Pörssisähkösopimukset

(Sopimushinnat tarkastettu 14.3.2013)

Pörssisähkösopimukset perustuvat Nordpool-sähköpörssin tunneittain hinnoiteltuun sähkön hintaan. Kunkin vuorokauden tunnin hinta julkaistaan edellisenä päivänä noin kello 13.30 sivustolla nordpoolspot.con.

Mikäli kuluttajalla on tuntikulutuksen kertova etäluettava sähkömittari ja paikallinen sähkönmyyjä on kykenevä kertomaan tuntikulutuksen sähkön myyjälle, hinta on suoraan jokaisen tunnin hinta kerrottuna tuon tunnin kulutuksella. Tämän on tarkoitus olla standardi vuoden 2013 lopussa, mutta käytännössä se on hyvin harvinaista vielä nyt vuoden 2013 alkupuolella.

Käytössä on siis erilaisia tapoja arvioida kulutus. Lopullisen hinnan muodostukseen vaikuttaa se, kuinka usein mittari luetaan ja miten tämä mittarinluenta muutetaan tuntikulutukseksi.

Mittarin luenta voidaan tehdä perinteiseen tapaan hyvin harvoin esimerkiksi kerran vuodessa ja muuttaa se arvioiduksi kuukausikulutukseksi. Joillakin toimittajilla asiakkaita pyydetään tekemään itse mittarinluenta ja toimittamaan tieto sähköyhtiölle kuukausittain.

Kun kuukausikulutus on arvioitu, tunnittainen kulutus voidaan arvioida joko siten, että jokaisen tunnin kulutus on aina sama tai jokaisen tunnin kulutus voidaan arvioida viranomaisten hyväksymän normikulutusjakautuman perusteella.

Tässä joitakin pörssisähkön toimittajia. Tiedot on kerätty yleissähkösopimuksista (ei esim. yösähkö). Mittaustapa ja tasaus ovat käytössä silloin, kun kuluttajalla ei ole tuntimittausta.

Kuluttajan maksama sähkö koostuu kuukausimaksusta (sis. ALV), + sähkön kuukausittaisesta pörssihinnasta + pörssihinnan arvonlisäverosta 24% + toimitusmaksusta + tasauksen aiheuttamasta muutoksesta. Lisäksi tulevat sähkön toimittajalle maksettava siirtomaksu ja sähköverot.

Vattenfall Pörssisopimuksessa on aina toimitettava kuukausi-ilmoitus Vattenfallille. (Vattenfall ei tarjoa enää pörssisopimusta.) Pohjoista Voimaa Varmavirta Spot -tuotteen ehdoissa uhataan jopa sopimuksen irtisanomisella, ellei ilmoitusta tehdä – mutta tämä ilmoitus pitää tehdä omalle sähköntoimittajalle, ei sähkön myyjälle. Fortum tarkka -tuotteessa on vapaaehtoinen ilmoitusmahdollisuus. Muilla toimittajilla ei ole keinoa ilmoittaa sähkömittarin lukemaa, vaikka haluaisikin – mutta mittarinlukeman voi ilmeisesti aina vapaaehtoisesti tehdä omalle paikalliselle sähköntoimittajalleen. Kulutusarvio tehdään oletuksena vain vuosittaisen mittarinluennan perusteella.

Mittarinluennan vuosiarviosta voidaan mennä suoraan tuntiarvioihin tai kuukausiarvioihin.

Kun tasausta ei tehdä, kuukauden jokaisen tunnin kulutus oletetaan yhtä suureksi. Tällöin sähkön hinta on suoraan sähköpörssin laskema kuukauden keskihinta.(*) Vattenfall pörssisopimus, Polar Spot, Fortum tarkka ja Pörssikymppi ilmoittavat hinnakseen suoraan Nordpool-pörssin ilmoittaman kuukauden keskihinnan. Markkinasähkö, Varmavirta Spot ja kotiSPOT muuttavat arvion tunnittaiseksi viranomaisten vahvistamalla normisähkönkulutustaulukolla.

Kun käytön tasaus tehdään tunneittain, jokainen kuukauden tunnin kulutus arvioidaan erikseen ja tunnin pörssihinta painotetaan tuon tunnin tyyppikulutuksella. Tyyppikulutukset on määritellyt sähkömarkkinavirasto ja kertoimet löytyvät selityksineen sähkölamppu-blogin artikkeleista ja myös Android-sovelluksesta. Tunnittaisessa tasauksessa voi käydä niin, että kun sähkö on tunnin erityisen kallista, se myös painotetaan jopa nelinkertaisesti. Halpa tunti ei myöskään erityisesti tunnu kukkarossa, jos se otetaan huomioon vain puolikkaalla kertoimella.

