vihreä kokeilu.

Kuinka lämmitysöljyä myydään eri puolella Suomea?

Kävin läpi kaikkien lämmitysöljyä myyvien S-osuuskauppojen verkosta löytyvät toimitusehdot. Kieltämättä täysin turha vertailu, koska osuuskaupat myyvät vain omalle alueelleen. Löysin niistä kuitenkin kiehtovia yksityiskohtia, jotka kertovat varmasti jokaiselle lämmitysöljyn ostajalle tai myös S-kaupan asiakkaalle, mihin kannattaa kiinnittää ostoksilla ollessa huomiota.

S-Osuuskauppa Maksaa  Erät       Suunta  Hinta 5%
              bonusta                          bonus 
Arina         kyllä   ?          044     ei     900
E-Karjala     kyllä   1 c/l/kk   010 76  ei    1200
E-Pohjanmaa   ei      ?          010 76  ei    (900)
Hämeenmaa     kyllä   +4,20€/erä 0800    1,201 1500
HOK-Elanto    kyllä   ”ei netto” 010 76  1,208 1500
Jukola        ei      ?          013     ei    (900)
Keskimaa      kyllä   ?          010 76  ei     900
Keula         kyllä   ?          02      1,246  900
KPO           kyllä   ?          0207    ei     900
P-Karjala     kyllä   ?          010 76  1,22   900
PeeAssä       kyllä   ?          044     ei     900
Pirkanmaa     kyllä   +6€/erä    010 76  1,209 1200
Satakunta     kyllä   +4€/erä    02      1,233 1500
SSO           kyllä   ?          0753030 ei     900
Suur-Savo     kyllä   ?          044     ei    1200
TOK           kyllä   ?          010 76  ei     900
Varuboden     kyllä   Visa       010 76  ei    1500

Tässä luettelossa ovat vain ABC:n sivustolla öljyn myyjiksi mainitut osuuskaupat.

Kaikki osuuskaupat eivät anna lämmitysöljyostoksista bonusta. Bonusta ei kannata odottaa Etelä-Pohjanmaalla eikä Jukolassa (Ylä-Karjalan alue).

Lämmitysöljyn ostaja yleensä pääsee 5% bonuskategoriaan. Tähän tarvittava ostosmäärä vaihtelee kuitenkin paljon alueittain. Helsingissä, Hämeessä ja Satakunnassa tähän tarvitaan 1500 euron tankkaus. Muutamissa paikoissa selviää 1200 eurolla, mutta useimmissa riittää jo 900 euron tankkaus.

Kolmannes ilmoittaa hintansa verkossa (lisäksi muutama kertoisi sen verkossa rekisteröityneille). Hinnat vaihtelevat aika paljon Hämeenmaan 1,201:stä Keulan 1,246:een (Raumalla). Hinnat on katsottu rekisteröitymättä 4.9.2012 kesälaadulle tuhannen litran tankkaukselle. Keula määrittelee ainoana hieman halvemmat hinnat 2000 ja 3000 litran tankkauksille, mutta nuokin hinnat ovat vertailun kalleimmat. Pohjois-Karjalan hinnat ovat Digipaper-palvelussa, mikä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että niitä päivitetään harvemmin kuin suoraan verkossa olevia hintoja.

Keula on ainoa, joka antaa ohjeet öljyn maksamiseksi paikan päällä S-kortilla, jollloin ostaja saa vielä puolen prosentin maksutapabonuksen. Tuostakaan huolimatta Keulan hinta ei tule yhtä halvaksi edullisimpien toimittajien kanssa.

Useimpien toimittajien tilausnumerot olivat maksullisia. Näin siitä huolimatta, että vain HOK-Elanto ja Pirkanmaa kertoo siitä. Useimpien suuntanumero on 010 76, mihin soittaminen maksaa 8,28 c/puhelu + 11,99 c/min. Kun tuon lisää tavallisen puhelumaksun päälle, tilaukseen saa helposti kulutettua viitisenkymmentä senttiä – reklamaatioihin paljon enemmän. SSO:n 0753030 maksaa saman, mutta on DNA:n eikä Elisan numero. Kolmen osuuskaupan tilausnumero on 044 eli tavallinen DNA:n kännykkänumero. Kolmella osuuskaupalla on tavallinen lankapuhelinnumero. Osuuskauppa Hämeenmaan tilausnumero on ilmainen 0800, jolloin ei tarvitse maksaa edes tavallista puhelumaksua.

Useimmat toimittajat eivät kerro, voiko öljyn maksaa useassa erässä. Muutamat viittaavat mahdollisuuteen epäsuorasti (”jos maksetaan useassa erässä”), mutta ei kerro muuta. Varuboden (ruotsinkielinen Uusimaa) kehottaa suoraan käyttämään Visa Credit -korttia eikä tarjoa maksueriä. Muut eivät mainitse, voiko Visaa käyttää maksussa. Etelä-Karjala kertoo kuukausierissä öljyn hinnan nousevan aina yhden sentin jokaisessa seuraavassa kuukausilaskussa. Erien maksimimäärää ei kerrota. Neljä viimeistä kertovat maksimierien lukumääräksi viisi. Niillä eriin lisätään laskutuslisä. Jos maksaa kerralla, laskutuslisää ei lisätä. Satakunnassa lisä on neljä euroa, Hämeenmaalla 4,20€ ja Pirkanmaalla kuusi euroa. HOK-Elanto ei kerro laskutuslisäänsä.

ABC: eri S-osuuskauppojen ohjeet
Ficora: yritysnumeroiden hinnat
S-kanava: bonukset eri osuuskaupoissa