Tekijä: etu

Kansan Uutiset: ”Aurinkoenergia loppuu nykyvauhdilla vuonna 2450”

Kansan Uutisten artikkelissa otettiin mielenkiintoinen kanta energiakeskusteluun: aurinkoenergia loppuu nykyvauhdilla vuonna 2450.[1] Koska viikontakaisessa artikkelissa ”Helsingissä vain puolet päiväntasaajan aurinkosähköstä” ja erityisesti sen kommenttikeskustelussa käsiteltiin samoja asioita,[2] varmistamme tässä tuon Kansan Uutisten laskelman muualta löytyvillä luvuilla.

Puuttumatta yksityiskohtiin, joita käsiteltiin aiemmassa artikkelissa,[1] lähteen [3] mukaan maapallon pinnalle saapuu vuodessa 3,2 miljoonaa eksajoulea eli 3,2*10^24 joulea. Ilmakehään imeytyy lisäksi jonkin verran enemmän, mutta jätämme sen tässä huomioimatta.

Maapallon energiankulutus on lähteen [4] mukaan ollut vuonna 2008 12300 miljoonaa öljytonnia vuodessa ja se on nousemassa 18000 miljoonaan öljytonniin vuonna 2035. Vuoden 2008 kulutus oli siis 5,15 * 10^20 joulea. Tämä on yksi kuudetuhannesosa maapallon saamasta aurinkoenergiasta.

Vuosittainen energiankulutuksen kasvu on edellisen mukaan 18000/12300=1,46 eli 46 prosenttia 27 vuodessa. Vuosikasvuna tämä on (1,46)^(1/27) = 1,014 eli 1,4 prosenttia.

1,4 prosentin kasvulla 6000-kertaistuminen kestää 626 vuotta:

1,014^n = 6000
n = 626 (laskettu laiskasti Wolfram Alphalla)

Eli tällä laskelmalla auringon energia kestää vielä vuoteen 2634.

Kaikessa korkoa korolle laskennassa pieni muutos lähtöarvoihin antaa valtavan muutoksen loppuarvoihin. Jos vuosittainen energiankulutus ei olisi 1,4 prosenttia vaan 1,8 prosenttia, energiankulutuksen 6000-kertaistuminen kestäisi sata vuotta vähemmän.

Ja tässä siis oletetaan, että kulutamme joka ikisen maapallon pinnalle saapuvan fotonin.

Eli Kansan Uutisten vuosi 2450 aurinkoenergian loppumiseen on aivan hyväksyttävän tarkkuuden rajoissa. Sähkölamppu hyväksyy…

[1] Kansan Uutiset: Aurinkoenergia loppuu nykyvauhdilla vuonna 2450
[2] http://www.sahkolamppu.com/2012/07/helsingissa-vain-puolet-paivantasaajan.html
[3] http://home.iprimus.com.au/nielsens/solrad.html

Päivittäiset lämmitysöljyn hinnankorotukset jatkuvat

Lämmitysöljy sai taas torstaina 0,8% lisää hintaa. Nostot ovat olleet pari viikkoa lähes jokaipäiväisiä ja hinta on jo 8% korkeammalla kuin kuun alussa.

Joissain amerikkalaisissa lähteissä arvioidaan, että öljyn hinnasta viitisen prosenttia johtuu siitä, että odotetaan Iranin sotaa. Jos jostain syystä varmistuisi, ettei Iranin sotaa tule, öljyn hinta putoaisi takaisin vuoden minimiin. Tämä tapahtuisi ehkä silloin, jos hallitus voittaisi Syyriassa ja levottomuudet lakkaisivat.

Muita hyviä syitä heilumiselle on se, että markkinoilla voi tehdä rahaa vain silloin, kun se heiluu ylös ja alas.[1] Mediassa käytetään kaikki keinot heilumisen voimistamiseksi.

Euron kurssi on matkalla alas, mutta se selittää hinnan noususta vain hyvin pienen osan.

[1] http://www.econmatters.com/2012/07/forget-libor-fix-oil-market.html

Libor-kriisi ja sähkön hinta?

Viimeisen kuukauden aikana on ollut paljon kohua ”libor-skandaalista”. Libor on anglosaksisen dollari- ja puntamaailman tärkein viitekorko, kuten Euribor Suomessa ja euromaissa. Pankeissa työntekijät ovat soitelleet toisilleen, ja sopineet yhdessä sopivan tarjoustason pankkien välisten lainojen huutokaupassa sopivalle tasolle.

