Suomen sähkön hinta ollut syyskuussa lähinnä Viron hintaa, Tanskakin lähempänä kuin Ruotsi

Melkoisen suurella vaivalla sain kerätty syyskuun tuntihinnat samaan taulukkoon ja syötettyä ne R-tilasto-ohjelmalle.

Pari ensimmäistä mielenkiintoista tulosta tulee tässä.

Seuraavassa kuvaajassa on Suomen tuntihintojen korrelaatio muiden alueiden tuntihintoihin. Korrelaatio kuvastaa siis sitä, kuinka lähellä ko. alueen tuntihinta on ollut Suomen hintaa keskimäärin kuukauden aikana.

Korrelaatiot Suomen kanssa

Tässä kuvassa on muutama yllätys.

Suomen sähkön hinta ei ole ollenkaan lähinnä Pohjois-Ruotsin hintaa, vaikka sinne meiltä on ollut syyskuussa suurimmat hintaa tasaavat siirtoyhteydet, 1500 MW. Sen sijaan Suomen hinta on kaikkein lähinnä Viron ja Latvian hintoja, vaikka siihen suuntaan siirtoyhteydet ovat erittäin ohuet, 350 MW.

Jopa Liettua ja Tanska ovat lähempänä Suomen sähkön hintaa kuin Ruotsi ja Norja. Pohjoismainen systeemihinta on lähellä tätä Tanskan tasoa. Ruotsin hinnoista Etelä-Ruotsin Skoonen hinta on ollut lähinnä Suomen hintaa. Sinnehän Suomesta ei ole mitään siirtoyhteyksiä. Keski-Ruotsiin olleeet 800 MW siirtoyhteydet eivät ole auttaneet pitämään Suomen sähkön hintaa edes Skoonen tasolla, mutta Keski-Ruotsin yhteys on toiminut sähkön hinnan tasaajina paremmin kuin Pohjois-Ruotsin yhteys. Kaikkein vähiten Suomen sähkön hinta seuraa Norjan sähkön hintaa, ja erityisesti Oslon ympäristön alueet elävät omaa elämäänsä.

Korrelaatiot Ruotsin kanssa

Hieman lisävalaistusta saadaan tarkastelemalla vastaavaa korrelaatiota Pohjois-Ruotsille (SE1). Ruotsin pohjoiset alueet SE1 ja SE2 ovat koko ajan olleet samassa hinnassa. Myös Pohjois-Norja ja Tukholman alue ovat enimmäkseen samassa hinnassa kuin SE1. Pohjois-Ruotsi ja Tanska ovat paremmin samassa hinnassa kuin Pohjois-Ruotsi ja Suomi! Taakse jäävät vain Latvia ja Liettua.

Kuten aiemmin olen todennut, tietääkseni useampaan vuoteen Ruotsin hinta ei ole kertaakaan ollut korkeampi kuin Suomessa. Tässä kuussa on kuitenkin sellainen hämmästyttävä tapaus, että systeemihinta on ollut korkeampi kuin Suomen hinta. Tämä tapahtui neljänä tuntina lauantaina ja sunnuntaina 29 – 30.9.2012. Viimeiseksi viikonlopuksi siis Suomen hinta jotenkin maagisesti putosi — ilman mitään pörssi-ilmoituksista pääteltävissä olevaa syytä.

Jos Suomen hinta ja systeemihinta olisivat kiinnittyneinä toisiinsa, seuraava kuvaaja olisi siisti suora viiva.

Suomen hinta vs. systeemhinta tunneittain

Sähkömarkkinaviraston tulossopimuksessa siis lukee, että Suomen hinnan ja systeemihinnan pitää olla täsmälleen sama 90% ajasta. Syyskuussa näin oli yksitoista tuntia, ja nämäkin kaikki viimeisenä viikonloppuna. Syyskuun tunneista se tekee alle kaksi prosenttia. Yhdeksäänkymmeneen prosenttiin on siis vielä jonkin verran matkaa.

