Tekijä: etu

Lämmitysöljyn hinta ennallaan, euron lasku ei vaikuttane

Euron hinta on laskenut dollaria vastaan valuuttakurssiksi nopeasti. Kurssi on nyt 1,280, kun se perjantaina oli 1,295. Öljyn hinta taas on pysynyt dollareissa suhteellisen muuttumattomana.

Ennen kuin öljy-yhtiöiden lobbausjärjestö taas ehtii pistämään ulos lehdistötiedotteen, että tämä nostaa öljyn hintaa, kiirehdin taas toteamaan, että valuuttakurssit eivät heilu läheskään yhtä merkittävästi kuin öljyn hinta itsessään.

Tämä viimeinen valtava kurssimuutos on oheisen kuvaajan punaisen viivan viimeinen nypy. Kahdessa viikossa tapahtunut valtava lasku (88:sta 84:ään) öljyn eurohinnassa on mennyt aivan ilman öljy-yhtiöiden tiedotteita.

Olen yhä sitä mieltä, että lämmitysöljyn hinnassa on laskupaineita laskeneesta euron arvosta huolimatta.

Vuosi sitten tutkin, että öljyn eurohinta nurinkurisesti laskee aina, kun euron arvo laskee dollaria vastaan. Eli öljyn hinta laskee aina niin paljon, että euron lasku kompensoituu ja vielä enemmänkin. Täytyypä tehdä jossain välissä tuo vertailu tällekin vuodelle. Tuntuma on, että näin on ollut tänäkin vuonna.

Lämmitysöljyn hinta laskee

Lämmitysöljyn vertailuhinta(*) laski tänään 0,85%. Uusi vertailuhinta on 1,106 €/l (hinta webbisivulla 1,164 €/l).

Hinta on 5% halvempi kuin vuoden korkein hinta, mutta yhä 10% kalliimpi kuin halvin hinta (26.6.2012 – 4.7.2012)

Brent-öljyn eurohinta on pudonnut elokuun lopun jälkeen yli 8%, joten laskuvaraa yhä on.

Sähkölämmitykseen verrattuna öljylämmitys nykyisellä öljyn hinnalla vastaa sähkön kuluttajahintaa 12,3 c/kWh.(**) Pörssihintana tuo on 5,7 c/kWh. Sähkön hinta tuskin tulee nousemaan noin korkealle marraskuussakaan.

Ajoin tänään ohi tiukasti keskenään kilpailevista Tuusulan Riihikallion Nesteestä ja Teboilista, ja niissä 95E-bensiinin hinta oli pudonnut parissa päivässä 1,60:stä tämänpäiväiseen 1,554 €/l. Ilmeisesti öljy-yhtiöt pitivät lokakuun hintoja korkealla, mutta nyt marraskuussa hintoja ei enää yritetäkään pitää samalla tasolla.

Euroopan keskuspankkin on kiitellyt matalaa lokakuun inflaatiota, jonka syynä nähtiin energian hinnanlasku.[1] Suomessa tuosta ei siis nähty jälkeäkään ennen kuin ehkä nyt.

[1] http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/10/31/halpa-energia-jarrutti-euroalueen-inflaatiota/201241046/12

(*) Vertailuhinta on hinta HOK-Elannon ja ABC yhdessä toimittaman öljyn hinta vähennettynä 5% S-bonuksella, jonka jokainen öljyn tilaaja käytännössä saa. Vertailussa muihin toimittajiin käytetään 1000 litran tankkausta halvimmalla laadulla pääkaupunkiseudulla, millä kriteerillä ABC on ollut yleensä kahden halvimman joukossa (muilla on alennuksia isommista tankkauksista, ABC:llä ei).

(**) Öljylämmityksen hyötysuhteeksi oletetaan 90%.

Oikaisu: graniitti onkin hyvä lämpövarasto

Olen aikaisemmin väittänyt, että graniitti on todella huono lämpövarasto.

Voin ripoitella tuhkaa päälleni ja toistaa sata kertaa, ettei taulukkolaskimen tuloksiin pidä luottaa tarkastamatta. Lähtötiedot olivat oikein, mutta taulukkolaskimen kaava näkymättömissä graniitti-rivillä oli aivan väärä.

Graniitti on aivan kelvollinen lämpövarasto ja se todennäköisesti kestää hyvin lämmön nostamisen satoihin asteisiin paremmin kuin moni muu materiaali.