Toistaiseksi vasta yksi pankin pääjohtaja on joutunut eroamaan ja vahingoiksi arvioidaan tällä hetkellä 18 miljardia euroa.[1]
Viime päivinä on alettu selvittää, onko vastaava käytäntö koskenut myös Euriboria, ja tällä hetkellä hieman vaikuttaa, että kyllä.
Mutta eihän tällainen voi koskea pörssisähköä. Eihän Skandinaviassa sähkön ostajat ja myyjät tunne toisiaan niin, että yhteisestä hintatasosta ei voitaisi sopia epävirallisissa keskusteluissa. Ainakin tuosta saisi melkoset rangaistukset.
Mikäli tuollaista tapahtuisi, se ainakin varmasti lakkaisi, kun Libor- ja Euribor-väärinkäytöksiä on alettu tutkia. Keinottelu olisi todennäköisesti sähkön hinnan nostoa, eli hintojen sopimisen loppuminen johtaisi todennäköisesti sähkön hinnan laskuun.

Ohessa kuvaaja, joka kertoo skandaalin saamasta julkisuudesta. Kesäkuun 27. päivä Barclays-pankki tunnusti korkojen manipuloinnin ja sai yli 300 miljoonan euron sakot. Heinäkuun 3. päivä pankin pääjohtaja erosi. 6.7. tapauksesta aloitettiin Englannissa virallinen petostutkinta.[2] Vahingonkorvaukset ja muut kulut voivat nousta 18 miljardiin euroon. 9.7. amerikkalaiset sijoittajat aloittivat oikeudenkäynnin Euriborin määräytymisestä vastaavia pankkeja vastaan saadakseen vastaavat vahingonkorvaukset.

(Osumia kesäkuun alussa pitäisi olla hiukan, niiden täydellinen puuttuminen on ongelma Google-uutisten haussa kuukautta vanhemmista artikkeleista.)

Jos vastaava kehitys pelottaisi sähkömeklareita, sähkön hinnassa näkyisi varmasti kova pudotus Libor-skandaalin ollessa julkisuudessa. Seuraavassa kuvassa Pohjoismaiden systeemihinnan kehitys samana puolentoista kuukauden jaksona.

 Kuvasta ei voi varsinaisesti päätellä mitään varmaa… Voitteko te?

[1] http://www.kauppalehti.fi/etusivu/libor-skandaali+voi+maksaa+jopa+18+miljardia/201207214249

Giganttisen kallis nestekaasu

(Huomaa! uusimmat hinnat löytyvät ylämenun ”Nestekaasu” takaa)

Gigantti mainosti tänään nestekaasua ”halpaan hintaan” mm. Facebook-sivuillaan.[1] Kallista on Gigantin halpa tällä kertaa.

Gigantin hinnat ovat:

Vaihtohinta eur/pullo eur/kg
10 kg kompos. 33,00    3,30
 6 kg kompos. 24,00    4,00 (sivustolla väärin 5 kg?)

Nuo hinnat saattavat olla kilpailukykyisiä verrattuna joihinkin huoltoasemiin, mutta halpakauppoihin verrattuna hinnat ovat kovat. 10 kg komposiittipullon täyttö on 8,10 euroa kalliimpi kuin Puuilossa

Kuten aikaisemmassa artikkelissa [1] on käsitelty, Puuilon netistä löytyvät hinnat ovat:[3]

Vaihtohinta eur/pullo eur/kg
10 kg kompos. 24,90    2,49
 6 kg kompos. 17,90    2,98
11 kg teräs   19,90    1,81
 5 kg teräs   13,90    2,78

Nämä hinnat ovat tyypilliset halpahalleille kuten esimerkiksi Tokmanni-konsernin kaupoille ja edellisen jutun kommenttien perusteella esimerkiksi myös Maskulle. Tarkastin, että Puuilon hinnat ovat netissä nyt samat kuin huhtikuussakin. Tokmanni-konsernin kaasupullon hintoja en ole löytänyt netistä.

Nestekaasupullon ”pantti” – ei palautusta

Toinen kohta Gigantin mainoksessa, joka vaatii tarkentamista on se, että siinä puhutaan kaasupullon pantista, jonka hinta on 84 euroa. Nestekaasupullon voi ”täyttää” tai siitä saa hyvitystä vaihdettaessa teräspullo  komposiittipulloon (jossa kaasu on merkittävästi kalliimpaa kuin teräspullossa), mutta nestekaasupullosta ei makseta mitään, jos sen palauttaa. Pullon hinta ei ole pantti.

