Tekijä: etu

10.11.2014 Pelleilyä lämmitysöljyn hinnalla

Öljyn vertailuhinta (*) nousee tuhannesosaeuron. Viime tiistaina se laski kaksi tuhannesosaeuroa, joten tänään tuosta laskusta otettiin puolikas takaisin.

Vertailuhinta on siis yhä 0,95 (tarkemmin 0,946) euroa litralta. Yleensä halvin kyselemällä selviävä hinta Agrimarket 2000 litraa on 0,920 euroa litralta. Muita en tarkastanut.

Öljyn hinta on noussut euroissa 1,4%, mistä puolet tulee euron hinnan laskusta dollariin nähden ja puolet dollarihinnan noususta.

Myyjän ylihintaa kuvaava suhde litraa lämmitysöljyä / litraa raakaöljyä on yhä 2,37 eli kolmanneksi korkein kahteen vuoteen. Lämmitysöljyn myyjät keräävät melkoista ylihintaa. Pitkäaikaisella keskiarvolla lämmitysöljyn hitäisi maksaa kahdeksan senttiä vähemmän, 0,86 euroa litralta. Pari senttiä erosta selittää lämmitysöljyn noin 20 sentin suuruinen kiinteä energiavero-osuus. Mutta vain pari senttiä.

Tarkat luvut: Brent dollareissa barrelilta: 83,39; EURUSD 1,2462; Brent euroissa barrelilta: 83,39; HOK-Elanto hinta 0,996 euroa litralta -5% = 0,946. Agrimarket 1000 litraa: 0,930 euroa litralta; 2000 litraa 0,920 euroa litralta.

(*) Vertailuhinta on HOK-Elannon ilmoittama lämmitysöljyn hinta, josta on poistettu 5% bonus. Tämä on ainoa hinta, joka annetaan suoraan verkossa eikä se ole joka kerralla erikseen pyydettävä ”tarjous”.

4.11.2014 Öljyn hinta putoaa paitsi Suomessa

(Käyrät ovat melko hyvin samassa skaalassa: sinisen käyrän pitäisi pudota yhtä paljon kuin punaisenkin.)

Viimeisen hinnantarkistuspisteen jälkeen reilussa viikossa raakaöljyn hinta on pudonnut 4,6%, euroissa 3,7%. Samana aikana pitkäaikaisena vertailuhintana käytetty öljy-yhtiö pudotti kuluttajahintoja 0,2%. Sitä ei selitä yhtään mikään.

Vain hullu ostaa nyt lämmitysöljyä tarkastamatta kaikkien toimittajien hintoja ja kärkkymättä parempaa hintaa.

Lämmitysöljyn pitäisi tällä hetkellä maksaa noin 0,85 euroa litralta, kun hinta on nyt on 0,95 euroa litralta. Laskelmaan on käytetty vuosien 2013-2014 keskiarvoa litra lämmitysöljyä / litra raakaöljyä. Keskiarvo on nyt 2,17 (noussut uusimpien hintojen takia sadasosalla).(*)

Ei ole mitenkään vaikeaa huomata, että öljy-yhtiöt ottavat nyt lämmitysöljystä kymmenisen senttiä liikaa hintaa.

Edes tavallisesti vertailun halvin Agrimarket ei ole enää kovin paljon halvempi. Hinta siellä on 0,93 euroa litralta.

Öljylämmityksen vertailuhinta suoraan sähkölämmitykseen pysyy tasolla 4,0 c/kWh.

Tarkat hinnat 4.11.2014 päivän lopuksi: Brent 82,82 dollaria tynnyriltä, EURUSD 1,2552, HOK-Elanto-ABC 0,945 euroa litralta (josta vähennetty 5% bonus). Hinnat 24.10.2014 Brent 86,83 dollaria tynnyriltä, EURUSD 1,2671, HOK-Elanto-ABC 0,997 euroa litralta.


(Korjattu 8.11.2014 tarkoissa hinnoissa: HOK-Elanto-ABC on 0,945, ei 0,995)


(*) Tähän vaikuttaa tietysti hieman lämmitysöljyn hinnoissa oleva kiinteä verokomponentti, mutta se on paljon pienempi lämmitysöljyllä kuin sähköllä tai bensiinillä, noin 20 senttiä litralta. Se voisi perustella indeksin nousun tasolle 2,20, mutta ei sen yli.

