Avainsana: sähkön hinta

Sähkön hinta kuukauden ennätykseen; sähkön kansainvälisestä kaupasta

Sähkön hinta nousi tänään lokakuun ennätykseen: 4,712 c/kWh. Alkukuukauden sähkö on ollut kuitenkin niin halpaa, että aiempi ennusteeni lokakuun hinnaksi alle 4 c/kWh menee rikki vain, jos koko loppukuun hinta on yli 40% korkeampi kuin alkukuussa eli luokkaa 5 c/kWh. Se ei ole mahdotonta, mutta yhä jokseenkin epätodennäköistä.

Helsingin sanomille on syötetty artikkeli (1), jossa toivotaan tervetulleeksi uusi kapasiteetti Suomen ja Ruotsin välille ja sanotaan sen halventavan sähkön hintaa. Tämähän ei tilastojen perusteella pidä paikkaansa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei Ruotsin vuoden keskihinta ole ollut kertaakaan halvempi kuin Suomen vuoden keskihinta. Vuonna 2000 tällainen tilastoihme kyllä tapahtui, mutta silloin Ruotsi käytti vielä täydellä teholla ydinvoimaa, ja se oli Suomen tilastojen aloitusvuosi – ja sähkön hinta oli neljänneksen siitä mitä nyt pörssin aloitettua täydellä teholla toimintansa (1,5 c/kWh).

Lisäksi halvan sähkön ajan Ruotsista Suomeen oleva sähkölinja oli päivisin kolmannekselta kapasiteetiltaan ”huollossa”, mikä tuskin muuttuu linjojen määrän lisääntyessä.

Ruotsi jaetaan ensi vuoden alussa neljään sähkön hinta-alueeseen. Tällä saattaa olla merkitystä Suomen sähköhinnalle jatkossa, ja on tärkeää, että meillä on yhteys mahdollisimman moneen Ruotsin hinta-alueeseen. Tulevaisuudessa Suomikin saatetaan jakaa kahteen hinta-alueeseen (2). Lehdissä on arvioitu, että Pohjois-Suomen sähkö kallistuisi. Todellisuudessa arvelen käyvän päinvastoin. Tornion sähköyhteys Ruotsiin jäisi Pohjois-Suomen sähköalueelle, samoin kuin suuret tekovesialtaat. Pohjois-Suomi yllättäen myy sähköä norjalaisille (3).

(1) HS: Suomi ei hyödy halvasta sähköstä siirtoyhteyksien puutteen takia
(2) Fingrid: Hinta-alueselvitysraportti
(3) Tämä on kadonnut Nordpoolspotin tilastoista, mutta Lapista Norjaan on 100 MW sähköyhteys. Tämä näkyy Fingridin tilastosta. Vuonna 2010 keskiarvo oli 5 MW Norjaan päin.

Lokakuun sähkön hinta jäämässä alle neljän sentin

Sähkön hinta nousi perjantaina hintaan 4,5 c / kWh, mutta tästä huolimatta lokakuun hinta on jäämässä alle neljään senttiin kilowattitunnilta.

Pörssisähkön käyttäjälle olisi tärkeää tietää etukäteen kuukauden keskihinta, koska se on hinta, joka häneltä koko kuukaudesta veloitetaan. Vasta jälkikäteen selviää, kannattiko lämmittää öljyllä vai sähköllä.

Olen etsiskellyt yksinkertaista tapaa arvata kuukauden hinta ja seuraavassa muutama arvaus. Arvot on saatu täyttämällä lokakuun jäljellä olevat päivät mainitulla arvolla. Käytettävissä on ollut 1. – 14. päivän hinnat.

c/kWh
3,4     Kuun alun päivien keskiarvo
3,9     Täyttö kuun toistaiseksi kalleimmalla hinnalla 4,6 c/kWh
2,6     Vertailun vuoksi, täyttö kuun toistaiseksi halvimmalla hinnalla 1,7 c/kWh
3,7     Täyttö hinnalla keskiarvo + 20% (4,1 c/kWh)
4,2     Täyttö vuoden 2010 lokakuun keskihinnalla (5,2 c/kWh)

Vakavassa arvioinnissa pitää ottaa huomioon erikseen viikonlopun halvemmat hinnat. En ole niitä nyt laskenut, mutta  loppukuussa viikonloput tulevat olemaan yliedustettuina: kolme viikonloppua seitsemässätoista päivässä (35% päivistä vs. normaali 2/7 = 29%).

