Mitä on Suomen ja Ruotsin hintaeron takana? Alustavaa pohdintaa

Tein pikaisesti pientä hahmotelmaa, miten tuota Suomen ja Ruotsin välistä hintaeroa voisi alkaa analysoida. Käytin aineistona vain syyskuun alun 3,5 vuorokautta ja vain Pohjois-Suomen siirtotietoja. Nämä tiedot eivät siis missään mielessä ole oikein eikä lopullisia vaan aivan suuntaa antavia.

Ensinnäkin, hintaeroa pitäisi syntyä vasta, kun koko siirtokapasiteetti on käytössä. Tämän varmistin seuraavasta kaaviosta.

Kertaakaan ei ole syntynyt hintaeroa, jos kapasiteetti Ruotsista ei ole täysin käytetty.

Yksi tärkeä asia ymmärtää tästä kuvasta on se, että pullonkaulatuloja voi syntyä vain, jos siirtokapasiteetti Ruotsista on 100% käytössä. Ja vain tällöin syntyy hintaeroja. Pullonkaulatulot ovat siis hintaero * maksimituontikapasiteetti, jossa tosin maksimituontikapasiteetti voi vaihdella, mutta on yleensä 2700 MW.

Miten sitten hintaero jakaantuu? Seuraavassa histogrammissa näkyy hintaerot (kuinka monta tuntia) silloin, kun tuontikapasiteetista on käytetty 100%.

(Kuvasta puuttuu yksi hintaero, joka oli hieman yli yhden sentin.)

Yllättävä tieto on se, että vaikka tuontikapasiteetista olisi käytössä 100%, useimmiten siitä huolimatta hintaero oli nolla (kolmekymmentä kuusi 56:sta tunnista). Tämä selittynee sillä, että tässä on mukana vain Pohjois-Ruotsin tuonti, Keski-Ruotsin tuonti on tuossa tapauksessa joustanut.

Mielenkiintoisempi tulos saadaan, kun verrataan hintaeroa Suomen sähkönkulutukseen. Tässä ei vaikuta se, että aineisto on vain Pohjois-Ruotsista.

Nyt maksimikulutus on alle 10000 MW, mutta talvella se voi nousta 15000 MW:iin.

Kuten odottaa sopii, hintaero nousee, mitä enemmän Suomessa kulutetaan sähköä. Tuo nousu saattaa olla jopa eksponentiaalista, mutta sen ymmärtämiseksi täytyy käydä läpi paljon suurempi aineisto. Talvella myös hintaero saattaa leikkaantua tietyn rajan yli mentyään, kun uudentyyppinen voimala kannattaa käynnistää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *