Sauna pelastaa sähköautot?

Sähköfirmat ainakin USA:ssa ovat pitkään olleet huolestuneita sähköautojen vaatiman sähkön vaikutuksista sähköverkolle. Esimerkiksi puhutaan paljon ”smart grid” -teknologista, joka mm. voi kertoa sähköautolle, milloin verkosta saa ladata sähköä. Todella älykäs järjestelmä voi tehdä tämän myös niin päin, että sähköauto myy sähköä akustaan verkkoon silloin, kun sähköä tarvitaan tavallista enemmän.

Suomessa sähkösaunojen takia taloissa on tukevat sähköliittymät. Toisin on monissa muissa maissa. Esimerkiksi kerran tutustuin uuteen isoon omakotitaloon Italiassa ja totesin, ettei siihen taloon olisi voinut rakentaa saunaa. Sähköliittymä oli 5kW tienoilla. Fortum sähkönsiirron liittymähinnastossa pienin vaihtoehto on 3x25A eli yli 17kW.

Kannattaa myös muistaa, että USA:ssa verkkojännite on vain 110V eli kaikkien latausjohtojen on oltava kaksi kertaa paksumpia kuin Suomessa(*).

Eli jälleen kerran monet sähköautoihin liittyvät keskustelunaiheet maailmalta ei välttämättä päde Suomessa. Maailmalla ollaan kauhuissaan, kun ensimmäiset massatuotantoon tulevat sähköautot (Nissan Leaf ja Cevrolet Volt) tulevat ja niiden latausteho on 3,3kW. Meillä se tarkoittaa yksiön sähkökiuasta. Tulevilla sähköautoilla lataustehon ennustetaan nousevan kuuteen kilowattiin eli omakotitalon normaaliin sähkökiukaaseen. Telsa Roadsterin 16,8kW:n lataustehon kanssa pienellä omakotitalolla olisi jo vaikeuksia.

Suomesta voisi siis tulla sähköautojen mekka paljon helpommin kuin monesta muusta maasta.

Mutta kannattaa kyllä muistaa tuo aiemmin mainittu auton lämmitysongelma ja se, että nykyisillä akuilla akku maksaa yhtä paljon kuin siihen koko elinaikanaan varastoitu sähkö.

*) Sähköjohdon kuparin neliömillimetrien määrän on oltava suoraan verrannollinen amppeereihin eli kääntäen verrannollinen voltteihin – mikä on suuri ongelma myös matalajännitteisissä aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloissa.

Lähteitä: http://www.pressherald.com/business/opportunity-has-power-industry-scrambling-_2010-11-22.html, http://hardware.slashdot.org/story/10/11/28/0248212/First-Electric-Cars-Have-Power-Industry-Worried, Fortum sähkönsiirto, http://en.wikipedia.org/wiki/Smart_grid

Sähkönsäästölamput

Nyt alkaa sähkönsäästölampuistakin olla faktatietoa. Kuluttajaviraston tutkimuksessa on käyty läpi Pohjois-Suomen kauppojen hyllyiltä löytyvät sähkönsäästölamput.

Minulla on sähkönsäästölampuissa perusperiaate, ettei pääsääntöisesti kannata. Olen kokeillut sekä pienoisloisteputkia ja ledejä vuosia ja toivonut, että ne olisivat järkeviä vaihtoehtoja. Mutta olen aina pettynyt.

Jos tarvitset esim. pitkään päällä olevaa kasvivaloa, tarvitset 23W sähkönsäästölampun ja sen hinnan on oltava selvästi alle kymmenen euroa (vertailussa 6,99 – 22,00). Tuollaisella uutena 100W hehkulamppua vastaavalla lampulla on toivoa vastata 60W hehkulamppua vielä vuodenkin päästä. Ja vastaani on tullut välkkyvää lamppua ja hyvin pian sammuvaa sähkönsäästölamppua (erityisen huonoja ovat olleet Ikean ”energiansäästölamput”). Ja siis lämmitysvaikutuksen vuoksi ainoa syy hankkia tällainen lamppu on se, etteivät kasvit pala. Sähkönsäästölamput eivät säästä energiaa suomalaisittain lämmitettävässä talossa.

Ledilampun on taas pakko olla ainakin 5W, että sillä voi esim. lukea. Tuollaiset lamput ovat vielä harvinaisia ja kalliita. Ja pienessä ledissä, joka tuottaa viisi wattia, täytyy olla mahtavat metalliset jäähdytyselementit ettei ledi heti pala. Onko se sitten ekologista? Ei ainakaa kovin kaunista useimmissa tapauksissa.

Niin ja arvatkaa, miksi suurin sähkönsäästölamppu on 23W? Säännösten mukaan sitä isommissa lampuissa olisi kompensoitava loisteho. Palataan siihen myöhemmin.

Maakaasubussit

On hienoa säästää ympäristöä kulkemalla maakaasubusseilla. Kuten HKL sanoo: ”puhtaampaa ilmaa seudun asukkaille”.

Autoissa käytetty maakaasu on kokoon puristettua metaania, jonka palamistuote on puhtaasti vettä.

Niin – ja vuotanutta metaania. Metaani on paha kasvihuonekaasu.

Tuore tutkimus päätyy siihen, että maakaasukäyttöinen ajoneuvo tuottaa 60% enemmän kasvihuonekaasuja ilmaan, kun otetaan huomioon koko polttoaineen elinkaari. Toinen tutkimus taas päätyy siihen, että maakaasun käyttö on bensiiniä ekologisempaa. Mutta kummankin tutkimuksen mukaan maakaasu tuottaa dieseliä enemmän kasvihuonekaasuja.