Sähkön hinnan pitää nousta rajusti loppukuussa, jotta sähkön kuukauden keskihinta ehtii nousta neljään senttiin kilowattitunnilta. Eikä missään skenaariossa hinta nouse neljään ja puoleen senttiin kilowattitunnilta, mitä pidän rajana öljylämmitykseen siirtymiselle.

Suora sähkölämmitys on lokakuussa öljylämmitystä halvempaa.


Pörssisähkön keskihinta 3,4 c/kWh tarkoittaa tyypillisen sähköyhtiön asiakkaalle loppuhintaa 9,3 c/kWh. Tätä voimme näppärästi seurata pörssisähkösovelluksella.

Tuulivoima pörssisähkönä — 3% etua

Syysmyrsky Kotkassa 14.9.2011

Lueskellessani artikkelia (2) tuulivoiman uskomattomista syöttötariffeista (10,5 c/kWh vs. vuoden 2010 pörssisähkön keskiarvo 5,7 c/kWh) aloin pohtia, onko tuulisähkön tuotannon kuukausittainen jakautuma sellainen, että siitä saa todennäköisemmin paremman hinnan.

Eli kuinka paljon paremman hinnan tuulivoimala saa syysmyrskyistä ja talven puhureista?

Ilmatieteenlaitokseltahan mitään järkevää tilastoa ei saa ilmaiseksi, mutta heidän sivustoltaan löytyvä esimerkkitilasto antaa osviittaa ja saa kelvata: Mustasaaren Valassaaret 1971-2000 (1).

Mustasaaressa tuuli jakautuu huhtikuusta elokuuhun vuosikesiarvon alapuolelle, syyskuussa melko tarkkaan keskiarvoon ja muu talvi keskiarvon yläpuolelle. Marras- ja joulukuu ovat tuulisimmat kuukaudet ja ne ylittävät vuosikeskiarvon 19%.

Näillä kertoimilla voidaan painottaa pörssin kuukauden sähköhinnat (3), jolloin saadaan se vuosihinta, jonka tuulivoimala saa vuosittaisesta sähköstään verrattuna tasaisesti sähköä tuottavaan voimalaan. Tämän laskelman perusteella tuulivoimala saa vuosituotannostaan kolme prosenttia paremman hinnan kuin esim. vuoden ympäri toiminnassa oleva atomivoimala saa. Tunnittaisessa tarkastelussa tulos on toinen, mutta tuskin olennaisesti erilainen.

Eli kovin suurta etua alkutalven tuulista ei saa, koska se on myös vesivoiman parasta aikaa.

(1) http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi-1971-2000
(2) Talouselämä 34/2011: Tuulimyllyiltä loppuvat rahat ja tila, ei ilmeisesti tällä hetkellä verkossa
(3) http://nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Hourly/

PS. Pörssin vuoden 2010 kuukausihintojen keskiarvo on 5,685 c/kWh, mutta vuosihinta on 5,664 c/kWh. Ero johtuu siitä, että kuukaudet pitää painottaa päivien lukumäärällä vuosihintaa laskettaessa. Tässä lasketussa kolmessa prosentissa on sama virhe, mutta se on merkityksetön tällä tarkkuudella.

Sähkön halpa hinta peruutettu

(Kuva: Nordpoolspot)

Toivottavasti kukaan ei ennättänyt kovin suuresti riemuita viikonlopun halvasta sähkönhinnasta.

Maanantain hinta on taas onnistuttu pienen markkinan yhteisillä ponnistuksilla nostamaan huipputasolle. Vaaleansininen viiva kuvaajan keskellä on Suomen hinta ja huomenna se nousee jyrkemmin kuin missään muualla Pohjolassa. Siirrymme vesivoimaryhmästä palavakiviryhmään (Viro, Tanska).

Maanantain hinta on 4,637 c/kWh eli paljon korkeampi kuin syyskuun keskihinta 3,9 c/kWh. Viimeksi sähkö oli näin kallista kuukausi sitten, maanantaina 5.9.2011.

PS. Myöhemmin katsoin vielä siirtokapasiteetin Ruotsista Suomeen ja siinä on 0,8 gigawatin pudotus maanantaina päivällä. Tämä selittänee hinnan nousun. Tai sitten kapasiteettia on tahallaan pudotettu, että hinta nousisi. Huoltotyön kuvaus löytyy täältä.

