Lämmitysöljyn hinta alle 1,10 €/l

Lämmitysöljyn hinta 2012

HOK-Elanto-ABC:n vertailuhinta (*) putosi ensimmäistä kertaa elokuun jälkeen alle 1,10 €/l.(***)

Pudotus ei ole valtava, alle prosentin. Hinta on nyt verkkosivulla 1,154 €/l ja bonuksella vähennettynä vertailuhintana 1,096 €/l. Muiden toimittajien hinta on yleensä lähellä vertailuhintaa.

Euro on laskenut päivän aikana hieman lisää, mutta niin on raakaöljynkin hinta. Raakaöljyn hinta on tällä hetkellä euroissa 84,0 €/tynnyri. Hinta on heilunut tällä tasolla 19.10. lähtien ilman, että sitä edeltävä 5% hinnanalennus on kovin paljoa vaikuttanut hintoihin.

Nyt 15.10. jälkeen raakaöljyn hinta on pudonnut 5,0% ja lämmitysöljyn hinta 4,2%. Alamme siis olla lähes stabiilissa tilanteessa.

Lämmitysöljyn hinta vastaa nyt kuluttajan maksamaa sähkön hintaa 12,2 c/kWh (**). Pörssisähkön vertailuhinta laskee yhdellä kymmenyksellä hintaan 5,6 c/kWh. Pörssisähkön hintaennuste marrakuulle on yhä 3,6 c/kWh ja kuukauden trendi on kääntynyt vielä tänään laskuun. Sähkö tulee olemaan lämmityksessä öljyä halvempi vaihtoehto 99,97% todennäköisyydellä tämän alennuksen jälkeenkin.

Jotta sähkölämmitys pörssihinnalla muuttuisi kuukauden lopuksi öljylämmitystä kalliimmaksi, sähkön pörssihinnan pitäisi olla koko loppukuun 6,6 c/kWh arkisin (ja viikonloppuisin 16% halvempi).

PS. kaavio-sivulla öljyn hinnan skaala on nyt hieman hassu, kun hinta putosi kaavion alarajana olleen 1,10 c/kWh. Korjaan sen lähipäivinä, kun minulla on ohjelmointiympäristö auki.

(*) Verkkosivulla ilmoitettu hinta vähennettynä 5% bonuksella, jonka saa käytännössä jokainen reilun tuhat litraa öljyä tilannut S-kortin omistaja.

(**) Oletetaan 90% hyötysuhde öljykattilassa.

(***) Vaikka hinnanpudotus merkitään tähän päivään, verkkosivulle uusi hinta on ilmestynyt joskus alkuiltapäivän jälkeen.

MT: Fingrid ja sähköyhtiöt nostavat siirtohintoja

Maaseudun tulevaisuus kertoo, että Fingrid nostaa siirtohintojaan ensi vuonnakin 15 prosenttia ja lisäksi monet sähköyhtiöt nostavat siirtohintoja.

Sinänsä hyvää tietoa. Yhden pikku väärinymmärryksen mahdollisuuden haluaisin tuoda esille:

“Fingrid nostaa kantaverkon siirtohintoja…

Suomen aluehinta on ruuhkaisimpina tunteina pari senttiä kilowattitunnilta kalliimpi kuin muiden Pohjoismaiden. Ero johtuu lähinnä heikoista siirtoyhteyksistä Suomen ja Ruotsin välillä.”

Fingrid rahoittaa Suomen ja Ruotsin väliset siirtoyhteydet ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin hintaerosta tulevilla pullonkaulatuloilla.

“Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla. Kuitenkin kahtena vuonna 2000-luvun alussa käytettiin saatuja pullonkaulatuloja kantaverkkotariffin alentamiseen…”

Suomen ja Ruotsin sähköyhteyksien parantamiseen ei tarvita siirtohintojen korotusta.

Tänä vuonna pullonkaulatuloja on kerääntynyt järjettömän paljon, koska sähköä on ollut saatavissa Ruotsista paljon ja halvalla, mutta Suomessa on jääräpäisesti pidetty sähkön hinta keinotekoisen korkealla.

Lisäksi yhteydet Ruotsiin ovat erinomaiset, jos ruotsalaiset vain haluaisivat pitää ne kunnossa. Huoltovarmuudenkaan kannalta tuskin on perusteltua lisätä sähkönsiirtoyhteyksiä paljon nykyista korkeammalle nykyiseltä tasolta, joka vastaa Suomen kulutuksesta noin kolmannesta.(*) Kyllä Suomen olisi pakko kyetä tuottamaan lähes kaikki sähkönsä itse kilpailukykyiseen hintaan.

