14.8.2014 Lämmitysöljyn hinta jatkanut samassa jo lähes kuukauden (1,006 €/l)

Lämmitysöljyn vertailuhintana käytetty HOK-Elanto-ABC-hinta [1] päivitettiin keskiviikkona, mutta hinta on yhä sama. Edellisen kerran hintaa muutettiin 17.7.2014.

Kun hinnassa otetaan huomioon viiden prosentin bonusedut, vertailuhinta on 1,006 €/l. Muiden toimittajien hinta on yleensä suunnilleen sama kuin tämä vertailuhinta.

Vajaassa kuukaudessa öljyn hinta on laskenut tasolta 106 tasolle 104 dollaria tynnyriltä (brent). Kuitenkin myös euron arvo dollaria vasten on laskenut tasolta 1,35 tasolle 1,33.  Tämän vuoksi raakaöljyn hinta on pudonnut vain puolisen prosenttia.

Lämmitysöljyn ja raakaöljyn hinnan suhde on lähellä pitkäaikaista keskiarvoa, 2,16. Pitkäaikainen keskiarvo on pudonnut tasolta 2,16 tasolle 2,15.

[1] http://www.hok-elanto.fi/ostoksille/abc/abc-lammitysoljy/

Huoneilma ja kosteus

Pohdiskelen sovellusta, joka auttaisi tekemään huoneilmasta parempaa näin helteellä.

Tällä hetkellä kotonani on 25 astetta lämmintä ja 72% kosteus. Ulkona on 25 astetta ja suhteellinen kosteus 71%. Hyvä hetki tuulettaa, mutta tuuletus ei auta tällä kertaa parantamaan sisäilman miellyttävyyttä.

Mitä tapahtuu, jos pistän ilmastoinnin päälle, ja se pudottaa sisäilman 22 asteeseen? Kosteus sisällä nousee, mutta kuinka paljon? Olisiko se itse asiassa epämiellyttävämpää kuin 25 astetta?

Suhteellisen kosteuden laskeminen on hankalaa ja siinä on käytettävä apuna taulukkoa ja laskinta. Suhteellinen kosteus on aina se, kuinka monta prosenttia ilmassa on vettä siitä vesimäärästä, että tuo vesi tiivistyisi kasteeksi. Tuo tarvittava vesimäärä kuitenkin on aivan eri riippuen lämpötilasta – eikä tuo vesimäärä käyttäydy mitenkään yksinkertaisesti eri lämpötiloissa. Tarvitaan siis jonkinlainen suhteellisen kosteuden laskin.

Hyvää tuollaista laskinta erityisesti tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan tietääkseni ole saatavissa.

Kuinka tuo aiempi esimerkki sitten pitäisi laskea?

Ensinnäkin ilmassa oleva vesimäärä pysyy vakiona lämpötilasta riippumatta. Tuota vesimäärää hieman epäloogisesti kuvataan lämpötilalla: kastepisteellä. Kastepiste kertoo lämpötilan, jossa ilmassa oleva vesimäärä muuttuu vedeksi ja kastelee pinnat.

Wikipediaa lainaten, ihminen tuntee kosteuden seuraavasti: [1]

20 °C Ankaran painostava
18 °C Tukala
16 °C Kostea
13 °C Mukava
10 °C Virkistävä

Kastepistelaskimella (esim. [2]) voimme laskea, että 25 astetta lämmintä ja 72% kosteus tarkoittaa kastepistettä 19 astetta eli ”tukalan” ja ”ankaran painostavan” välillä”.

Mitä siis tapahtuu, jos viilennämme sisäilman kolmella asteella ilman, että kosteutta poistetaan tai ilmaa vaihdetaan? Kastepiste säilyy samanan 19 asteena, joten suhteellinen kosteus nousee  72%:sta 84%:iin. Homehtumisvaara nousee tuosta aika rajusti.

Lisäksi aina kannattaa muistaa, että jos 19 asteen kastepisteisen ilman viilentään 19 asteiseksi, suhteellinen kosteus nousee 100%:iin ja kaikille pinnoille tiivistyy kosteutta. Tuo pilaa puurakenteet melkoisen nopeasti ja peruuttamattomasti.

Milloin siis kannattaa pistää ikkuna auki, kun ulkoilman olosuhteet parantaisivat sisäilmaa ja milloin taas huonontavat? Milloin kannattaa pistää ilmastointi päälle ja milloin vain kosteuden poisto? Näihin kysymyksiin voisi antaa vastaukset sopivat kännykkäsovellus. Tuollaista tällä hetkellä pohdiskelen.

Ideoita otetaan vastaan kiitollisuudella…

[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastepiste
[2] http://www.dpcalc.org/

Kuva: CC-BY 2.0 Flickr jenny-pics

Sähkö- ja maakaasumarkkinoilla sopimisesta selvät rangaistukset: luonnolliselle henkilölle 100 000 euron rapsut

Päivän ilouutinen on se, että syyskuun alusta tulevat voimaan selvät lait, jotka selventävät sähkö- ja maakaasumarkkinoiden fiksaamisesta saatavia rangaistuksia.

Yksityksen henkilön seuraamismaksu voi olla 100 000 euroa. Yritys voi menettää 10% liikevaihdostaan.

Näinhän tilanne tietysti oli jo aikaisemminkin EU-säännösten (*) ja yleisten kilpailusäännösten vuoksi, mutta nyt on selvää, että Energiavirasto voi tuollaisen sakon määrätä ilman sen kummempia kommervenkkejä (kumileimasimena toimii markkinaoikeus).

[1] http://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=115706
[2] http://www.tekniikkatalous.fi/energia/energiakeplottelijoille+huutia++voivat+olla+jatkossa+100+000+euroa+koyhempia/a1002166
[3] http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140050

(*) Energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1227/2011 (REMIT-asetus) tuli voimaan 28 päivänä joulukuuta 2011 [3]

Heinäkuun 2014 lopullinen keskihinta 3,681 c/kWh

Viimeisin hinta: 3,9 c/kWh
Viimeisin ero Pohjois-Ruotsiin: 0,6 c/kWh (34%)

Edullisimman alueen kuluttajan maksama hinta: 10,1 c/kWh

Kuukauden halvin hinta: 2,6 c/kWh
Kuukauden kallein hinta: 4,3 c/kWh

Arkipäivien keskihinta: 3,8 c/kWh
Viikonloppujen keskihinta: 3,4 c/kWh
Arki/viikonloppu: 1,13

Ruotsin hinta (SE1): 3,0 c/kWh
Ruotsin hinta (SE3): 3,0 c/kWh
Suomi = Ruotsi + 24%
Hintaero arkisin: 25%
Hintaero viikonloppuina: 22%
Suurin hintaero: 42% (20.7.2014)
Toiseksi suurin: 41% (5.7.2014)

Hinta jäi alle öljylämmityksen vertailuhinnan 4,5 c/kWh 0,8 c/kWh.
(Öljylämmityksen vertailuhinta vaihteli kuukauden aikana välillä 4,5 c/kWh – 4,6 c/kWh)
(Kuluttajahintana 11,2 c/kWh – 11,3 c/kWh)

Hinta sama kuin vuonna 2013
Hinta 2,3 c/kWh korkeampi kuin vuonna 2012

Hinta 0,2 c/kWh kalliimpi kuin kesäkuussa
Heinäkuu oli vuoden seitsemästä ensimmäisestä kuukaudesta toiseksi kallein.