Ilman tätä huoltotyötä Suomen sähkö olisi arviolta senttiä halvempi / kWh koko vuorokauden. Sopivasti ajoitettu huoltotyö siirtää siis suomalaisilta sähkön kuluttajilta sähkön tuottajille noin

10 GW (koko Suomen sähkönkulutus) * 24h * 10000 e / GWh ( = 1 c / kWh) = 2,4 miljoonaa euroa

Kyllä sähköyhtiöt ovat tuon etukäteen tienneet ja laskeneet. Eikä valtionvarainministeriötäkään kannata huutaa apuun, koska he saavat saaliista 23%. Ja bruttokansantuote sen kuin nousee.

Kuukausi alkoi halvalla sähköllä

Lokakuu alkoi halvalla pörssisähköllä. Lauantain 1.10. hinta on 1,669 c/kWh ja sunnuntain 1,818 c/kWh. Syyskuun keskihinta oli 3,886 c/kWh, mikä sekin on suhteellisen halpaa verrattuna alkuvuoteen.

Kuva  CC BY Bernt Rostad, Norja, 2011

Syynä sähkön halpuuteen on Norjassa ja Ruotsissa jatkuvat vesisateet, jotka ovat saaneet vesivarastot täyteen. Noissa maissa sähkö onkin todella halpaa: Norjassa lauantain 1.10.2011 hinta oli 0,5 – 0,9 c/kWh (*) ja Ruotsissa 0,9 c/kWh. Suomen ”halvat” hinnat ovat vielä moninkertaisia Norjan hintaan verrattuna.

Kuukauden jännitysmomentti tulee olemaan siinä, tuleeko koko kuukauden keskihinta olemaan lokakuussa yli 4,5 c/kWh. Tuo on suunnilleen raja, jolla sähkölämmitys on halvempaa kuin öljylämmitys. Ainoa, mikä oikeasti ratkaisee on kuukauden lopussa laskettava keskihinta, ja se pitäisi arvata etukäteen. Vuoden 2010 lokakuun keskihinta oli 5,1 c/kWh. Syyskuussa lämmittäminen sähköllä oli laskelmieni mukaan 9% halvempaa kuin öljyllä lämmittäminen ja yösähköllä jopa 18% halvempaa.

Vaikka sähkö olisi pörssissä ilmaista, sähkö maksaisi kuluttajalle verojen ja kiinteähintaisten siirtomaksujen takia noin 7 c/kWh. Jos pörssihinta olisi pysyvästi 1,7 c/kWh, verojen osuus loppuhinnasta (7,2 c/kWh) olisi yli 42%. Tyypillisestä sähkön kuluttajahinnasta (**) veroa on noin 33% eli kolmannes.

Poikkeuksellisesti lehdistökin on huomannut hinnan halpuuden (***).

Talouselämä: Sähköihme: Ensi yönä kilowattitunti Suomessa maksaa alle 0,4 senttiä

(*) Norja jakautuu kuuteen hinta-alueeseen.
(**) 2010: 5,7 c/kWh, loppuhinta 12,2 c/kWh
(***) Talouselämän otsikon 0,4 senttiä viittaa halvimpaan tuntihintaan, kun tässä muuten puhutaan vain päivähinnoista.

Normisähkö 1.0

Kirjoitin uudelleen Andoid-sovelluksen ”Normisähkö” ja se on nyt saanut versionumerokseen 1.0.

Kyseessä on siis sovellus, jolla näkee tunnin tarkkuudella odetettavissa olevan sähkönkulutuksen. Profiileja on kaksi: sähkölämmittäjät ja muut. Luvut ovat wattitunteja 10000 kWh vuodessa kuluttavassa taloudessa.

Mikäli kulutat 20000 kWh / vuosi, saat ko. tunnin sähkönkulutuksesi kilowattitunteina jakamalla luvut tuhannella ja kertomalla kahdella. Esim. maaliskuun sunnuntaina kello 0-1 sähkönkulutuksesi on 2*2,352 eli noin 4,7 kWh (jos lämmität sähköllä).

Luvut ovat viralliset sähköntuottajien käyttämät luvut (ks. aikaisemmat kirjoitukset).

Ohjelma on nyt tehty uudelleen oikeaoppisesti Javalla, se on nopea ja edelliseen verrattuna mukana on lukujen värjäys. Lukujen väri on verrattuna koko vuoden (ei kuukauden) keskimääräisen tunnin sähkönkulutukseen. Yli kaksinkertainen kulutus on violetti ja muut suuremmat kulutukset ovat punaisia ja keltaisia. Tavallista pienempi sähkönkulutus on asteittain tummenevia vihreitä. Alle puolikas sähkönkulutus on tummin vihreä. Keskimääräinen kulutus näkyy valkoisella pohjalla.