Tyyppikulutus on erilainen sähkölämmittäjällä ja ei-sähkölämmittäjällä. Kaikki yli 10000 kWh vuodessa kuluttavat talot luokitellaan sähkölämmitystaloiksi.

Pääsääntönä tuntitasaus on hyvä niille, jotka kuluttavat yli 10000 kWh/vuosi mutta huono muille. Sähkölämmittäjä kuluttaa enemmän sähköä öisin, kun sähkö on halpaa. Esimerkiksi helmikuussa 2013 sähkön arvonlisäverollinen kuukausihinta korjattuna tuntikertoimilla oli sähkölämmittäjälle 4,85 c/kWh ja ei-sähkölämmittäjälle 4,95 c/kWh. Tuntikorjaamaton hinta oli 4,89 c/kWh. Se, oletko sähkölämmittäjä päättää paikallinen sähköntoimittajasi kerran vuodessa.

Seuraavassa taulukossa on arviot, paljonko vuoden sähköt maksavat näiltä toimittajilta.

Sähkön verolliseksi hinnaksi on oletettu 5 c/kWh. Taulukossa on laskettu tasausta käyttäville toimittajille prosentin vaikutus tasaukseen. 5000 kWh kuluttavalle tuo tasaus on nostava ja muilla laskeva.(***)

Vähän kuluttavalle Turun suunnasta tuleva Markkinasähkö on edullisin vaihtoehto. Oulun suunnan Varmavirta on epäilyttävien ehtojen lisäksi myös kallein. Ero on vuositasolla 29 euroa.

Paljon kuluttavalle kallein ja halvin ovat aina samat. Halvin on kaikissa tapauksissa Helsingin energian kotiSpot ja kallein Savon voiman Markkina Voima. Ero on 40 – 88 euroa kulutuksesta riippuen.

Taulukko on järjestyksessä, jossa on 25000 kWh vuodessa kuluttavan vaihtoehdot halvimmasta kalleimpaan.

Säästömahdollisuudet ovat 6-7 prosenttia vuotuisesta sähkön hinnasta (joka on noin puolet sähkön kuluttajahinnasta). Enemmän kuluttavalla ero on prosentuaalisesti pienempi, mutta absoluuttisesti enemmän.


Yksi pörssisähkösopimusten ongelma on se, että kuukausilasku voi olla joinakin kuukaisina hyvin suuri. Seuraavassa taulukossa on tyypillinen jakautuma sille, kuinka suuri osa vuosimaksusta on minkäkin kuukauden lasku. (lähde: Polar Spot -sopimuksen ehdot.)

Ja sitten vielä amerikkalaistyyppinen disclaimer: minulla ei ole mitään tekemistä minkään tässä mainitun sähköyhtiön kanssa paitsi, että oma sähkösopimukseni on Vattenfall Pörssisopimus Helen KotiSpot. En ota vastuuta tässä mainituista luvuista vaan jokaisen on tarkastettava ne suoraan sähköyhtiöltä. Prosentin hinnankorotus tasauksesta on tällä hetkellä satunnainen arvio eikä se perustu laskelmiin – toivon käyttäjien kommentteja omista sähkölaskuistaan.

(*) Sähköpörssi laskee kuukausihinnat Ruotsin ajassa, jolloin kuukauden alussa ja lopussa on yksi tunti, joka on väärässä kuukaudessa. Tämän vuoksi sähkön kuukauden keskihinta Suomessa voi olla muutaman tuhannesosan eri kuin sähköpörssin ilmoittama kuukausihinta. Monet sähköyhtiöt ilmoittavat käyttävänsä Nordpool-keskihintaa, mikä on tarkkaan ottaen väärin.

(**) Varmavirta Spotin esite on harhaanjohtava siinä, että esitteessä sanotaan selvästi, että laskutus tehdään ”Nord Poolin toteutuneen Suomen alueen kuukauden keskihinnan perusteella”, mutta  ehdoissa sanotaan selvästi päinvastoin eli ”kuukauden keskihinta saadaan painottamalla hinnat tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla”. Koska Nord Poolin Suomen keskihinta ei ole painotettu eikä pörssi sellaista laske, nuo lauseet ovat keskenään poissulkevia. Koska ehdot ovat pitävämmät, esitteessä pitäisi ehdottomasti lukea: ”tuntihinnan perusteella”. Savon Voiman ehdot ovat samanlaiset, kun ne lopulta tulivat verkkoon.

(***) Minulla ei valitettavasti ole kunnon tilastoa hinnantasauksen vaikutuksista, mutta olen arvioinut sen laskevan sähkön hintaa prosentilla, kun kulutus on 10000 kWh/vuodessa tai yli, ja nostavan hintaa yhtä paljon, jos kulutus on alle 10000 kWh/vuosi. Oletamme sähkön verolliseksi hinnaksi 5 c/kWh (vuoden 2012 veroton keskihinta oli 3,7 c/kWh, mikä on verollisena 4,6 c/kWh), jolloin 1% sähkön hinnan korotus tai lasku tasauksen vuoksi arvonlisäveroineen on 0,05 c/kWh.