Palaan tähän tilastoon, kun uusia mielenkiintoisia riippuvuuksia löytyy.

Fingridillä uudet sivut

Fingrid on uusinut webbisivustonsa. Ajan hengen mukaisesti entiset tummasävyiset sivut on muutettu keveiksi vaaleiksi väreiksi.

Kertokaa nyt joku kuitenkin heidän webbiylläpitäjälleen, että sivu fingrid.fi on lakannut toimimasta. On kirjoitettava www.fingrid.fi. Jotkut selaimet vievät väkisin tuolle toimimattomalle sivulle.

PS. Pitäisikö tässä blogissa ottaa käyttöön Dashboard-sivulla olevat vaaleammat värin vai pitäytyä tässä mustapohjaisessa? Viime aikoina monet webbisivut ovat vaihtaneet kevyempään ulkoasuun.

Dashboard (Beta)

Ylämenuun on nyt lisätty ”Dashboard (Beta)”. Tämä näyttää joitakin tärkeimpiä arvoja erityisesti siitä, kannattaako lämmittää sähköllä vai öljyllä.

Sivun suurin ongelma on se, että silloin tällöin numeromittarit näyttävät arvoa ”#N/A”. Myöskään viisariin ei tällöin kannata luottaa — se näyttää silloin aina öljyä. Ongelmasta pääsee eroon lataamalla sivu uudelleen.

Sivun linkki ei todennäköisesti tule säilymään samana, joten linkkiä ei kannata laittaa vielä suoraan kirjanmerkkeihin.

Verrattuna aikaisempaa versioon värit ovat vaihtuneet vaaleammiksi ja aika paljon muutakin pikkuviilausta on tehty.

Energiamarkkinaviroston hupaisa tulossopimus 2012

Sattuipa silmiini Energiamarkkinaviraston tulossopimus 2012.

Virkamiehet ovat näköjään luvanneet melko mahdottomia:

”Siirtokapasiteetin riittävyyttä sekä siirtorajoitusten hallinnan optimaalisuutta markkinoiden kannalta mitataan sen perusteella, kuinka suuren osan ajasta Suomi muodostaa  sähkön tukkumarkkinoilla  oman  hinta-alueen. 

Tavoitteena on, että Suomi muodostaisi  vuonna  2012 oman hinta-alueen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla korkeintaan 10 % ajasta. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat merkittävästi vesivoiman tarjonta pohjoismaisilla markkinoilla ja sähköjärjestelmän keskeisten siirtoyhteyksien käytettävyys.”

Ymmärtääkseni aina, kun Suomen ja Ruotsin sähkön hinta eroaa, Suomi on ”muodostanut tukkumarkkinoilla oman hinta-alueen”.

On siis luvattu, että Suomen ja Ruotsin hinta on sama 90% ajasta vuonna 2012!

Pikaisesti päivätasolla katsottuna näin oli viimeksi 29.7.2012. Jo yksinomaan tämä riittää polttamaan virkamiesten bonukset. Heinäkuussa hinta oli sama monina päivinä, mutta muuten tilanne on ollut todella harvinainen.

Syyskuussa ei olla kertaakaan oltu lähelläkään tilannetta, jossa Suomi olisi samaa hinta-aluetta muiden Pohjoismaiden kanssa. Yhtenä päivänä hinta on ollut jopa kaksinkertainen Ruotsiin nähden.

Se aika, jonka Suomi on ollut päivätasolla samaa hinta-aluetta muiden Pohjoismaiden kanssa on lähempänä kymmentä prosenttia kuin yhdeksääkymmentä prosenttia. Tosin virkamiehet laskevat öiden hiljaiset tunnit hyväkseen, jolloin päästään vähän lähemmäksi tavoitetta. Esimerkiksi ensi yönä on kaikesta huolimatta kolme tuntia, jolloin Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat.

