Sain lopulta laskettua mielenkiintoisimman ”tyyppikuormituskäyrän”. Eli paljon sähköä kuluttavan kotitalouden oletetun tuntijakauman.
Tämä on siis jakauma, jolla monien pörssisähkön käyttäjien sähkön tuntihinta kerrotaan (vuonna 2011).
Jos kulutuksesi on yli 10000 kWh vuodessa, sähköntoimittajasi (se, jonka sähköjohdot tulevat kotiisi) sijoittaa sinut tähän profiiliin (profiili 2). Sähköntoimittajasi voi muuttaa tätä kerran vuodessa. Sähköntoimittajasi kertoo tämän profiilin sähkönmyyjällesi, joka voi käyttää sitä laskuttaessaan sinua sähköstä. Sähköntoimittajasi voi myös tehdä tähän kuukausittaisia lämpötilasta johtuvia tarkennuksia.
Profiilissa sähkönkulutuksesi on arvioitu joka tunti. Arvio on erikseen arkipäiville, lauantaille ja sunnuntaille. Profiili annetaan jokaisen tunnin kulutuksena taloudessa, jossa yhteiskulutus on 10000 kWh vuodessa. Johtuen siitä, että kuukausissa on eri vuosina eri määrä lauantaita ja sunnuntaita, tyyppikuormitukset yhteen laskemalla ei saa kuitenkaan täsmälleen kymmentätuhatta kilowattituntia.
Hintaan vaikuttavat kertoimet lasketaan kuitenkin kuukausittain. Oletan, että ne lasketaan seuraavasti: kuukauden koko sähkönkulutus lasketaan laskemalla yhteen päivien sähkönkulutus ottaen huomioon arikipäivien, lauantaiden ja sunnuntaiden määrä kuukaudessa; tunnin kerroin on ko. tunnin kulutus verrattuna kuukauden keskimääräiseen tunnin sähkönkulutukseen. Näin saadaan edellä oleva kerrointaulukko.
Profiilin 2 (yli 10000 kWh / vuosi) on sähkölämmittäjän profiili kuten olettaa voi (asiakkaalta ei kysytä lämmittääkö hän sähköllä, profiilin määräytyminen tehdään vain vuosikulutuksen perusteella). Yleiskuvana on se, että öinä kuluu paljon enemmän sähköä kuin päivinä. Saunan lämmittäminen näkyy selvästi, kesällä lauantaina 18-20 sähkönkulutus on sunnuntain samaan aikaan verrattuna 60% enemmän ja talvellakin ero on luokkaa 5%. Kuitenkin suhteessa kaikkein suurin kulutuspiikki kuukauden keskiarvoon verrattuna ovat kesäyöt 23-01 ja näistäkin erityisesti lauantain viimeinen tunti. Ilmeisesti suurin piikki onkin kesäyöt, jolloin ihmiset saunovat, pitävät valoja ja lämmittävät – ja tulevat mökiltä kaupunkiin pesemään pyykkiä. Suurimmat kuukauden sisäiset vaihtelut ovat kesän alku- ja loppukuukausina, jolloin vähiten ja eniten sähköä kuluttavien tuntien ero on 3,3 kertainen. Sähköyhtiöt aina valittavat sähkölämmityksen aiheuttamista piikeistä verkostoon, mutta itse asiassa tasaisin kuukausi on tammikuu, jolloin suuriman ja pienimmän sähkönkulutuksen ero on vain 2,1 kertainen.
KTM:n päätöksen mukaiset raakaluvut ovat seuraavanlaiset:
Kerroin on laskettu siten, että kuukauden tuntien luvut on laskettu yhteen. Esimerkiksi tammikuussa arkipäivänä kulutetaan 45,5 kWh (kaikki luvut siis 10000 kWh kuluttavassa taloudessa). Tämä kerrotaan tammikuun 2011 arkipäivien määrällä, joka on 21. Sama tehdään lauantaille ja sunnuntaille, jolloin tammikuun normikulutukseksi saadaan 1422 kWh. Tammikuussa on 31 päivää, joten tunnin keskikulutukseksi saadaan 1422 / 31 / 24 = 1,9 kWh. Kun esimerkiksi arkipäivän tunnin 0-1 normikulutus on 2,538 kWh, se on keskikulutusta suurempi kertoimella 1,33. Pörssisähkön tuntikorjaus on siis ko. tunnin hinta kerrottuna 1,33:lla.