Tässä siis tarkastettu eri aineiden lämpövarastointikyky:


           om.lämpö paino   tilavuus  hinta
           kJ/Kkg   kg/kWh  dm³/kWh   eur/kWh
                    (10C)   (10C)     (10C)
Vesi        4,18      86      86      0,24
Rauta       0,45     799     102      400 (vrt. <200 jos myy)
Alumiini    0,90     400     148      400
Graniitti   0,75     480     182        ?
Betoni      0,75     480     192       38
Kahi-tiili  0,84     428     238       60
Lyijy       0,13    2767     244     4200
Hiekka      0,83     433     248        2
Puu         1,50     240     480      150* (vrt. <15 jos myy)
Ilma**      0,71     507     422m³      0
* höyläämätön sahatavara 300e/m³
** vakiotilavuudessa

Taulukossa on siis tieto, kuinka monta kiloa tai litraa tarvitaan ko. ainetta yhden kilowattitunnin lämpöenergian tallettamiseen kymmenen asteen lämpötilanmuutoksella.

Graniitti on aika lähellä betonia lämpövarastona.

Niin kuin eilisen artikkelin kommentoija kirjoittaa, tuhat astetta lämmitetty kuutiometri graniittia varastoi  550 kWh energiaa. Tämä vastaa sähkön kuluttajahintana 55 euroa. Kontillinen (2 x 4 x 6 m) lämmitettyä graniittia olisi todellakin luokkaa 26 MWh eli kuluttajalle 2600 eurolla energiaa (pari omakotitaloa pysyisi lämpöisenä talven yli). Tosin kontilla on painoa silloin hulppeat 127 tonnia eli sisältö pitäisi jakaa kolmeen täysperävaunurekkaan.

Omakotitalon voisi lämmittää tuomalla sen keskelle kerran kuukaudessa kymmenen tonnin lastin graniittia (vajaa neljä kuutiota), jonka lämpö on 1000 astetta. Tämä kulkee kevyellä nosturikuorma-autolla, tosin nosturin kantavuus on vain 1-3 tonnia eli maksimissaan kuutio kerrallaan. Hinta on kilpailukykyinen, jos se on alle 200 euroa / lasti.

Monet lämmön ja sähkön varastoimistavat ovat tällä hetkellä juuri kannattavuusrajalla. Niitä todellakin pitäisi kokeilla juuri nyt.

Muutamia tilastotietoja lokakuun sähkön hinnasta

Lokakuussa sähkön hinta oli 3,856 c/kWh. Eilen ilmoitin yhtä tuhannesosaa suuremman hinnan, mutta se oli sähköpörssin käyttämässä Ruotsin ajassa. Tarkkaan laskien Suomen ajassa yksi tunti siirtyy alussa ja lopussa, joten keskiarvo on Suomen lokakuussa tuhannesosaa pienempi kuin Nordpoolspotin päivähintojen perusteella laskettu kuukausihinta.

Sähkön hinta on hieman halvempi kuin syyskuussa. Se on myös tähänastista vuosikeskiarvoa 3,550 c/kWh korkeampi (musta viiva kaaviossa).

Sähkön hinnan jakautuminen viikonpäivittäin oli lokakuussa hieman poikkeava. Perjantai oli kallein päivä. Kuukausi on kuitenkin liian lyhyt päätelmien tekemiseen. Viimeiset pari vuotta maanantai on ollut kallein ja keskiviikko lähes yhtä kallis.

Ruotsissa erot olivat vielä pienempiä, mutta siellä normaali ”viikko nousee kunnes perjantaina putoaa” näkyy. Viikonloput olivat Ruotsissa vain vähän halvempia kuin arkipäivät.

Jos verrataan Suomen ja Ruotsin tuntihintaa, suuri osa tunneista lokakuussa oli eri hintainen kuin Ruotsissa. Ja aina kalliimpi.

Suomen hinta vs. Ruotsin hinta tunneittain.

Kuvassa on kuukauden 774 tuntia asetettuna Suomen ja Ruotsin (SE1) hinnan mukaan paikalleen. Mikäli Suomessa ja Ruotsissa on sama hinta, pisteet ovat alemmalla viivalla. Nyt ne ovat keskimäärin ylemmällä viivalla. Suomessa ja Ruotsissa (SE1) oli sama hinta 420 tuntia ja eri hinta 324 tuntia kuukauden aikana. Suomen hinta ja systeemihinta oli sama vain 77 tuntia 774:stä tunnista. Energiamarkkinaviraston tulosopimuksen mukainen tavoite on 90%, ei tämä 10%. Suomen hinta oli tosin alempi kuin systeemihinta 172 tuntia. Suomen hinta oli siis kolmanneksen ajasta alempi tai yhtä suuri kuin systeemihinta.

Suomen hinta vs. systeemihinta tunneittain.

Ja lopuksi vielä tuntihintojen jakautuminen hintaryhmiin.

