Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
Suomessa lämmityskausi on noin yhdeksän ja puoli kuukautta. Jäljelle jäävänä kahtena ja puolena kuukautena aurinko hädin tuskin laskee etelässä pariksi tunniksi ja pohjoisessa ei ollenkaan. Valoisa aika osuu vielä ihmisten lomakauteen, jolloin harva on kotona pitämässä valoja päällä.
Aina, kun Suomessa tarvitaan sisävalaistusta, tarvitaan myös lämmitystä.
Valaistukseen käytetty energia menee Suomessa käytännössä aina hyötykäyttöön asuntojen lämmitykseen.
Talouselämä-lehdeltä tuli virkistävä täyslaidallinen Suomen tehottomille sähkömarkkinoille. ”Kuinkakohan käy talvella? Jo nollakeli nosti sähkön hintaa Suomessa 78%”
”Pohjoismainen niin sanottu yhteinen sähkömarkkina on jo pitkään ollut lähinnä vitsi, kun yhteisellä sähkömarkkinalla yhdet saavat megawattitunnin muutamalla kympillä samaan aikaan kun suomalaiset joutuvat maksamaan siitä moninkertaisen hinnan.”
”Takavuosina kantaverkkoyhtiö Fingrid usein kehuskeli sillä, miten suuri osa vuoden tunneista oli sellaisia, ettei hintaeroja käytännössä ollut. Enää näissä luvuissa ei ole kehumista. Suomi on käytännössä jatkuvasti selvästi kalliimpi kuin sähkömarkkina-alue keskimäärin.”
Eipä ole Fingridillä intressiä pitää hintoja samana. Se saa hintaeron pullonkaulatuloista puolet (toisen puolen saa Ruotsin verkkoyhtiö). Mitä huonommin sähkön siirto toimii, sitä enemmän Fingridin omistajat saavat rahaa. On muistettava, että kun Fingrid myytiin, valtio lupasi uusille omistajille tietyn tuottotason, joka näytti vielä myyntihetkellä utopistiselta. Ei näytä enää.
Samoin ministeriö poisti tänä vuonna Energiamarkkinaviraston tulostavoitteista numeeriset vaatimukset hintojen pysymisenä samana. Ei ihme, ettei sielä suunnasta valvota mitään, kun kenenkään bonukset eivät ole siitä enää kiinni.
On artikkelissa kuitenkiin useampi virhekin.
Suomen tämänhetkinen hintojen nousu ei johdu mistään sen kummemmasta kuin siitä, että siirtolinja Pohjois-Ruotsista Suomeen on huollossa. Lisäksi samaan osui Loviisan toisen ydinreaktorin rikkoontuminen viikoksi. Mutta tämä ei tietysti muuta sitä, että ”Suomen sähköjärjestelmä näyttää kestävän kylmää tätä nykyä erittäin kehnosti”.
”Pohjolan sähkömarkkinankin ”rikkaalla miehellä” Norjalla ei yksinkertaisesti ole mitään kiinnostusta myydä sähköään Ruotsiin ja Suomeen, kun keski-Euroopasta on tarjolla parempia hintoja.”
Keski-Euroopasta ei saa enää parempia hintoja. Ei tarvitse selailla kovin paljoa tämän sivuston sähkökuvia, kun huomaa kuvion, että Suomen sähkön hinta on viime aikoina ollut suurimman osan aikaa paljon Saksaa kalliimpaa. Saksan violetti käppyrä on miltei aina kuvaajissa alimmaisena.
Nykyisin hintoja riepottaa ihan eri tavalla kuin takavuosina se, että Venäjältä välillä tulee sähköä ja välillä ei. Jos Venäjältä ei sähköä tule, hinnat nousevat tähtitieteellisiksi. Aiemmin Venäjältä tuli melko tasaisesti sähköä yli 1000 megawatin teholla.
Venäjältä ei todellakaan ole tullut vuoteen järjellisiä määriä sähköä eikä sitä erityisesti tule muulloin kuin sellaisina aikoina, milloin se puree suomalaisen luotettavuutta lisäävän kapasiteetin kannattavuutta. Voisi miltei epäillä, että kyseessä on venäläisten tarkoituksellinen suunnitelma ajaa Suomen oma voimalaitoskapasiteetti ja sen myötä metsäteollisuus alas. Mutta Venäjän sähkön hinta on myös järjestelmällisesti kalliimpaa kuin Suomessa. Kun vuoden vaihteessa avataan uusi linja viedä sähköä Venäjälle, se pahimmassa tapauksessa täyttyy venäläisten Ruotsista pörssin ohi ostamalla sähköllä – jolloin myös äärirajoilla Ruotsista Suomeen oleva kapasiteetti vähenee. Tai ainakin kaikissa tapauksissa tuon yhteyden vaikutus on Suomen sähkön hintaa nostava.
