Tekijä: etu

Maaliskuun lämmitystarve oli kovempi kuin tammi- ja helmikuun

Ilmatieteen laitos on laskenut maaliskuun lämmitystarveluvut (astepäivät).

Helsingissä maaliskuun lämmitystarveluku oli 690. Tammikuun luku oli 678 eli hieman pienempi. Helmikuun luku oli 527 eli selvästi pienempi, mutta helmikuussa täytyy ottaa huomioon pienempi määrä päiviä. Päivää kohden luvut ovat tammikuusta maaliskuuhun 21,9, 18,8 ja 22,3.

Kun vertaa tammikuuta ja maaliskuuta kaikilla ilmoitetuilla paikkakunnilla, kaikkien lämmitystarveluku maaliskuussa oli korkeampi kuin tammikuussa (kummassakin on yhtä monta päivää).

Maaliskuu oli siis kiistämättä vuoden kylmin kuukausi tänä vuonna.

Vuosien 1970-2000 keskimääräinen lämmitystarveluku maaliskuussa Helsingille on ollut 574. Tämä on yli sata vähemmän kuin tänä vuonna. Viime vuonna lämmitystarveluku oli vain 502. Lämmitykseen kului tänä maaliskuuna siis 37% enemmän energiaa kuin viime vuonna.

Oheisessa kuvassa ovat lämmitystarveluvut tärkeimmille ilmatieteen laitoksen laskemille paikkakunnille.(*) Kaikkialla lämmitystarve oli merkittävästi korkeampi kuin viime vuonna.

(*) Motivan sivulta löytyvät korjauskertoimet kaikille Suomen kunnille:
http://www.motiva.fi/files/2840/Rakennusten_lammitysenergiankulutuksen_normitus.pdf
tai:
http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/vertailupaikkakunnat_korjauskertoimet_ja_lammitystarveluvut
Kaavat on esitetty mahdollisimman hankalasti, mutta esimerkiksi Espoon kerroin on Helsinki jaettuna taulukon 0,95:lla. 1/0,95=1,05 eli Espoon maaliskuun lämmitystarve on 1,05 * 690 = 726.

6.4.2013 Raakaöljyn hinta romahti loppuviikolla

Brent-raakaöljyn hinta tuli alas viime viikolla tasolta 110 dollaria tynnyriltä tasolle 104 dollaria tynnyriltä. Eikä siinä kaikki. Euron hinta myös nousi reilusti laskien hintaa euroissa vielä enemmän.

Pudotus on prosentteina edellisestä lämmitysöljyn hinnantarkastuspäivästä 26.3. 4,22%. Tässä välissä dollarihinta kävi vielä reilusti tuota päivää korkeammalla, joten pudotus on ollut viikossa vielä kovempi.

.
Lämmitysöljyn myyjän katetta kuvaava indeksi on arvossa 2,25 (litra lämmitysöljyä / litra raakaöljyä), mikä on selvästi vuoden korkein. Lämmitysöljyn myyjillä on kovat paineet pudottaa lämmitysöljyn hintaa reilustikin, useita senttejä litralta (nyt 1,080 €/l). Tyypillisesti tämä korjaus tulee vertailuhintana käytetylle HOK/ABC hinnalle maanantaina myöhäisiltapäivällä. Kannattaa siis odottaa ainakin maanantai-iltaan ennen kuin tilaa uutta öljyä.

Tilanne Ruotsin vesivoimavarojen loppuessa ja kevään tulon pitkittyessä voi tehdä kilpailun aika tiukaksi: pörssisähkön hintainen suora sähkölämmitys saattaa huhtikuussa olla kalliimpaa kuin öljylämmitys. Tämä olisi ensimmäinen kerta ainakin puoleentoista vuoteen. Nykyisellä öljyn hinnalla todennäköisyys on vasta neljänneksen luokkaa, mutta jos huomioon otetaan todennäköinen öljyn hinnan pudotus, puntit ovat aika tasan.

Aurinkopaneelit alkavat säästää energiaa vuonna 2020

Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijat ovat laskeneet, että vuonna 2012 uusien aurinkopaneelien elinaikanaan tuottama sähköenergia ylitti niiden valmistamiseen kuluneen energian (50% todennäköisyydellä).

Jos vuonna 2020 tuotetaan nykyisten optimististen aikomusten mukaisesti 10% maailman sähköntarpeesta (ei energian!), sen tuottamiseen nykytekniikalla kuluu enää 9% maailman vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Aikaisemmin aurinkosähkön tuotanto on kuluttanut sähköä selvästi tuottoaan enemmän.

