Fingridin hinnannosto

Toimittajien muisti on lyhyt. Selvästi alle puoli vuotta.

Valtio ja Ilmarinen ostivat tammikuun 26. päivä Fingridin, Suomen sähköverkkomonopolin.

Ilmarinen maksoi Fingridistä niin paljon ylihintaa, ettei toimi ollut silloisilla hinnoilla perusteltu. Selvästi Ilmariselle oli luvattu parempaa. Valtion monopolilla on helppo piiloverottaa ja samalla eläkeyhtiökin saa piilotukea, jota tunnetusti on kanavoitunut puoluetuiksikin.

Nyt reilun puolen vuoden päästä lehdistössä menee sukkana läpi tiedote, jossa väitetään, että 30% hinnankorotusten taustalla ovat investoinnit.

Tuskin.

Yösähkö?

Kotiin tuli uusi etäluettava sähkömittari, ja selvitin, että nyt voin mittarikuluitta ottaa käyttöön yösähkön.

Yösähkö on minulle kuukaudessa noin kaksi ja puoli euroa kalliimpi ja yöllä 22-7 sähkön siirto on noin sentin halvempaa per kilowattitunti.

Minulla on ensisijaisena lämmitystapana öljylämmitys ja laskin, että elokuussa yösähkö olisi ollut halvempi lämmitysmuoto kuin öljy. Lämpimän veden tekeminen maksaa kesällä saman kuin talvellakin ja se on iso osa lämmityksestä. Voidaan pyöreästi sanoa, että yösähkö vs. öljy vs. päiväsähko olisi ollut 10 vs. 10,50 vs. 11 senttiä kilowattitunnilta. Heinäkuussa päiväsähkökin olisi ollut öljylämmitystä halvempaa. Syksyllä oletettavasti sähkön hinta nousee niin, ettei öljylämmityskattilan sähkövastusta kannata käyttää.

Kuukausimaksun korotus tulee maksetuksi, jos kuukaudessa sähköä kuluu 250 kWh 22-7 välisenä aikana. Se täyttyy helposti, jos pyykkikoneen ja astianpesukoneen käytön tekee tuona aikana. Lisäksi nuorison tietokoneenkäyttö painottuu selvästi yöaikaan.

Uskoisin, että yösähkö tulee suurelle sähkönkuluttajalle yhtä edulliseksi kuin päiväsähkökin ja se antaa innokkaalle energiantarkkailijalle mahdollisuuksia ”säästää”. Pian ainakin tiedän päivä- ja yösähkönkulutukseni eron.

Sähkön ja öljyn verotus

Energiateollisuus ry julkaisi juuri uuden sähkön verotuksen vertailun. Siitä löytyy mukavasti koottuna Suomenkin verotuksen tiedot.

Jokaisesta kilowattitunnista sähköä kuluttaja maksaa tällä hetkellä (2010) sähköveroa 1,0861 senttiä (kotitaloudet). Tämä koostuu 0,87 sentin sähkön valmisteverosta, 0,013 sentin huoltovarmuusmaksusta ja näille laskettavasta 23% arvonlisäverosta. EU:n määräysten mukaisesti sähköön käytettävistä raaka-aineista ei makseta veroja, joten tuo on suoraan sähkön kaikki verot.

Jos yhden kilowattitunnin hinta sähköpörssissä on 5,5 senttiä per kilowattitunti (kuten tänään 18.11.2010), kuluttajan maksama hinta kilowattitunnista on (23% alv):

5,5 senttiä * 1,23 + 1,0861 senttiä = 7,85 senttiä
(+ välittäjän kulut)

Veron osuus on siis hinnasta

5,5 senttiä * 0,23 + 1,0861 senttiä = 2,35 senttiä

eli 29,9%

Vuonna 2011 sähkön valmistevero (”energiasisältövero”) nousee 94% eli 1,69 senttiin. Saman sähkön hinta kuluttajalle tulee olemaan:

5,5 senttiä * 1,23 + ( 1,69 senttiä + 0,013 senttiä ) * 1,23 = 8,86 senttiä

eli kuluttajahinnan kasvu on tässä tapauksessa 13%. Sähkövero on noussut 2,09 senttiin kilowattitunnilta ja kokonaisvero on kuluttajahinnasta:

5,5 senttiä * 0,23 + 2,09 senttiä = 3,36 senttiä

eli 38%

Uusissa uusiutuvissa energiamuodoissa on yksi yhteinen piirre: ne toimitetaan kuluttajalle sähkönä. On vaikea nähdä sähkön veronkorotuksen kovin hyvin ohjaavan kuluttajia uusiutuvien energiamuotojen käyttäjäksi.