Niiden parin vuoden aikana, kun olen hintoja tarkemmin seurannut, en ole kertaakaan törmännyt edes yhteen tuntiin, jolloin Suomen hinta olisi Ruotsia halvempi.

Mitä ihmettä sähkömarkkinavirasto voi tehdä niin kauan, kun myyjänä on käytännössä kaksi yritystä, joista toinen on pörssin säännösten alainen voitontuottokone? Fingridinkin saama rahoitus tulee suurelta osalta pullonkaulatulosta, joka perustuu siihen, että Suomen ja Ruotsin hintaero on mahdollisimman suuri.

Lämmitysöljy hieman alas: 1,12 €/l

Tulihan se lämmitysöljyn hinta alas.

Johonkin aikaan eilen illalla HOK-Elanto-ABC-vertailuhintaa korjattiin pari prosenttia alaspäin. Uusi vertailuhinta on 1,118 €/l (keskiviikkona 1,147 €/l).

Laskunvaraa hinnassa on ainakin toinen mokoma ja ehkä vielä kolmaskin.

Raakaöljyn hinta tosin lähti taas nousuun. Perjantain brent-hinta on $110, mikä on paljon vähemmän kuin viime viikon $117, mutta ei aivan niin vähää kuin eilinen $107. Euron kurssi on taas heilunut, mutta on yhä pyöristettynä 1,30 (kävi 1,29 puolella, mutta palasi).

Kaikki raakaöljyn pudonnut hinta ei kuitenkaan ole vielä lämmitysöljyn hinnassa.

Kuka saa rahat Ruotsin ja Suomen hintaerosta

Flickr mikecogh CC BY

Kommenttina aiempaan artikkeliin sain lopultakin linkin tietoihin, mihin rahaa häviää, kun Suomen sähkö on paljon Ruotsia kalliimpi ja sähköä tuodaan paljon Ruotsista.

Erotus annetaan puoliksi Ruotsin ja Suomen kantaverkkoyhtiöille.

Eli kyllä tämä oikeaa rahaa on, vaikka sitäkin joku ehti epäillä.

Myös rahamäärät selviävät Fingridin sivulta.

Syyskuun 20 ensimmäisen päivän ”pullonkaulatulot” ovat

  • 14 934 779,25 euroa
Suomen kalliin sähkön vuoksi siis Ruotsin Svenska Kraftnätille annetaan 7,467 miljoonaa euroa ja kotimainen Fingrid saa yhtä paljon.

Päivää kohti tämä on tässä kuussa ollut keskimäärin 747 tuhatta euroa, joka siis jaetaan puoliksi Ruotsin ja Suomen välillä.

Tätä vauhtia Fingrid tienaa vuodessa 136 279 860,66 euroa siksi, että se tarjoaa huonoa palvelua. Jos huoltomies sattuisi rikkomaan  yhteyden Ruotsiin, Fingridillä alkaisi tulla rahaa sisään ovista ja ikkunoista. Jos Fingrid hoitaa työnsä hyvin, se ei saa mitään.

Yhtä paljon suomalaiset sähkönkuluttajat lahjoittavat Svenska Kraftnätille, koska sähkömarkkinat eivät toimi Suomessa.

Ilmankos Ilmarinen pisti hyvät rahat kiinni Fingridin osakkeisiin.

No, positiivisesti katsoen sivulta selviää myös, että Fingridin on EU-lainsäädännön mukaan kulutettava pullonkaulatulonsa rajakapasiteettia lisääviin investointeihin. Fingrid on kuluttanut 1998 – 2011 noihin investointeihin keskimäärin 16 miljoonaa euroa vuodessa. Syyskuun 20 ensimmäistä päivää toivat Fingridille jo puolet vuosikeskiarvosta kasaan. Odotamme siis jätti-investointeja ja lisää suomalaisia työpaikkoja.