Merkantilismi nostaa päätään bioenergiassa

Luulisi, että merkantilismi jäi 1800-luvulle, mutta paperiteollisuus on viime aikoina puhunut kovasti merkantilismin puolesta.
Merkantilismissa pyritään kaikin keinoin suojaamaan vientiä, jopa oman talouden kustannuksella. Wikipedian määritelmä:[1]

Merkantilismi eli merkantiilijärjestelmä oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase, eli viennin oli oltava tuontia suurempi. Tämä saavutettiin monopoleilla, tulleilla ja kauppakielloilla, jotka estävät merkantilismin mielestä haitallista kilpailua. Lisäksi pyrittiin voimakkaasti edistämäänteollisuutta, erityisesti tuonnin korvaamiseksi kotimaisella tuotannolla. Merkantilismin taustalla oli käsitys, jonka mukaan maailman varallisuus (ennen kaikkea jalometallivarat) on vakio, ja jokainen itseään kunnioittava valtio pyrkii haalimaan siitä itselleen mahdollisimman suuren osan.

Joskus merkantilistinen politiikka sai pikkumaisia piirteitä: saatettiin esimerkiksi kieltää kahvinjuonti tai määrätä kuinka leveät pitsit kauluksessa sai olla. Joissakin tapauksissa valtion virkamiehet puuttuivat jopa kankaan kuviointiin. Merkantilismi johtikin laajaan salakuljetukseen.

Suomen ongelma on nyt, että metsäteollisuus ei maksa puusta edes sen polttoarvoa. Valtion (ja metsäteollisuuden) mielestä tämä on hyvä, koska puusta saadaan tällä tavalla vientituloja. Poltettava puu korvataan tuontikivihiilellä, jonka toivotaan olevan edullisempaa kuin puusta loppujen lopuksi saatava vientiarvo. Tätä rakennelmaa joudutaan pönkittämään kaikenlaisilla pikkumaisilla kielloilla ja veroilla.
Puun pienpolttajalle kuutio puuta tuottaa 140 euron lämmityshyödyn (koivulla 175 euroa). Voimalaitos saa puusta irti 72 euroa, joista puolet sähköä ja puolet lämpöä. Koivuhalosta maksetaan 150 euroa (kiinto)kuutiolta, mikä kannattaa oikein hyvin sekä myyjälle että ostajalle.
Mitä sitten puusta tällä hetkellä maksetaan?
Tuore Maaseudun tulevaisuuden artikkeli kertoo energiapuun hinnat: voimalan pihalle toimitetusta energiapuusta maksetaan 21 euroa kuutiolta.[2] Jos puu haetaan metsästäsi, hinta on vain kolme euroa kuutiolta. Tämä hinta ei ole koko totuus, vaan energiapuun tuottamisesta saa erilaisia tukia monta euroa kuutiolta.
Kuitupuusta eli puusta, joka ei kelpaa sahoille maksetaan sellutehtaan/sahan pihalle toimitettuna 30 euroa kuutiolta. Sahoille menevästä tukkipuusta maksetaan 57 euroa kuutiolta, koivusta vain 47 euroa. [3]
Siis jos kuljetat kuution puuta voimalaitoksen pihalle, voimalaitos saa voittoa:
  • Energiapuusta 72 – 21 = 51 euroa kuutiolta
  • Kuitupuusta 72 – 30 = 42 euroa kuutiolta
  • Tukkipuusta 72 – 57 = 15 euroa kuutiolta
Miksi ihmeessä kukaan myisi metsäänsä paperitehtaille tai edes sahoille? Miten ihmeessä metsäteollisuus kehtaa kauhistua bioenergian tuista? [4]
Vastaus on merkantilismi. Suomessa yhä ihannoidaan vientiä yli oman hyvinvoinnin. Tämä on johtanut siihen, että valtio tekee kaikkensa, ettei puuta joudu energiaksi. Siksi metsän myyjien on myytävä puunsa paperitehtaille alihintaan.

Kuluttajan energialaskelma

Kuutiossa sekapuuta on 2000 kilowattituntia (koivu 2500). Kuluttaja maksaa sähköstä energiaveroineen, siirtomaksuineen ja arvonlisäveroineen 10 senttiä kilowattitunnilta eli kuutiossa on suoralle sähkölämmitäjälle lämmityksessä sähkön korvaajaksi noin 140 euroa (koivu 175 euroa, leivinuunin hyötysuhde 70%).
Mitä korkeampi sähkövero on, sitä edullisempaa on hankkia energiaverotta puuta ja polttaa se itse. (vaikka maksaisi arvonlisäveronkin).

