Biopolttoaineet lisäävät ilmakehän hiilidioksidia!

Olisi parempi, että ympäristöasioista päättäisivät ihmiset, jotka hahmottavat kokonaisuuksia ja osaavat laskea. Useimmiten ympäristöasiat tuntuvat innostavan juuri päinvastaisia ihmisiä.

(kuva CC BY H Dragon)

EU suuressa viisaudessaan on laskenut, että biomassapellot sitovat enemmän hiilidioksidia kuin metsät. Siksipä metsät pitää kaataa ja tuottaa tilalle saadulla pellolla biomassaa. Vihervirkamiehille ei vain koskaan valjennut, että kannattavuuslaskelmissa pitää ottaa huomioon myös pellon tilalta pois kaadettu metsä.

Iso virhe.

Pellon tilalta kaadettu metsä vapauttaa kaiken siihen kymmenien vuosien aikana sitoutuneen hiilidioksidin. Pellolla kasvatettu biomassa varastoi hiilidioksidia nopeammin kuin metsä, mutta ei läheskään yhtä pitkäksi ajaksi. Biomassa kulutetaan nopeasti ja siihen sidottu hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään. Ero metsään on huomattava.

Jos lasketaan, että vuoden sato kulutetaan tasaisesti vuoden aikana, sato sitoo keskimäärin ilmasta vain puolet siihen korjatessa sitoutuneesta hiilidioksidista.

Virheen huomasi vasta European Environment Agencyn (EEA) tieteellinen komitea syyskuun puolivälissä päivätyssä raportissaan.

Tähän samaan virhelaskelmaan ilmeisesti perustuu myös aikaisemmin kommentoimani uutinen siitä, että Kansainvälinen ilmastopaneeli ei hyväksy suomalaista metsää biopolttoaineeksi ”liian hitaan kasvun takia”.

Ehkä tärkein asia tajuta on se, että uusiutuva bioenergia ei sido hiilidioksidia. Tavoite lisätä uusiutuvaa bioenergiaa on käytännössä vastakkainen hiilidioksidin sitomistavoitteen kanssa. Jos hiilidioksidia halutaan sitoa maksimimäärä, on annettava metsän kasvaa ja käyttää puu esim. rakentamiseen, jolloin se säilyttää sitomansa hiilidioksidin ehkä jopa sata vuotta.

Lähteitä:
EEA:n raportti
Talouselämä: ”Laskuvirhe: biopolttoaineet saastuttavatkin luultua enemmän”
Tekniikka ja Talous: ”EU yliarvioi biopolttoaineiden hyödyt”

Klapimies

Kuulin jokin aikaa sitten, että kodin sähköporakonetta käytetään kuudesta kahteenkymmeneen minuuttia ennen poisheittämistä (*). Ei kovin ekologista.

Samaa voi sanoa kaupan olevista halvoista klapikoneista. Onko tarpeesi niin iso, että ehdit oppia klapikoneen turvallisen käytön koko sinä aikana, kun laitetta tarvitset? Hieman isompi laite voisi olla järkevä sen aikaa, kun konetta tarvitset – mutta sellaista ei paria tuntia varten kannata ostaa.

Yksi ratkaisu on vuokrata laite. Vielä parempi ratkaisu on vuokrata klapimies.

Minulla on lähivuosina edessä useamman pelottavasti talon suuntaan huojuvan koivun kaataminen. Järkevää on pilkkoa ne polttopuiksi. Noihin kuitenkaan eivät leikkikalut tule tehoamaan.

T:mi Tommi Lönnrot mainostaa klapimiehen palveluja. Kaveri tulee paikanpäälle pilkkomaan kotipuusi klapeiksi järeämmällä koneella. Hintaa tai muitakaan tietoja en ole vielä tarkastanut, mutta mainospuhe vaikuttaa lupaavalta. Tunnissa pitäisi syntyä 5-8 irtomottia klapeja.

Uskoisin tuon olevan ekologisempaa, kuin halvan klapikoneen ostaminen. Ainakin se tulee edullisemmaksi kuin satuttaa itsensä hempulalla klapikoneella.

(*) http://www.ted.com/talks/alex_steffen.html

Puu onkin fossiilinen polttoaine

Kansainvälinen ilmastopaneeli uhkailee määrittelevänsä pohjoismaiset metsät fossiilisiksi polttoaineiksi. Ne kuulemma kasvavat liian hitaasti ollakseen uusiutuvaa energiaa.