Ratkaisu Suomen sähköongelmiin olisi se, ettei sama konserni saa omistaa perusvoimaa ja säätövoimaa. Nyt kun perusvoiman ajaa alas, säätövoimasta saa rahansa moninkertaisesti takaisin. Toinen olennainen apu olisi se, ettei Venäjän kanssa saa käydä muuta sähkökauppaa kuin pörssikauppaa (nyt osuus on 10%). Ja jonkun pitäisi käydä potkaisemassa Energiamarkkinavirastoa perseeseen.
Vaikka raakaöljyn hinta on jo pari viikkoa noussut, lämmitysöljyn hinta laskee. Vasta nyt se on saavuttanut normaalin raakaäljyn ja lämmitysöljyn hintasuhteen ja mennyt jopa hiukan allekin (kerroin 2,13, normaalitaso 2,14 – 2,16).
.png)
Eli jos on hankkimassa öljyä talveksi, nyt on hyvä hetki toimia. Vaikka USA:n epäselvä talouspolitiikka voi heilauttaa hinnat alaskin päin, raakaöljyn hinta on jo noussut jonkin verran eikä tuo viimeisin hinnannousu vielä näy kotimaisen lämmitysöljyn hinnassa.
Raakaöljytynnyrin hinta euroissa on 82,25. Tässä on nousua viikossa 1,8%.
Vertailuhinta pörssisähköön laskee tasolta 5,2 c/kWh tasolle 5,1 c/kWh. Tälä hinnalla öljylämmitys on lokakuussa suoraa sähkölämmitystä edullisempaa todennäköisyydellä 42%.
Maanantaina iskee pahasti 1100 MW tuontirajoitus Ruotsista. Tämä vastaa yli kymmenystä Suomen sähkönkulutuksesta eli paria ydinvoimalaa. Suomen sähkön hinta nousee aivan omille lukemilleen, 5,3 c/kWh.
Rajoitus kestää koko viikon arkipäivät.
Tällä viikolla on siis ainakin jo maanantaina edullisempaa lämmittää öljyllä ympäri vuorokauden. Vielä halvemmalla pääsee jos lämmittää yöt sähköllä. Sähkö on kallista aamupäivän ja illan.
Raakaöljyn hinta on heilunut hermostuneesti USA:n budjettineuvottelujen ja Lähi-Idän (ja Libyan) tilanteiden tahdissa. Nyt näyttää, että viimeisen kuukauden vallinnut halpa hintataso on taas nousemassa takaisin. Nousua neljässä päivässä on 1,7% (Brent). Hintataso ei kuitenkaan ole vielä lähelläkään reilun kuukauden takaista hintatasoa (nyt 82 euroa tynnyriltä, 7.9. hinta oli 88 euroa tynnyriltä).
Mitään ennustusta maailman tilanteen kehityksestä ei voi vieläkään antaa, joten öljyn hinta on lähiaikoina mitä sattuu. Lämmitysöljy on kuitenkin nyt tasaantunut sen pari viikkoa, mitä se kulkee raakaöljyn hinnan perässä ja nyt saavuttanut sen pisteen, missä laskua ei ole odotettavissa, pikemminkin nousua.
Jos nyt täyttää öljysäiliönsä talveksi hinnalla, jonka saa tingittyä tasolle noin 1,02 €/l, tuskin tämä jää kovin pahasti harmittamaan. Kovin monen prosentin hinnanlaskua tuosta ei voi pitää todennäköisenä tai sitten maailmantaloudessa on muutakin uudelleenmietittävää. Lämmitysöljyn hinta 1,02 €/l vastaa pörssisähkön hintaa 4,9 c/kWh, mikä todennäköisesti tällöin tullaan ylittämään talven aikana melko usein.
2000 litraa lämmitysöljyä on hyvä vakuutus maailmantilanteiden heilahteluille. Ensi talvena ei tule ainakaan kylmä.
Aika tarkistaa kaikkien lämmitysöljyn toimittajien yleinen hintataso. Tällä kertaa halvin on ST1 muistaakseni ensimmäistä kertaa vertailujen historiassa. Tuhannen litran tankkaus ST1:ltä säästää vertailun kalleimpaan Nesteeseen verrattuna 29 euroa.