Kyllä kuka tahansa tajuaa, että jos ruotsalaiset joutuvat myymään sähköä Suomeen niin, että se heidän mielestään sotkee paikallisia kuvioita, he vaikka polttavat tyristorihallinsa ennen kuin myyvät Suomeen sähköä.

Ja tässä on nyt muistettava myös se, että Fingrid on nyt valtionyhtiö, jolla on näön vuoksi hieman eläkerahoja mukana. Korotukset ovat piiloverotusta ja siirtoja eläkevaroihin suoraan budjetin ohi.

(*) ei tarkkaan laskettu, mutta luokkaa kolme tuhatta megawattia yhdeksästä tuhannesta.

Bensiini lähelle vuoden halvinta

Polttoaine.netin tilastojen mukaan vuoden alussa bensiini maksoi keskimäärin noin 1,55 €/l. Tänään kolme halvinta asemaa myyvät bensiiniä 1,499 €/l ja kaikki 20 halvinta ovat alle 1,569 €/l.

Raaka-öljyn hinnassa kaksi viikkoa sitten (15.10 – 19.10.) tapahtunut raju viiden prosenkin kertalasku alkaa kilpailun kautta realisoitua nyt pumppuhintoihin.

Lämmitysöljyssä tuota alennusta ei vielä ole. Lämmitysöljynkin hinnan pitäisi pudota viitisen prosenttia jonnekin 1,05€/l tienoille, että hinnanlasku näkyisi kunnolla. Saattaa olla, että ihmiset vanhasta tottumuksesta tilaavat öljyä tarkastamatta sähkön ja lämmitysöljyn hinnan suhdetta, eivätkä pistä sähkövastusta päälle.

Mikäli kaikki tajuaisivat tehdä tämän, lämmitysöljyn hintakin alkaisi paremmin vastata raakaöljyn hintaa.

Lämmitysöljyn hinta ennallaan, euron lasku ei vaikuttane

Euron hinta on laskenut dollaria vastaan valuuttakurssiksi nopeasti. Kurssi on nyt 1,280, kun se perjantaina oli 1,295. Öljyn hinta taas on pysynyt dollareissa suhteellisen muuttumattomana.

Ennen kuin öljy-yhtiöiden lobbausjärjestö taas ehtii pistämään ulos lehdistötiedotteen, että tämä nostaa öljyn hintaa, kiirehdin taas toteamaan, että valuuttakurssit eivät heilu läheskään yhtä merkittävästi kuin öljyn hinta itsessään.

Tämä viimeinen valtava kurssimuutos on oheisen kuvaajan punaisen viivan viimeinen nypy. Kahdessa viikossa tapahtunut valtava lasku (88:sta 84:ään) öljyn eurohinnassa on mennyt aivan ilman öljy-yhtiöiden tiedotteita.

Olen yhä sitä mieltä, että lämmitysöljyn hinnassa on laskupaineita laskeneesta euron arvosta huolimatta.

Vuosi sitten tutkin, että öljyn eurohinta nurinkurisesti laskee aina, kun euron arvo laskee dollaria vastaan. Eli öljyn hinta laskee aina niin paljon, että euron lasku kompensoituu ja vielä enemmänkin. Täytyypä tehdä jossain välissä tuo vertailu tällekin vuodelle. Tuntuma on, että näin on ollut tänäkin vuonna.

Lämmitysöljyn hinta laskee

Lämmitysöljyn vertailuhinta(*) laski tänään 0,85%. Uusi vertailuhinta on 1,106 €/l (hinta webbisivulla 1,164 €/l).

Hinta on 5% halvempi kuin vuoden korkein hinta, mutta yhä 10% kalliimpi kuin halvin hinta (26.6.2012 – 4.7.2012)

Brent-öljyn eurohinta on pudonnut elokuun lopun jälkeen yli 8%, joten laskuvaraa yhä on.

Sähkölämmitykseen verrattuna öljylämmitys nykyisellä öljyn hinnalla vastaa sähkön kuluttajahintaa 12,3 c/kWh.(**) Pörssihintana tuo on 5,7 c/kWh. Sähkön hinta tuskin tulee nousemaan noin korkealle marraskuussakaan.