[2]

Tutkimuksessa ennakoidaan myös, että vuonna 2020 (hyvällä onnella jo 2015) aurinkoenergia on tuottanut niin paljon sähköä, että se palauttaa tähän asti aurinkoenergian kuluttaman energian. Siihen asti aurinkoenergiantuotanto on kuluttanut selvästi enemmän fossiilisia polttoaineita kuin mitä se on tuottanut puhdasta aurinkoenergiaa. Ehkä jo siis vuonna 2016 nautimme puhtaasta aurinkoenergiasta – mutta voi siihen mennä vielä vuoteen 2021:kin. Pohjoisella leveysasteilla positiiviseen tuottoon on paljon vaikeampi päästä kuin etelässä.

Aurinkokennot tuotetaan sulattamalla piitä 1600 asteen lämpötilassa. Jo tämä kuluttaa suuren osan kennon elinaikanaan tuottamasta aurinkoenergiasta. Vuosina 2000 – 2012 aurinkokennon tuottaminen keskimäärin kulutti 75% enemmän energiaa kuin mitä kenno elinaikanaan tuotti aurinkoenergiaa.

Nykytilanne kertoo myös sen, miksi aurinkopaneeleita tuotetaan lähinnä Kiinassa. Kiinan hiilidioksidipäästöistä ei välitä kukaan, ja länsimaiden saasteeton energiantuotanto on lisännyt päästöjä Kiinassa enemmän, kuin länsimaissa on säästetty. Länsimaissa tämä näyttää hyvältä ja kiinalaiset eivät välitä.

Alkuperäistä tieteellistä artikkelia voi lukea 48 tuntia nimelliseen 35 dollarin hintaan. Jätän siis yksityiskohdat lukijoiden aktiivisuuden varaan.

[1] Stanford Report: Global solar photovoltaic industry is likely now a net energy producer, Stanford researchers find
[2] Environmental Science & Technology: Energy Balance of the Global Photovoltaic (PV) Industry – Is the PV Industry a Net Electricity Producer?

Maaliskuun 2013 lopullinen sähkön keskihinta 4,501 c/kWh

Sähkön tasaisen kova hinta ei hellittänyt viimeisenäkään päivänä, vaikka se oli pääsiäissunnuntai. Hinta 4,45 c/kWh on vain hieman alempi kuin kuukauden keskihinta ja se on kuukauden kallein sunnuntaihinta.

Maaliskuun 2013 lopullinen sähkön keskihinta on 4,501 c/kWh. (*)

Ennuste osui tässä kuussa kehnonlaisesti. Kylmiä säitä ei olisi voinut ennakoida, enkä myöskään huomannut Ruotsin vesivoiman kuivumista ennen kuun loppua.

Ennuste oli kuun alussa 20% liian alhainen. Vasta 12. päivä päästiin lopullisesti alle 10% tarkkuuteen, 4% tarkkuuteen päästiin 20. päivä, ja yhden prosentin tarkkuuteen 26. päivä. Tarkkuus on merkittävästi tavallista huonompi.

Maaliskuusta tuli vuoden tähän mennessä kallein kuukausi. Viime vuonna maaliskuu oli selvästi halvempi, mutta vastaavasti helmikuu oli viime vuonna tätä vuotta selvästi kalliimpi. Viime vuoden ja alkuvuoden hintataso on aika hyvin seurannut vuosien 2000 – 2012 keskiarvoa, mutta maaliskuu on nyt selvästi tästä kuviosta poikkeava.
 
Vuosien 2010 ja 2011 maaliskuut olivat tämänvuotista kalliimpia, mutta muita yhtä kalliita maaliskuita vuosina 2000 – 2012 ei ole ollut.

Keskimääräinen ero Pohjois-Ruotsiin jäi tasolle 0,06 c/kWh eli yhteen prosenttiin. Kuun alussa oli pari päivää, joina Ruotsin hintataso ylitettiin selvästi, mutta sitten – Ruotsin hintojen noustua – Suomi on pysynyt Ruotsin hintojen perässä. Yhtenäkään päivänä hinta ei ollut Ruotsia edullisempi Ruotsin mahdollisesta vesivoiman puutteesta huolimatta.