Suomen ei kannata maksaa kalliita sähköyhteyksiä Keski-Eurooppaan

Helsingin Sanomissa oli tänään hyvä uusiutuvaan sähköntuotantoon liittyvä pääkirjoitustoimittajan kolumni.

Sääli vain, että pääväite on Suomen kannalta väärä:

”Rat­kai­su on uu­si eu­roop­pa­lai­nen työn­ja­ko, jos­sa hyö­dyn­net­täi­siin Ete­lä-Eu­roo­pan au­rin­koa se­kä poh­joi­sen ve­si­va­ran­to­ja ja mui­ta ole­mas­sa ole­via voi­ma­loi­ta. Au­rin­ko­ener­gial­la voi­tai­siin tyy­dyt­tää mer­kit­tä­vä osa ener­gian­tar­pees­ta ny­kyis­tä huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­min – ja täy­sin puh­taas­ti. Poh­jois-Eu­roo­pan ve­si­va­ras­tot se­kä kaa­su-, bio- ja ydin­voi­ma­lat ta­kai­si­vat pe­rus­tuo­tan­non ja ta­sa­pai­not­ta­van tuo­tan­non.”

Haastateltu lähde on Ruotsin Fortumin johtaja.

Se fakta, mikä artikkelissa unohdetaan, on että Suomessa on vesivoimaa kymmenesosa Ruotsista ja kahdeskymmensosa Norjasta. Suomelle siis jäisi ydinvoimaloiden perusvoiman rooli — ja kulut.

Mikäli Ruotsi pääsisi tilanteeseen, että se voisi tuotta vesivoimaa vain öisin ja saisi myytyä sen päivähinnalla Saksaan, se olisi tietysti hirvittävän hyvä ruotsalaisille.

Suomalaiset sen sijaan vain maksaisivat korotettua maksua Ruotsista tuotavasta vesivoimasta (jopa kolmannes kulutuksesta).

”Mi­ten tä­hän pys­tyy vas­taa­maan? Me­ne­mäl­lä mu­kaan, sa­noo For­tu­min joh­to­ryh­män ruotsa­lais­jä­sen.”

Mikä oli todistettava. Suomen valtion rahoilla olisi kiva rakentaa paksuja yhteyksiä Ruotsista Saksaan, kun se nostaa mukavasti sähkön hintaa Suomessa. Aivan niin tyhmä ei Suomen valtionkaan kannattaisi olla.

Aivan oikea on kuitenkin artikkelissa tietääkseni ensimmäistä kertaa Suomen lehdistössä esiin nostettu tärkeä fakta:

”Toi­nen on­gel­ma puun ener­gia­käy­tös­sä on se, et­tä pe­rin­tei­nen met­sä­teol­li­suus kau­his­tuu uu­den kil­pai­li­jan vai­ku­tus­ta puun kan­to­hin­toi­hin.”

Kuten tässä blogissa on muutamaan kertaan laskettu, metsäteollisuuden sisäänostohinnoilla kuitupuu kannattaa polttaa sähköksi ennemminkin kuin myydä sellutehtaalle. Poltto myös hajautuisi paljon järkevämpiin pieniin yksiköihin, jolloin kuljetuskustannukset putoaisivat. Jos öljyn hinta nousee yhtään, tilanne muuttuu räikeästi polttamisen hyväksi.

Lappi Etelänapamantereella, osa II, Etelä-Amerikka

Aikaisemmin tarkastelimme Suomen sijoittumista Etelänapamantereelle Australian kohdalla. Jos Eurooppa sijoitettaisiin Etelä-Amerikkaan, Suomi vastaisi suunnilleen Etelänapamantereelta vastaan tulevaa niemeä.

Etelänapamantereelta tulevan niemen mantereen kärki on Keski-Suomen tasalla Viitasaari-Siilinjärvi linjalla. Niemeä jatkavat saaret ylettyvät Etelä-Suomen tasalle.

Asumaton Coronation Island (alemman viivan kärjessä) sijoittuisi suunnilleen Helsingin ja Hyvinkään väliin.

Juuri ja juuri tilapäisasutettu South Georgian saari on Gdanskin tai Kielin leveysasteella. Samalle leveyspiirille asettuu Chilen Tulimaassa maailman eteläisin yli tuhannen asukkaan kylä Puerto Williams.

Eteläisen Etelä-Amerikan suurkaupungit Buenos Aires ja Chilen Santiago vastaavat Tunisian keskiosia leveyspiiriltään.

Suomi vs. Etelämanner
Kuvapohja: Openstreetmap (CC BY SA)

Suomi vs. Etelämanner
Sama ylösalaisin.