Huom! tuntikorjauksen laskemiseen saattaa olla lievästi erilaisiakin tapoja. Esimerkiksi vuosikulutus voidaan korjata tasan kymmeneentuhanteen kilowattituntiin. Minulla ei ole tarkkaa tietoa minkään sähkönmyyjän laskentakaavasta ja taulukot ovat vain asiakkaiden käytettävissä. Ja on myös muistettava, ettei oman kulutuksen säätelyllä ole väliä niin kauan kuin Suomessa on tuskin yhtään kotitaloutta aidon tuntilaskutuksen piirissä.
Alle 10000 kWh kuluttavien taulukot eroavat merkittävästi yli 10000 kWh kuluttavien taulukoista. Näiden kuluttajien oletetaan lämmittävän muulla tavalla kuin sähköllä, joten kulutus on käytännössä vain päivällä ja saunan lämmitys näkyy vielä suurempana kulutuspiikkinä.
Kaikki luvut löytyvät seuraavasta taulukosta. Taulukkoa saa vapaasti käyttää ja jakaa edelleen.
https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0Ahd9Y86ha78qdE1YWmlMYmNnYkQzQ2ZfUDJabTYtTlE&hl=en_US
Hvyiä laskelmia.
Tyyppikuormituskäytä ja profiili 2-aikatariffille poikkeaa vielä ylläolevista?
Nuo käyrät ovat samalla tavalla käytössä myös kaksiaikatariffilla.
Docs-taulukon tabeissa olevien tariffin 1 ja 2 lisäksi on tariffit 3 ja 4, mutta ne ovat muistaakseni vapaa-ajan asunnolle ja teollisuudelle.
Lisäksi tässä ei ole käsitelty sitä, että tällaisilla pakkasilla sähkönmyyjät saavat korjata profiilia lämpötilakorjauskertoimella. En kuitenkaan oikein usko, että sitä käytännössä tehdään, koska se edellyttää aika vaativaa ja säännöllistä kommunikaatiota paikallisen sähkönjakelijan ja sähkönmyyjän välillä. En ole ainakaan tietoinen sopimuksesta, joss tuosta olisi mainittu.
Huom! Kertoimet on laskettu kuukauden kokonaiskäytöllä, joka perustuu vuoden 2011 kunkin kuukauden arki/la/su-jakaumaan. Vuonna 2012 jakauma eroaa jonkin verran, joten kertoimet hieman eroavat. Lisäsin taulukkoon varoituksen asiasta ja lasken jossain välissä vuoden 2012 tarkat kertoimet.
Kiitos taulukosta!
Kesäöiden kulutuspiikkien ihmettelyyn on syytä huomata, että vieläkin on käytössä paljon vanhoja sähkömittareita jotka eivät tunne kesä- ja talviaikaa. Siten kaksiaikamittauksen yöaika on talvisin klo 22-07 ja kesäisin klo 23-08. Tämä selittää yöpiikin siirtymisen tunnilla. Ainakin huhtikuussa useimmilla on vielä talon lämmitys päällä ja monella myös touko- ja syyskuussa, vain keskikesällä yöaikaan kytkeytyy päälle pelkkä käyttöveden lämmitys. Vastaavasti muukin sähkönkäyttö vähenee kesällä, joten jo pelkkä vedenlämmitys tuo piikin siihen muuten vähäiseen kulutukseen. Kovimman pakkasen talvipäivinä voi joutua käyttämään lämmitystä myös iltaisin töistä kotiin tultua, joka tasaa yöpiikin muodostumista. Saunominen vaikuttaa sähkönkulutukseen lauantaisin illalla sähkökiukaan ja yöllä vedenlämmityksen muodossa sekä kesällä että talvella.