Valtio pyrkii estämään puun pienpolton hiukkaspäästöihin vedoten.

Voimalaitoksen energialaskelma

Vastaava laskelma voimalaitokselle on se, että kuutiosta puuta se saa parhaimmillaan 45% sähköä ja 45% lämpöä eli sekapuukuutiosta saa 1800 kilowattituntia. Näistä kummastakin pitäisi saada verotta 4 c/kWh (pörssisähkön tyypillinen hinta), jotta lopputuloksesta voidaan maksaa kulut ja verot ennen kuluttajahintaa 10 c/kWh. Sekapuukuution arvo on siis voimalaitokselle 72 euroa.

Valtio ei voi lisätä voimalaitoksen verorasitusta, koska voimalaitoksen on kilpailtava hinnallaan suoraan ruotsalaisten voimaloiden kanssa.

Lopuksi

Teollisuuden suosiminen voisi siinä mielessä olla perusteltua, ettei Suomen puuston kasvu voi tuottaa kaikkea Suomessa kulutettua energiaa. Suomen puuston kasvu on vain noin puolet Suomen energiankulutuksesta ja käytännön hyötysuhteella vain noin neljännes.

Että olisimme kestävässä tilanteessa, puista pitäisi tuottaa jotain sellaista vientiartikkelia, josta muut maat olisivat valmiita maksamaan kestävässä energiantuotannossa tehtyä energiaa nelinkertaisesti puun polttoarvoa vastaavasti.
Paperi ei ole sellainen tuote.

Vuoden 2014 tuntihintojen jakautuma lokakuun loppuun mennessä

Tuntien lukumäärä eri kategorioissa puolen sentin kilowattitunnilta välein (pörssihinta).

Kun nyt lauantain ja sunnuntain välissä on vuoden viidenneksi halvin tunti, on hyvä hetki katsoa vuotta taaksepäin ja katsoa, minkälaisia tuntihintoja vuoden 2014 kymmenenä ensimmäisenä kuukautena on ollut.

Vuoden kallein tunti on maksanut 12,1 c/kWh ja se oli 2.6.2014 keskipäivällä. Muutkin kalleimmat tunnit keskittyvät touko-kesäkuun vaihteeseen. Vasta viidenneksi kallein tunti oli keskitalvella, 14.1.2014 18.00 – 19.00 10,0 c/kWh. Sijat 8 ja 9 menevät syyskuun loppuun, 25.9.2014 19.00 -21.00 9,2 – 9,3 c/kWh. Kolmisenkymmentä kalleinta tuntia kaikki liittyvät näihin kolmeen ajanjaksoon. Vain viisi kolmestakymmenestä kalleimmasta tunnista oli talvella.

Yli yhdeksän sentin tunteja on ollut vain 13 kappaletta. 8,0 – 8,99 c/kWh 51 kappaletta. 7,0 – 7,99 c/kWh 86 kappaletta. 6,0 – 6,99 c/kWh 239 kappaletta. Yhteensä yli kuuden sentin tunteja oli vain viisi prosenttia vuoden tunneista, yksi kahdestakymmenestä.

Tuntihinnat järjestettynä jonoon suuruusjärjestyksessä.

Vuoden kaikki halvimmat tunnit ovat olleet aamuyöllä. Vuoden halvin tunti on maksanut 0,7 c/kWh ja se oli 27.10.2014. Viisi kuudesta halvimmasta päivästä on ollut loka-marraskuun viikonloppuöitä. Sitten tulee 15.3.2014 ja 21.3.2014, jolloin oli pari reilun sentin hintaista aamuyön tuntia. Sijalla yhdeksän on 13.4.2014, 1,3 c/kWh. Juhannuksen halvin tunti on vasta 11. halvin, 1,4 c/kWh. Vappupäivän jälkeisenä sunnuntaina 1.6.2014 oli 19. halvin tunti, 1,5 c/kWh. Noin puolet halvimmista tunneista oli talvella, mikä on yllättävää.

Alle kahden sentin tunteja oli 25. Tästä noustiin nopeasti, sillä kahdella alkavia tunteja oli 533 eli 7% kaikista tunneista.

Valtaosana tunneista hinta alkoi kolmosella. Näitä oli 3387 kappaletta eli puolet kaikista (46%). Näistä noin puolet oli alle 3,5 c/kWh (1588 vs. 1799). Puolet kaikista tunneista maksoi alle 3,40 c/kWh ja puolet siis yli (mediaani).

