Kaukolämpö on melkoinen rahastusautomaatti

Kaukolämpö on erittäin kallis lämmitysmuoto suurkaupunkien ulkopuolella. Siinä monopoli myy monopolille (taloyhtiöt) jotain sellaista, mitä asukkaiden ei kannattaisi missään tapauksessa ostaa.

Esimerkki: Veikkola

Yksi esimerkki todella kalliista kaukolämpöalueesta on pääkaupunkiseudun kehyskuntiin kuuluvan Kirkkonummen Veikkola Turun moottoritien varrella.

Hinnat ovat pysyneet todella korkeina yleisestä energian hinnan laskusta huolimatta. Eivätkä hinnat olleet kilpailukykyiset kalliinkaan öljyn hinnan aikana.

Jos tällaisessa kaukolämpötalossa asuvalla on sähkölaitteita, ne kannattaa kaikki pitää aina auki, koska kaukolämmön hinta on paljon kovempi kuin sähkön hinta. Siinä ja siinä on, kannattaako edes nestekaasuliettä pistää koskaan pois päältä.

Perushinta on 10,7 c/kWh eli kymmenisen prosenttia pörssisähkön kuluttajahintaa korkeampi. Lisäksi tulevat tuhansissa pyörivät vuosimaksut. Vuosimaksujen kanssa tyypillisen rivitalon lämmön hinnaksi lasketaan 12,2 c/kWh ja kerrostalon 11,7 c/kWh.

Linkit

http://www.adven.fi/kaukolampo/alueet-hinnat/veikkola/

http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnat-tyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla

 

Viktoriaanista lämmitystä kivihiilellä avotakassa

hehkuva kivihiili
Insinöörin pikimustaa sydäntä lämmittää mukavasti, kun avotakassa palaa kivihiili. Yleissivistyksen vuoksi suosittelen, että jokainen kokeilee edes kerran. Voi tuntea ja suorastaan haistaa viktoriaanisen Englannin tunnelman.

Suomessa on aina taivasteltu englantilaisten viehtymystä avotakkoihin. Tämän ymmärtää paljon paremmin, kun kokeilee kivihiilen polttoa. Kivihiilestä ei tule liekkejä, joten sen tuottama lämpö säteilee suoraan kivihiilestä huoneeseen. Savussa olevan energian talteenotto ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin puunpoltossa.

Toisaalta kivihiilen palokaasut haisevat niin pahalta, ettei niiden ulospääsemisen tielle halua asettaa mitään esteitä. Mikäli haju leviää huoneeseen, se muistuttaa suolistokaasujen hajua lisättynä kitkerän pistävällä lisämausteella. Haju häviää, kun hiilen palamisen saa tarpeeksi kuumaksi.

Kivihiili vaatii hyvän ilmavirtauksen palaakseen. Tavanomaisen avotakan arinan päälle kannattaa laittaa erillinen hiilikori, jotta hiilet pysyvät kasassa ja saavat ilmaa alleen myös huoneesta. Puiden ja kivihiilen yhdistäminen edes sytyttämisvaiheessa ei toimi kovin hyvin. Puiden liekit irrottavat kivihiilestä kaasuja, jotka pikemimnkin sammuttavat puut kuin palaisivat.

Jos kivihiili uhkaa sammua, siihen on puhallettava. Tämän jälkeen koko huone on täynnä hiilen pinnalta lähtenyttä pientä nokihahtuvaa. Viktoriaaniset palkeet ovat hyvä lisä kivihiililämmittäjälle.

Minulla on mökillä muutama säkki kivihiiltä varmuuden vuoksi. Lapissa sähkölämmitys voi aina katketa ja silloin on löydyttävä muita vaihtoehtoja nopeasti. Avotakka polttaisi valtavan määrän puuta, jos sillä täytyisi tosissaan joskus lämmittää. Eikä avotakalla saisi taloa puilla lämmitettyä, vaan se on mahdollista vain kivihiilellä, joka säteilee lämmön koko huoneeseen. (Minä en suunnitellut Lappiin taloa, jossa on vain avotakka ja sähkölämmitys.) Takassa palava antrasiitti teoriassa riittää lämmittämään koko yön niin, ettei sitä tarvitsee lisätä yön aikana. En ole tosin tuossa onnistunut.

Miksi kivihiiltä?

Kivihiilen ehdoton etu on energiasisältö pienessä tilavuudessa. Neljänkinkymmenen kilon antrasiittisäkki on melko pieni, noin 40 litraa, mutta energiaa siinä on pitkäksi aikaa, 324 kWh. Kolme säkkiä vastaa lämmityksessä irtokuutiometriä koivua. Ero säilytystilassa on siis lähes kymmenkertainen. Yksi säkki riittää isommallekin mökille ainakin viikoksi. Auton takakontin pohjalla kulkee mukavasti muutama säkki muiden tavaroiden alla.

Antrasiitti on monessa suhteessa tavallista kivihiiltä parempaa, sillä se on ulkoselta ominaisuuksiltaan käytännössä kiveä. Tavallinen kivihiili voi imeä varastoinnissa vettä, mutta antrasiitti ei. Kivihiili sotkee, mutta antrasiitti ei. Antrasiitissa on enemmän energiaa ja vähemmän epäpuhtauksia. Antrasiitin ongelma on kuitenkin se, että sitä on hyvin vaikea saada takassa palamaan.