Ajoin tänään ohi tiukasti keskenään kilpailevista Tuusulan Riihikallion Nesteestä ja Teboilista, ja niissä 95E-bensiinin hinta oli pudonnut parissa päivässä 1,60:stä tämänpäiväiseen 1,554 €/l. Ilmeisesti öljy-yhtiöt pitivät lokakuun hintoja korkealla, mutta nyt marraskuussa hintoja ei enää yritetäkään pitää samalla tasolla.

Euroopan keskuspankkin on kiitellyt matalaa lokakuun inflaatiota, jonka syynä nähtiin energian hinnanlasku.[1] Suomessa tuosta ei siis nähty jälkeäkään ennen kuin ehkä nyt.

[1] http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/10/31/halpa-energia-jarrutti-euroalueen-inflaatiota/201241046/12

(*) Vertailuhinta on hinta HOK-Elannon ja ABC yhdessä toimittaman öljyn hinta vähennettynä 5% S-bonuksella, jonka jokainen öljyn tilaaja käytännössä saa. Vertailussa muihin toimittajiin käytetään 1000 litran tankkausta halvimmalla laadulla pääkaupunkiseudulla, millä kriteerillä ABC on ollut yleensä kahden halvimman joukossa (muilla on alennuksia isommista tankkauksista, ABC:llä ei).

(**) Öljylämmityksen hyötysuhteeksi oletetaan 90%.

Oikaisu: graniitti onkin hyvä lämpövarasto

Olen aikaisemmin väittänyt, että graniitti on todella huono lämpövarasto.

Voin ripoitella tuhkaa päälleni ja toistaa sata kertaa, ettei taulukkolaskimen tuloksiin pidä luottaa tarkastamatta. Lähtötiedot olivat oikein, mutta taulukkolaskimen kaava näkymättömissä graniitti-rivillä oli aivan väärä.

Graniitti on aivan kelvollinen lämpövarasto ja se todennäköisesti kestää hyvin lämmön nostamisen satoihin asteisiin paremmin kuin moni muu materiaali.

Tässä siis tarkastettu eri aineiden lämpövarastointikyky:


           om.lämpö paino   tilavuus  hinta

           kJ/Kkg   kg/kWh  dm³/kWh   eur/kWh
                    (10C)   (10C)     (10C)
Vesi        4,18      86      86      0,24
Rauta       0,45     799     102      400 (vrt. <200 jos myy)
Alumiini    0,90     400     148      400
Graniitti   0,75     480     182        ?
Betoni      0,75     480     192       38
Kahi-tiili  0,84     428     238       60
Lyijy       0,13    2767     244     4200
Hiekka      0,83     433     248        2
Puu         1,50     240     480      150* (vrt. <15 jos myy)
Ilma**      0,71     507     422m³      0
* höyläämätön sahatavara 300e/m³
** vakiotilavuudessa

Taulukossa on siis tieto, kuinka monta kiloa tai litraa tarvitaan ko. ainetta yhden kilowattitunnin lämpöenergian tallettamiseen kymmenen asteen lämpötilanmuutoksella.

Graniitti on aika lähellä betonia lämpövarastona.

Niin kuin eilisen artikkelin kommentoija kirjoittaa, tuhat astetta lämmitetty kuutiometri graniittia varastoi  550 kWh energiaa. Tämä vastaa sähkön kuluttajahintana 55 euroa. Kontillinen (2 x 4 x 6 m) lämmitettyä graniittia olisi todellakin luokkaa 26 MWh eli kuluttajalle 2600 eurolla energiaa (pari omakotitaloa pysyisi lämpöisenä talven yli). Tosin kontilla on painoa silloin hulppeat 127 tonnia eli sisältö pitäisi jakaa kolmeen täysperävaunurekkaan.

Omakotitalon voisi lämmittää tuomalla sen keskelle kerran kuukaudessa kymmenen tonnin lastin graniittia (vajaa neljä kuutiota), jonka lämpö on 1000 astetta. Tämä kulkee kevyellä nosturikuorma-autolla, tosin nosturin kantavuus on vain 1-3 tonnia eli maksimissaan kuutio kerrallaan. Hinta on kilpailukykyinen, jos se on alle 200 euroa / lasti.

Monet lämmön ja sähkön varastoimistavat ovat tällä hetkellä juuri kannattavuusrajalla. Niitä todellakin pitäisi kokeilla juuri nyt.