95% tunneista hinta oli välillä 2,1 – 6,2 c/kWh. 50% tunneista hinta oli välillä 2,9 – 4,0 c/kWh.

Kuluttajahintoina

Kahtena kolmesta tunnista pörssihinta oli 3,0 – 4,5 c/kWh. Kuluttajahintana tämä on 9,3 – 11,1 c/kWh. Yhtenä tuntina kolmestatoista hinta oli alle 9,3 c/kWh, halvimmillaan 6,4 c/kWh. Yhtenä tuntina neljästä hinta oli yli 11,1 c/kWh, kalleimmillaan 20,6 c/kWh.

30-40 prosentin nipistys lämmityskuluissa ei ole mahdollista

Motivan tiedote tänään tuo ilosanomaa:[1]

”Jo lämmitysjärjestelmää ja huonelämpötiloja säätämällä lämmityskustannukset voivat pienentyä tehokkaasti – jopa 30 – 40 prosenttia ilman suuria remontteja.”

Ja lehdet ovat toistaneet uskollisesti tuota sanomaa.

30 – 40 prosentit säästöt lämmityksessä eivät vain ole mahdollisia ellei tuuli suoraan puhalla talon läpi. Ja tuon korjaamista sanoisin suureksi remontiksi.

Motivan oman ohjeen, jonka olen itse laskenut näissä artikkeleissa suunnilleen oikeaksi, mukaan, yhden asteen huonelämmön pudottamisella voi säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa.(*)

40 prosentin säästö lämmityskustannuksiin saadaan siis pudottamalla sisälämpö kahdeksalla asteella, esimerkiksi 25 asteesta seitsemääntoista asteeseen.

Paitsi, että 17 astetta on liian kylmää ihmisille, lämpötilan pudottaminen 17 asteeseen ei ole suositeltavaa kosteuden takia. Jos kotona on missään kohdassa ilmaa, joka on 25 asteista ja sen suhteellinen kosteus on 60% – eli normaalia ja mukavan tuntuista huoneilmaa kerrostaloasujalle – sen kastepiste on 17 astetta. Tämä siis tarkoittaa, että tässä ilmassa on absoluuttisesti niin paljon vettä, että joutuessaan ympäristöön, joka jäähdyttää sen 17 asteiseksi, ilmasta lirahtaa ympäristöön puhdasta vettä. 100% kosteus tuhoaa todella nopeasti peruuttamasti kaikki rakennus- ja sisustusmateriaalit ympäristössään. Missään kohtaa asuntoa lämpötila ei saisi olla niin kylmä, että on mitään vaaraa suhteellisen kosteuden noususta sataan prosenttiin.

Voisiko sitten lämmitysjärjestelmän säätö tuoda tämän suuruusluokan etuja? Tuskin. Jos jossain on paikallisesti kuumempi, siihen pätee tuo 5% sääntö: yksi ylimääräinen aste talon ulkoreunustalla nostaa tuon kohdan energiankulutusta viisi prosenttia.

Veden lämmityksen osuus energiankulutuksesta on 10 – 20% eli sieltä ei saa 40% säästöjä, vaikka lakkaisi käyttämästä lämmintä vettä.

Aalto-yliopiston tutkimuksissa [2] lamppujen vaihtamisesta energiansäästölampuiksi ei mittauksin kyetty testitalossa havaitsemaan kokonaisenergiankulutuksen vähentymistä, koska lamppujen – kuten kaikkien kodin sähkölaitteiden – energia muuttuu loppujen lopuksi kuitenkin lämmöksi täsmälleen samalla hyötysuhteella kuin sähköpatteritkin.

(*) Tuo sääntö pätee hämmästyttävän hyvin kaikkialla, koska pohjoisessa yhden asteen säästö on prosentuaalisesti pienempi, mutta se saadaan suuremman osan vuotta. Myös perusfysiikka tukee tuota sääntöä, koska lämmönsiirto tason seinien lävitse on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon. Kotona tarvitaan sama energia ylläpitämään 25 astetta sisällä, kun ulkona on viisi astetta, kuin jos halutaan ylläpitää 20 astetta, kun ulkona on nolla astetta.

[1] http://www.motiva.fi/ajankohtaista/motivan_tiedotteet/2014/seuraa_ja_saada_saasta_jopa_satasia_sahkolammityslaskussa.6881.news

[2] http://www.ece.hut.fi/enete/Masters%20thesis-MDegefa.pdf

24.10.2014 Lämmitysöljyn hinnassa sähköntappopudotus, 91 – 95 senttiä litralta

Raakaöljyn hinta ja lämmitysöljyn hinta
(Punainen ja sininen ovat mahdollisimman samassa skaalassa)

Raakaöljyn hinta on noussut viikossa melkein viisi prosenttia.