Kivihiili Suomessa

Suomesta kivihiiltä taitaa saada takkakäyttöön sopivissa yksiköissä vain yhdestä paikasta ja sen jälleenmyyjiltä: Vantaan Hakkilassa (Ikean lähellä) sijaitsevasta Kotterian varastosta.(*)

Sitten ensimmäisen vertailun (2011) hinnat ovat nousseet ja muiden energiavaihtoehtojen hinnat ovat laskeneet siten, että kivihiili ei ole enää muita edullisempi lämmitysvaihtoehto.

Hinnat pikkusäkeittäin arvonlisäveroineen ovat tällä hetkellä (2/2016):

  • Kivihiili 83 c/kg
  • Antrasiitti, iso, 100 c/kg
  • Antrasiitti, pieni, 69 c/kg

Ilman häviöiden ottamista huomioon, kivihiilellä tuotetun lämmityksen hinnaksi tulee (vrt. sähkö ja öljy noin 10 c/kWh):

  • Kivihiili 83 c/kg / 7,8 kWh/kg = 10,6 c/kWh
  • Antrasiitti, iso, 100 c/kg / 8,1 kWh/kg = 12,3 c/kWh
  • Antrasiitti, pieni, 69 c/kg / 8,1 kWh/kg = 8,5 c/kWh

Halvin vaihtoehto on pieni antrasiitti jättisäkeissä, joissa hinnaksi tulee 7,7 c/kWh.

2011 hinnat olivat noin kolmanneksen alemmat, jolloin kivihiili oli edullisempaa kuin öljy tai sähkö. 2016 kivihiili tulee selvästi kalliimmaksi kuin muut vaihtoehdot, öljy ja puu. Sähkökin on ollut viime aikoina edullisempaa kuin useimmat vaihtoehdot (helmikuussa 2016 9,2 c/kWh).

Kivihiili on kuitenkin kaikista vaihtoehdoista helpoiten säilytettävä.

Lisätietoja:

http://www.kotteria.com/hiilenhinnat.html

(*) Huomaa, että Kotterian sijainnissa Googlen kartan tiet ovat aivan väärin. Openstreetmap on ilmeisesti paljon paremmin ajan tasalla. Googlen satelliittikartta: Kotteria, Hakkila. Openstreetmap: Kotteria, Hakkila. Sijainti on Googlen satelliittikartassa näkyvä hiilenmusta alue Hakintien vasemman haaran päässä.

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 11/2011, tiedot tarkistettu ja päivitetty 29.2.2016.

Kuva: Flickr xlibber CC BY

Ota vuoden sopimus, jos sähkön hinta alle 3,5 c/kWh

Sähkön hinta on jäämässä tänä vuonna matalaksi. Ensimmäinen arvaus vuoden 2016 pörssisähkön hinnaksi on 2,6 – 2,8 c/kWh.

Pörssihinta 2,6 – 2,8 c/kWh
Kuluttajan sähkön hinta 3,5 – 3,7 c/kWh
Kuluttajan maksama hinta 9,2 – 9,5 c/kWh

Arvioon päästään ensinnäkin siten, että vuoden kahden ensimmäisen kuukauden hinta 3,2 c/kWh oli viisi prosenttia alempi kuin viime vuonna. Koko viime vuoden keskihinta oli 3,0 c/kWh.

Sähköfutuurit

Toisekseen sähköfutuurien hinnat vuoden kolmelle viimeiselle vuosineljännekselle ovat:

  Systeemihinta Hintaero Suomeen Yhteensä
Q2 1,70 c/kWh 0,73 c/kWh 2,43 c/kWh
Q3 1,53 c/kWh 1,14 c/kWh 2,67 c/kWh
Q4 1,99 c/kWh 0,74 c/kWh 2,73 c/kWh
      2,61 c/kWh

Vertailuhinta sähkön myyjiin ilman siirtoa on 2,61 * 1,24 + 0,24 = 3,5 c/kWh. Tässä on arvonlisävero ja esimerkkinä Helenin pörssisähkön myyntiprovisio.

Arvio historiatietojen perusteella

Vuosina 2000 – 2015 vuoden keskihinta on ollut kaksi prosenttia alempi kuin helmikuun hinta. Vuoden keskihinta on ollut neljä prosenttia alempi kuin tammi- ja helmikuun keskihinta. Näillä sähkön hinnaksi saataisiin 2,5 – 3,0 c/kWh. Näiden kummankin vaihtelu on ollut suurta, joten ne eivät ole kovin luotettavia indinkaattoreita.

Pörssisähkö vs. kiinteän sopimuksen sähkön hinta

Mikäli saat vuoden voimassa olevan sähkösopimuksen hintaan alle 3,5 c/kWh, tarjoukseen kannattaa tarttua kiinni. Muuten kannattaa ottaa riski ja käyttää pörssisähköä.

Tällä hetkellä futuurien hinta vastaa kuluttajahintaa 9,2 c/kWh. Tähän tulee lisäystä Carunan hinnankorotuksen verran, kun korotuksen suuruus varmistuu.

Vuosittainen sähkön hinta ja ennuste 2016
(30 eur/MWh = 3 c/kWh)

Futuurien hinnat