Jäteöljy vai biodiesel?

Tämän blogin pitäminen on hauskaa, koska voi kiinnostua lehtiartikkeleista, jotka eivät muuten paljon naurattaisi.

Helsingin sanomat kertoo tänään artikkelissaan, että Neste Oil on sopinut HSL:n kanssa, että se toimittaa busseihin vain eläinrasvoista valmistettua polttoainetta. Greenpeace on taas tästä innoissaan ”biodiesel on kestävän kehityksen mukaista vasta sitten, kun se on täysin palmuöljytöntä”.

Tässä siis väitetään, että eläinperäinen rasva on ympäristöystävällisempää kuin kasvisrasva. Jos oletetaan, että ne ovat poltettuna samanarvoisia, kannattaa muistaa, että eläinrasvan tuottamiseen menee moninkertaisesti resursseja verrattuna kasvisrasvaan.

Ja jos vaikka kyseessä on jäte, olisi varmasti parempi keksiä tuolle eläinperäiselle jätteelle parempi käyttötarkoitus kuin jalostaminen polttoaineeksi. Pitäisi keskittyä ominaisuuksiin, joita kasvisöljyllä ei ole.

Tämä eläinrasva on tuotettu maataloudella paikassa, jossa sitä ei kannattaisi tuottaa – Suomessa. Mikäli se saa ympäristöystävällisen maineen, hyvin pian huomaamme tukevamme possutiloja, jotta ne tuottavat Helsingin busseille dieseliä kilpailukykyiseen hintaan. Siinä ei ole järkeä.

Hyvä, yllättävä ja jo nyt vanha kuvaus ekologisesta viljelystä on kirjassa ”Cows, Pigs, Wars and Witches”, Marvin Harris, 1974. Siinä esitellään pyhän lehmän kultti ja todistetaan, että näennäisen irrationaalinen pyhän lehmän suojelu johtaa siihen, että Intiassa selvittiin vuonna 1970 viidennestonnia kivihiiltä vastaavalla energiamäärällä ihmistä kohden, kun USA:ssa jokainen käytti jo vuonna 1970 kaksitoista tonnia hiiltä vuodessa. Lehmät syövät jokaisen käytettävissä olevan biomassan sirpaleenkin ja tuottavat niistä polttokelpoista ulostetta.

Uskomukset ovat tärkeitä. Oikeat uskomukset.

Lisälukemista:
Environmental vegetarism (Wikipedia)
Cows, Pigs, Wars and Witches (Amazon)
Cows, Pigs, Wars and Witches (Google snippets)

Hyvää faktaa sähkövalaistuksesta Ylen Areenassa

Ylen Areenasta löytyy uutisjuttu, jossa käsitellään joitakin energiansäästölampun ongelmia.

”11 watin energiansäästölamppu kuormittaa sähköverkkoa 22-24 wattia” (loisteho). Lisäksi ”energiansäästölamppujen häiriöt estävät sähkömittarien etäluvun sähköverkon kautta”.

”Energiansäästölampun kesto ulkokäytössä on huonompi [kuin hehkulampun], ne ovat kalliimpia ja ne ovat raskasmetallia sisältävää jätettä.”

Artikkeli käsittelee Porvoon jouluvaloja ja poikkeuksellisesti energiansäästölamppujen käytössä ulkona on hiukan järkeä. Sisällähän lamppu on apusähkölämmitin ja hehkulampulla tuotetun valaistuksen energian kulutus on murto-osa sen sähkön kulutuksesta.