Jos pullon käyttötarve lakkaa, pullo on joko jätettä tai sitten se on saatava myytyä jollekin toiselle. En ole itse yrittänyt palauttaa pulloa, mutta monet nettikeskustelut ovat tämän varmentaneet.
Esimerkiksi netissä ollut lainaus Kuluttaja-lehdestä vuodelta 2006 [4]:

”Nestekaasun myyntipisteillä, kuten huoltoasemilla ja kaupoilla, ei ole
velvollisuutta ostaa tyhjää nestekaasu­pulloa takaisin. Nestekaasupullosta ostettaessa mak­settava hinta ei ole panttimaksu, vaan paineastian todellinen arvo.”

Puuilossa muuten 10 kilon komposiittipullon ”pantti” on vain 74,10 euroa eli kymmenisen euroa Giganttia halvempi.

Lämmitysöljyn hinta nousi 0,8 prosenttia heti edellisen korotuksen perään

Lämmitysöljyn hinta jatkaa nousuaan. Toissapäiväinen hinnan korotus sai heti seuraavana päivänä jatkoa lähes prosentin korotuksella.

HOK-Elanto-ABC:n lämmitysöljyn hinta on nyt 1,133 e/l, mikä on 5% bonusten kanssa 1,076 e/l.

Oletettavasti kaikkien toimittajien keskiarvo on yhä 1,09 e/l.

Todenäköisin hinnan nousun syy on se, että USA:n hyökkäys Iraniin ennen USA:n presidentinvaaleja on melko varma. Wall Streetillä tätä vain ilmeisesti ei ilmeisesti talousblogeja lukuunottamatta saa sanoa ääneen.[1] Alueella on neljä lentotukialusryhmää.

[1] http://www.zerohedge.com/news/three-us-aircraft-carriers-now-middle-east-fourth-en-route

Yösähkölämmitys maksaa nyt vain puolet öljylämmityksestä, joka on noussut pörssisähkön hintaan 5,6 c/kWh

Yösähkön käyttäminen vedenlämmityksessä maksaa nyt täsmälleen puolet lämmitysöljyn käytöstä. Päiväsähkökin on yli 40% lämmitysöljyä edullisempaa (sähköennuste 17.7. 1,5 c/kWh).

Lämmitysöljyn keskiarvohinta on noussut 17.7.2012 hintaan 1,09 e/l. Halvimmillaan lämmitysöljyä sai HOK-Elanto-ABC:lta 5% bonuksilla hintaan 1,005 e/l 26.6. – 4.7.2012. Nousua on siis parissa viikossa kuutisen prosenttia.

Eri toimittajien hinnat 17.7.2012 olivat (pääkaupunkiseudulla halvin laatu, 1000 litraa):

  • HOK/ABC 1,124 e/l – bonus 5% = 1,068 e/l (*)
  • Teboil 1,083 e/l
  • ST1 1,088 e/l
  • Shell (Lämpöpuisto) 1,092 e/l
  • Neste 1,116 e/l
Toimittajien edullisuusjärjestys on säilynyt samana kuin edellisessä vertailussa noin kuukausi sitten.
Arvaus öljyn hinnan suunnasta on tällä hetkellä hankala. Brent-öljyn hinta on noussut reilusti taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta. Brent-öljy myös noteerataan dollareissa, joten euron arvon putoaminen dollaria vasten on lisännyt hinnan nousua. Tärkeimmät vaikuttavat tekijät ovat:
  • Yhdysvaltain pullistelu Iranin rannikolla voi koska tahansa johtaa sotaa vaikkapa vain vahingossa, jolloin öljyn hinta nousee reilusti.
  • Brent-öljy on samaa öljyä kuin amerikkalainen WTI-öljy. USA:ssa on otettu käyttöön uusi öljyputki, jonka avulla on mahdollista edullisemmin kuljettaa WTI-öljyä Eurooppaan. On todennäköistä, että Brent- ja WTI-öljyn välillä oleva yli 10% hintaero pienenee ja Brent-öljy halpenee.
  • USA:n talous ei ole ollenkaan niin hyvässä kunnossa euroon verrattuna, kuin nämä stetsonia heilutellen atomipommilla ratsastavat jenkit haluavat antaa ymmärtää. Dollarin ja euron välinen kurssi muistuttaa vekkulan rappusia, joilla maanosat vuorotellen laskettelevat alaspäin. Nyt on USA:n vuoro painaa rahaa, mitä odotetaan koska tahansa. Euro saattaa nousta 10% dollaria vasten lyhyessä ajassa.
Sivun alalaidassa olevat mittarit on päivitetty nykytasolle. Edellinen päivitys oli noin kuukausi sitten. Nykyisen halvan sähkön hinnan vuoksi myös kaukolämpö ja maakaasu ovat paljon sähkölämmitystä halvempia. Näin kesällä sähkölämmitys tarkoittaa siis lähinnä veden lämmitystä, mutta sekään ei ole aivan pieni kustannus.