No, maakaasuahan riittää toivottavasti pidempään kuin öljyä eli bussit kulkevat. Mutta eivät maakaasubussit vähennä kasvihuonekaasuja.

Kuva Andrew Feinberg, Creative Common Attribution 2.0

Lähde: Natural Gas: Worse Than Coal & Diesel in Greenhouse Emissions?

Sähkön ja öljyn verotus

Energiateollisuus ry julkaisi juuri uuden sähkön verotuksen vertailun. Siitä löytyy mukavasti koottuna Suomenkin verotuksen tiedot.

Jokaisesta kilowattitunnista sähköä kuluttaja maksaa tällä hetkellä (2010) sähköveroa 1,0861 senttiä (kotitaloudet). Tämä koostuu 0,87 sentin sähkön valmisteverosta, 0,013 sentin huoltovarmuusmaksusta ja näille laskettavasta 23% arvonlisäverosta. EU:n määräysten mukaisesti sähköön käytettävistä raaka-aineista ei makseta veroja, joten tuo on suoraan sähkön kaikki verot.

Jos yhden kilowattitunnin hinta sähköpörssissä on 5,5 senttiä per kilowattitunti (kuten tänään 18.11.2010), kuluttajan maksama hinta kilowattitunnista on (23% alv):

5,5 senttiä * 1,23 + 1,0861 senttiä = 7,85 senttiä
(+ välittäjän kulut)

Veron osuus on siis hinnasta

5,5 senttiä * 0,23 + 1,0861 senttiä = 2,35 senttiä

eli 29,9%

Vuonna 2011 sähkön valmistevero (”energiasisältövero”) nousee 94% eli 1,69 senttiin. Saman sähkön hinta kuluttajalle tulee olemaan:

5,5 senttiä * 1,23 + ( 1,69 senttiä + 0,013 senttiä ) * 1,23 = 8,86 senttiä

eli kuluttajahinnan kasvu on tässä tapauksessa 13%. Sähkövero on noussut 2,09 senttiin kilowattitunnilta ja kokonaisvero on kuluttajahinnasta:

5,5 senttiä * 0,23 + 2,09 senttiä = 3,36 senttiä

eli 38%

Uusissa uusiutuvissa energiamuodoissa on yksi yhteinen piirre: ne toimitetaan kuluttajalle sähkönä. On vaikea nähdä sähkön veronkorotuksen kovin hyvin ohjaavan kuluttajia uusiutuvien energiamuotojen käyttäjäksi.

Asunnon energiankulutus

Asunnon energiankulutus on vaikea arvioida tarkkaan, mutta yksi asia on yllättävän helppo laskea: energiankulutuksen muutos.

Jos asunnon lämmittäminen vie yhden kilowatin energiaa, kun sisä- ja ulkolämmön ero on kymmenen astetta, niin lämmitys vie kaksi kilowattia, kun sisä- ja ulkolämmön ero on kaksikymmentä astetta. Kolmenkymmenen asteen ero tarkoittaa kolmea kilowattia ja niin edelleen.

Tähän täysin suoraan riippuvuuteen aiheuttaa hieman häiriöitä vain suuret ikkunat (niiden välissä kiertävä ilma) tai ilmanvaihto. Käytännössä energiankulutus voidaan arvioida ulko- ja sisälämmön eron avulla täysin riittävällä tarkkuudella.

Kylpy säästää energiaa suihkuun verrattuna?

Yksi laji talosta suoraan poistuvaa energiaa on lämpimän veden energia.

Kaikissa ympäristöoppaissa neuvotaan ottamaan suihku kylvyn tilalla, koska suihkussa vettä yleensä kuluu vähemmän.

Kylpyvettä ei kuitenkaan ole pakko välittömästi laskea viemäriin. Jos kylpyveden annetaan jäähtyä huoneenlämpöiseksi, merkittävä osa siihen sitoutuneesta lämmöstä saadaaan lämmityskaudella talteen talon lämmittämiseen.

Kylmä vesi on yleensä viisiasteista ja kylpyä tai suihkua varten vesi lämmitetään 45 asteiseksi eli 40 astetta. 200 litran ammeen lämmittäminen vaatii siis

200kg * 40°C * 4,2kJ/kg°C = 33600 kJ eli 9,3kWh (joka maksaa noin yhden euron).

Mikäli ammeessa olevan veden annetaan jäähtyä 25-asteiseksi ennen sen laskemista viemäriin, siitä siirtyy huoneeseen lämpöä tasan puolet veden lämmitykseen kulutetusta energiasta (40 asteen lämmitys ja 20 asteen jäähdytys) eli 4,7kWh. 200 litran ammeen lämmitys vastaa siis sadan litran suihkua. Veden lämmitykseen kulutetusta yhdestä eurosta saadaan takaisin 50 senttiä.

Verkosta löytyy arvauksia suihkun virtaukselle väliltä 5-15 litraa minuutissa. Keskiarvolla 10 litraa minuutissa kymmenen minuutin suihkussa kuluu sata litraa vettä.

200 litran ammeessa käyminen käyttää siis energiaa yhtä paljon kuin kymmenen minuutin suihku.

Kannattaa siis ehdottomasti antaa ammeessa olevan veden jäähtyä ennen kuin laskee sen viemäriin. Suikussa käydessä kannattaa muistaa, että on lämmittämässä pihan jätevesikaivoa eikä taloa.

(Laskelmassa ei ole siis otettu huomioon sitä, että kylpyhuoneessa on oltava muita huoneita parempi ilmanvaihto ja osa energiasta menee ilmastointiin, ellei ilmastoinnissa ole lämmön talteenottoa. Samoin tietysti veden hinta on merkittävä.)