Pelästyitkö? Ei kannata, sillä lokakuussa raakaöljyn hinta on laskenut viisitoista prosenttia, joista kuluttajahintoihin on siirtynyt vasta viitisen prosenttia. Kuluttajahinnoilla on vielä varaa pudota viisi prosenttia. Nyt tapahtunut raakaöljyn hinnannousu on erittäin maltillista ja suurin osa siitä johtuu euron hinnan laskusta.

Vertailuhinta(*) laskee perjantaina(**) 2,3% hintaan 0,947 euroa litralta. Tämä pudotus vaikuttaa aika dramaattisesti vertailuhintaan sähkölämmityksen kanssa. Tähän hintaan kuluttaja saa 90% hyötysuhteen kattilassa lämpöä hintaan 10,5 c/kWh (vastaa pörssisähkön hintaa 4,00 c/kWh edullisella alueella). Tämä ei vielä ole halvempaa kuin viimeaikaisen sähkön keskiarvo, mutta halvankin arkipäivän kalliit aamupäivän ja illan tunnit ovat varmasti tuon hinnan yläpuolella.

Viime viikolla oli kaksi päivää, jolloin öljylämmitys oli keskimäärin sähkölämmitystä halvempaa. Uudella rajalla niitä on kolme.

Agrimarket on ollut viimeaikaisten hintavertailujen halvin, ja sen perjantainen hinta on 0,918 euroa litralta (1000 litraa) ja 0,908 euroa litralta (2000 litraa). Agrimarket on tullut markkinoille vasta tänä vuonna, joten siitä ei ole pitemmän ajan vertailukelpoisia tietoja.

Agrimarketin halvimmalla hinnalla vertailu muuttuu jo mielenkiintoiseksi, sillä siihen hintaan öljyllä lämmitäminen on halvempaa kuin lokakuun keskihinta. Sillä tuotettu lämmityskilowattitunti maksaa enää 10,1 c/kWh vastaten sähkön pörssihintaa 3,7 c/kWh.

Jos vertaa raakaöljyn hintaa vastaavaa pitkäaikaisen keskiarvon mukaista hintaa (litran lämmitysöljyä hinnalla saa 2,16 litraa raakaöljyä), lämmitysöljyn hinnan pitäisi Suomessa nyt olla 0,88 c/kWh. Tällä hinnalla lämmityskilowattitunti maksaa enää 9,8 c/kWh, jolloin pörssisähkön hinnan pitäisi olla 3,4 c/kWh. Silloin Ruotsinkin halpa hinta alkaa olla jo rajalla.

Jos lämmitysöljyn hinta olisi pudonnut vastaten raakaöljyn hintaa 16.10.2014, tasolle 0,84 euroa litralta, silloin lämmityskilowattitunti maksaisi 9,3 c/kWh

                 e/l    c/kWh pörssi  
     HOK-Elanto  0,95   10,5   4,0
     Agrimarket  0,91   10,1   3,7
     Raakaöljy   0,88    9,8   3,4
     R.ö. 16.10. 0,84    9,3   3,0
     HOK 1.10.   0,99   11,0   4,4
     HOK 1.9.    1,00   11,1   4,5
     HOK 1.8.    1,01   11,2   4,6
     HOK 1.1.    1,04   11,6   4,8
     HOK 1.1.13  1,06   12,1   5,0
     HOK 21.8.12 1,16   12,9   5,9

(Vanhemmatkin hinnat on laskettu vuoden 2014 sähköverolla ja ALV:lla.)

(*) Vertailuhinta on HOK-Elannon ABC-lämmitysöljyn myyntihinta, josta on poistettu viiden prosentin bonus. Silloin hinta on ollut samaa luokkaa kuin muiden toimittajien keskiavo. Tämä hinta on ainoa, jonka saa avoimesti tarjouksena netistä. Hinta ei vaihdu toimituskoon mukaan, joten HOK-Elannon hinta on vertailukelpoisin minimitoimituserässä 1000 litraa.

(**) Hinta verkossa laskee hyvin usein perjantaina juuri ennen työpäivän loppumista. Hinta saadaan tilastoihin halvaksi mahdollisimman monena päivänä ja mahdollisimman harva voi ostaa tuohon hintaan.