Sähkön kuukausihinta alitti öljylämmityksen vertailuhinnan 5,5 c/kWh yhdellä sentillä kilowattitunnilta eli noin viidenneksellä. Öljylämmityksen vertailuhinta maaliskuussa oli keskimäärin 5,6 c/kWh eli öljyn hinta oli selvässä laskussa.

(*) Nordpoolin laskema kuukauden keskihinta noudattaa Ruotsin ajassa laskettua kuukautta. Useimmat sähkönmyyjät Suomessa ilmoittavat käyttävänsä suoraan tuota hintaa kuukauden keskihintana.

27.3.2013 Ruotsin vesivoimatilanne, viikko 12

Ruotsin vesivoimatilanteesta on käytettävissä uuden viikon luvut (viime viikko, viikko 12), ja tilanne on sama: vesivoimavarat uhkaavat käydä todella alhaalla.

Kuten edellistä juttua kommentoitiin, mitään paniikkia ei kuitenkaan ole. Vesivoimavarat ovat yleensä kääntyneet nousun suuntaan yleensä jo hyvissä ajoin ennen varsinaista nousua.

Tässä on tilanne viikolla 12 alkuvuoden vesivoimavarastoista Ruotsissa:

Tässä on siis tällä kertaa vain Ruotsi ja mukana on vuodet 2011 ja 2012. Ruotsissahan vesivoimatilanne on selvästi huonoin Pohjoismaista.

Paremmin näemme tilanteen kuvasta, jossa vertaillaan suhteellista vesivoiman kulutusta. Seuraavassa kuvassa vesivoiman määrä kaikkina vuosina on viikolla yksi 1,0. Puolet näistä vesivoimavaroista (0,5) oli 2011 kulutettu jo viikolla 9, 2012 viikolla 14. Tänä vuonna puolet vuoden alun vesivoimavaroista oli kulutettu viikolla 10.

Viikolla 12 on nyt kulutettu vuoden alun vesivoimavaroista 37%. Suhteessa tämä on vähemmän kuin vuonna 2011, mutta vuonna 2011 varastoja oli paljon vähemmän. Nyt kulutus on täysin suora, mitään loiventumista ei ole vielä havaittavissa.

Mikäli vuosi on samanlainen kuin vuosi 2011, vesivoimavastot alkavat täyttyä jo tällä viikolla (13). Lämpömittarista päätellen tämä on epätodennäköistä.

Jos vuosi on kuten 2012, varastot alkavat lisääntyä vasta viikolla 18. Jos kulutus jatkuu samanlaisena kuin nyt, varastot ehtyvät viikolla 19. Eli melko lähellä ollaan.

Käyrä tulee suoristumaan, mutta sähkön hinnan kannalta olennaista on se, suoristuuko se veden lisääntymisen vai kulutuksen vähentymisen seurauksena.

Vuoden 2011 absoluuttinen taso alitetaan noin viikolla 15. Ei ole itsestään selvää, että tuon tason alapuolella olevat vesivarannot ovat samalla tavalla helposti käytettävissä kuin korkeammalla olevat vesivarannot. Osa noista vesivaroista saattaakin olla lähinnä teoreettisia.

Suositeltava artikkeli Talouselämässä: Hyvän sään sähköön ei voi luottaa

Talouselämässä on tänään ilmestynyt Martti Backmanin kirjoitus ”Hyvän sään sähköön ei voi luottaa” osastossa ”Minä väitän”.

Artikkelissa esitellään tuuli- ja aurinkosähkön faktoja.

Esimerkiksi tilastojen mukaan käydä aivan hyvin niin, ettei missään Euroopassa tuule. Toisaalta aurinkopanelit ovat toistaiseksi olleet kallis pettymys. Sähkön varastointi on science fictionia.

Kommetit ilmaston lämpenemisestä ovat samansuuntaisia, kun viimeaikaset omatkin analyysini:

”Kaikesta ihmiskunnan ilmakehään työntämästä hiilidioksidista on noin kolmannes päästetty viimeisten 16 vuoden aikana. Se on valtava pulssi. Ja kuinka paljon maapallo onkaan lämmennyt tuona aikana?

Ei yhtään. Maapallon mitattu lämpötilakäyrä on tältä ajalta tasainen. Siitä huolimatta, että YK:n ilmastopaneelin IPCC:n ennusteiden mukaan lämpötilan olisi pitänyt nousta 0,3 astetta.”

http://www.talouselama.fi/minavaitan/hyvan+saan+sahkoon+ei+voi+luottaa/a2177037