 |
| Kuva: Wikipedia (Public domain) |
Talouselämä-lehti on uutisoinut lämpöpumppuyhdistyksen tiedotteen. [1]
Eipä siinä mitään. Lämpöpumput säästävät lämmityksessä niissä paikoissa mihin ne sopivat. Erityisen mukava niillä on jäähdytellä kesällä mihin muut lämmitysmuodot eivät veny.
Metsään kuitenkin mennään seuraavassa:
Hirvosen mielestä Ruotsi olisi hyvä esimerkki Suomelle. Ruotsi nosti lämmitysöljyn verot dieselin tasolle, ja lämpöpumppujen myynti räjähti.
”Suomessahan tällaista keskustelua ei ole edes uskallettu käydä. Miksiköhän?” Hirvonen kysyy.
Julistanpa siis keskustelun avatuksi.
Suomessa viimeiset kaksi vuotta sähkö on ollut jopa suorassa sähkölämmityksessä edullisempaa kuin polttoöljy. Olisi aika hullua odottaa, että jotain tapahtuu, jos lämmitysöljyn veroja vielä nostetaan.
Korkeasta hinnasta huolimatta polttoöljyä ei ole vaihdettu suoraan sähkölämmitykseen. ”Miksiköhän?”, Esa kysyy.
Huoltovarmuuden kannalta on aivan mahtavaa, että ihmisillä on puolen vuoden lämmitys varastossa. Suomalaiset puutalot homehtuvat helposti peruuttamattomasti pilalle. Paikat täynnä lastulevyä ja jäähtyvässä talossa on sataprosenttinen kosteus… Keski-Eurooppalaiset kivitalot ovat aivan eri juttu. Ne eivät eristä kunnolla, mutta eivät myöskään homehdu kerrasta pilalle.
On siis yhteiskunnan etu, että jotkut jäärät ylläpitävät öljylämmitystä, vaikka se onkin jo nyt kalliimpi kuin muut vaihtoehdot. Vastuulliset kansanisät voisivat jopa harkita lämmitysöljylle veroetua, etteivät kaikki vaihda siitä heti pois. Lämmitysöljyn toimitusinfrastruktuuri on saatava pidettyä hengissä.
Jos vaihtoehtoja etsitään, suora sähkölämmitys on käytännössä ilmainen investointi. Yhden kunnollisen lämpöpumpun hinnalla saa 10-20 sähköpatteria. Sähköpatterin jälkiasennus on se, että pistää töpselin seinään. Monella pienellä patterilla saadaan paljon tasaisempi lämpötila kuin parilla lämpöpumpulla. Tasainen lämpötila on erittäin olennainen energiansäästön kannalta, koska huonelämpötilaa voidaan pudottaa monta astetta ilman, että syntyy vedon tunnetta. Energiankulutus vähenee yli 5% / pudotettu aste.
Lämpöpumppujen kestosta ja huoltotarpeesta meillä ei ole vielä kunnollista käsitystä. Oma lämpöpumppuni rämisee pahasti ja ilmeisesti sille pitäisi tilata huolto – mutta kannattaisiko se saman tien uusia kokonaan reilun viiden vuoden iässä, kun huoltomiehen paikalle raahautuminen kuitenkin maksaa jo olennaisen osan pumpun hinnasta?
Minulla on epäilykseni siitä, maksavatko kaikki tällä hetkellä asennettavat pumput itseään ikinä takaisin.
Ilmalämpöpumput tarvitsevat eniten sähköä, kun ulkona on kylmä – eli sähköä tarvitaan muutenkin eniten. Suoralla sähkölämmityksellä sähkön tarve nousee lineaarisesti – kun ulko- ja sisälämmön ero nousee kaksinkertaiseksi, lämmityksen kuluttama sähkö nousee kaksinkertaiseksi. Ilmalämpöpumpuilla kulutus nousee enemmän kuin lineaarisesti: kovilla pakkasilla ne eivät toimi läheskään yhtä tehokkaasti kuin tavallisesti ja oikein kovilla pakkasilla olisi halvempi lämmittää suoralla sähkölämmityksellä.
Tämä tarkoittaa sitä, että lämpöpumpun käyttäjä tarvitsee kaikkein eniten sähköä juuri silloin, kun se on kaikkein kalleinta. Vastaavasti, kun öljylämmittäjä toteaa, että sähkön hinta nousee, hän vaihtaa sähkölämmityksestä öljylämmitykseen. Sähköverkon kuormitus putoaa juuri silloin, kun sen pitääkin.
Aivan täydellinen ratkaisu tämä sisäilman bakteereja pöllyttävä rämistinkään ei siis ole. Eikä ainakaan peruste nostaa lämmitysöljyn hintaa.
[1] http://www.talouselama.fi/uutiset/kova+vaite+lampopumput+vahentavat+paastoja+enemman+kuin+tuulivoima++ja+ilman+tukiaisia/a2202623
Lämmitysöljyn vertailuhinta on pudonnut puolisen prosenttia, tasolta 1,092 €/l tasolle 1,087 €/l.(*).png)
.png)
.png)