Jos näin käy, tarvittavien päästölupien hinta antaa lopullisen kuoliniskun suunnitelmille polttaa puuta voimalaitoksissa. Uhka siitä, että näin käy, riittää estämään investoinnit puunpolttolaitoksiin.

Itse kyllä kannatan puun polttamista, mutta kannot jättäisin metsiin hitaiksi lannotteiksi.

Lähde: http://www.talouselama.fi/uutiset/muuttuvatko+suomen+metsat+bioaarteesta+ilmastotuholaiseksi/a683291

Sähkövoimala metsään

Paperitehtaiden kadotessa Suomesta kuin metaanikaasu pampalle tarvitaan uutta metsäajattelua.

Minun kontribuutioni olkoon idea, että viedään kannettavia sähkövoimaloita metsään ja työnnetään puut pesään. Tilapäinen kaapeli vedetään lähimpään tarpeeksi tukevaan sähkötolppaan. Sähköyhtiöille alkaa olla jo jokapäiväistä se, että asiakkaat voivat olla pienimuotoisia sähköntuottajia. Viemällä sähkövoimala metsään säästetään puiden kuljetukseen tarvittava öljy ja järeät metsäautotiet.

Tällä hetkellä on kannattavaa ottaa paperitehtaille vastaan puuta vain noin 100 km etäisyydeltä. Sähköverkko taas kulkee kaikkialla. Paperitehtaiden lakkauttamisen myötä suuri osa Suomesta, mm. lähes koko Lappi, jää paperintuotannon kannatusrajan ulkopuolelle.

Yksi haaste ideassa on se, että puut olisi yksinkertaista polttaa melko kosteana. Puiden pilkkominen ja parin vuoden varastointi metsässä ei välttämättä ole yksinkertaista. Kun puuta poltetaan kosteana, merkittävä osa energiasta katoaa veden muuttamiseksi kaasumaiseksi ja energia katoaa höyrynä piipusta ilmaan.

Potentiaalinen ratkaisu tähän on Airia-yrityksen kehittämä pienvoimalatyyppi, jossa höyryn energia otetaan talteen piipusta antamalla höyryn kondensoitua vedeksi. Tällöin puut voidaan polttaa vaikka niisä olisi jopa 60% vettä.

Pienellä mielikuvituksella sähkövoimalan hukkalämpöä voi myös käyttää puiden nopeutettuun kuivaamiseen.

Hajautettu sähköntuotanto vähentää sähköverkon rasitusta, koska sähköntuotanto tapahtuu monessa pienessä paikassa sähköverkon varrella. Sähkötuotanto myös tapahtuu luonnollisesti silloin, kun sähköä eniten tarvitaan: päivisin. Sähkövoimalan yksinäinen valvoja pitää voimalan käynnissä vain normaaliin työaikaan kun sähkö on kalleimmillaan ja tarvekin suurinta.

Kannattaa muistaa, että mikä tahansa Suomen tuleva uusenergiaratkaisu tuleekin olemaankaan, energia tullaan tuomaan koteihin sähköverkon kautta. Sille ei ole näkyvissä mitään järkevää vaihtoehtoa.

Savupiipun lämmönvaihtimet

Uusin muoti kotien energiansäästössä ovat savupiippujen lämmönvaihtimet. Ne ottavat talteen esimerkiksi leivinuunin savuun jäljelle jääneen energian.

Puulämmityksessä on kuitenkin pidettävä mielessä, että polttokuivassakin puussa on vielä jopa neljännes vettä. Jos poltat uunissa 20 kiloa puuta, piippuun menee viisi litraa vettä vesihöyrynä.

Mikäli olet yhtään huolestunut piippusi kunnosta, haluat, että vesihöyry menee piipun päästä taivaalle eikä ala valumaan vetenä takaisin piippuun. Savun on oltava siis vielä piipun päässäkin sata asteista.

Pelivaraa onkin siis loppujen lopuksi hyvin vähän. Jos savukaasujen lämpöä halutaan pudottaa energian säästön nimissä, savua voi viilentää joitakin kymmeniä asteita. Ei ole aivan helppoa laskea paljonko tuosta saa energiaa, mutta kyllä se on hyvin vähän.

On aika vaikeaa nähdä, että tällainen järjestely maksaisi itseään koskaan takaisin.


(kuva Creative Commons Attribution-ShareAlike http://picasaweb.google.com/lh/photo/MDExUFHK7Q9z4jcjvQMWxA)