    Muutoshistoria

17.4.2012: Oulun Varmavirta Spot oli vaihtanut nimeään (ennen Spot Virta)
24.4.2012: Lisätty kommentin esimerkki, jossa tuntilaskutus nosti hintaa 17%.
14.3.2013: Kaikki hinnat on tarkastettu, liikevaihtoveroksi oli vielä mainittu viimevuotinen 23%., monien hinta muuttui liikevaihtoveron verran.
14.3.2012: Monet selitykset kirjoitettu uudelleen varautuen tulevaan tuntihinnoitteluun.
14.3.2012: Säästö on laskettu uudella tavalla
14.3.2013: Savon voiman hinta on nyt julkisesti saatavilla, mutta ehtoja en löytänyt
14.3.2013: Varmavirran ristiriita ehdoissa havaittu.
14.3.2013: Varmavirran ehdoissa on, että lukema on irtisanomisen uhalla ilmoitettava kuukausittain.
18.5.2013: Savon Voiman ehdot löytyvät nyt verkosta, sama ongelma kuin Varmavirta Spotilla
3.4.2014: Vattenfall pörssisopimuksen uusi nimi on Vattenfall tuntisähkö – ja se edellyttää etäluettavaa sähkömittaria. Hintakin on noussut 2,48 eurosta kuussa kolmeen ja puoleen euroon kuussa. Muutosta ei ole tehty tekstiin.
20.10.2014 Vattenfallin uusissa kuluttajalle tarjottavissa sopimuksissa ei ole enää pörssisähköä.

23 vastausta artikkeliin “Pörssisähkösopimukset”

  1. Itse tein KotiSpot R1 sopimuksen Helsingin Energian kanssa vuoden 2012 alussa. Minulla on käytössä tuntipohjainen mittaus. Helmikuun sähkölasku tuli juuri. Toteutunut käyttö oli 2442 kWh, kk-maksu 2,92e/kk, sähkö 7,43 c/kWh. Loppuhinta 184,44 e. Petyin kovasti, sillä helmikuun Pörssihinta oli keskimäärin 5,28 c/kWh. Tuntipohjainen hinnoittelu näyttää nostavan hintaa hurjasti. Terveisin Jokke

  2. Mutta eikös tuolla helenin sivuilla lue toteutuneissa kk-hinnoissa 6,88c/kwh+marginaali helmikuulle?

  3. Itse asiassa pitäisi varmaankin käyttää yli 10000 kWh profiilia, jossa toteutunut hinta on 6,27 c/kWh ja siihen lisätä provisio 0,1 c/kWh eli yhteensä 6,37 c/kWh. (Se, kumpaa profiilia käytetään päättää jakeluyhtiö, ei sähkön myyjä.)

    Tuohon 7,43 c/kWh saattaisi päästä, jos on epäedullinen yösähkösopimus?

    1. Kommenttina edellisille kommentoijille… Alkup. kirjoittaja väitti että hänellä on tuntipohjainen mittaus! Siksi toteutunut kk-hinta yli- tai alle 10000kWh profiililla, ei päde millään tavalla. Mitäs käytti sähköä "vääriin aikoihin"…

  4. Kun vertaan toteutuneita hintoja 2011-2012 Helen KotiSpot ja Ksoy Pörssikympin välillä, niin toteutuneet kuukausihinnat ovat lähes täsmälleen samat kun valitaan KotiSpot hinnastosta yleissähkö ja yli 10000kWh kuluttavien profiilien hinnasto. Tämä osoittaisi että tuntikorjaus ei ole sen kalliimpi kuin korjaamaton, tai siis sen että ainakin Ksoy käyttää tuntikorjausta. Pikaisella katselulla Vattenfallin Pörssisopimus käyttää myös tuntikorjausta, joka on asiakkaalle vielä huonompi kuin Ksoyn tai Helenin!!

    1. Vattenfall ja Ksoy siis kusettavat asiakkaitaan, kun eivät kerro todellista keskiarvon laskumenetelmäänsä! Rivien välistä voi optimoida, että jos kerran Ksoy käyttää kaikille asiakkailleen yli 10000kWh kuluttavien profiilia, kannattaa alle 10000kWh kuluttavien ehkä valita Ksoy toimittajakseen (pitäisi tehdä laskentataulukko, joka huomioi marginaalit ja kk-hinnat). Vastaavasti Vattenfall käyttää ilmeisesti jotain keskiarvoa yli ja alle 10000kWh kuluttavien profiilien väliltä ja antaa Ksoy:tä korkeammat keskihinnat(+marginaali ja kk-maksu). Helen on tässä läpinäkyvin ja kertoo eniten siitä miten hinnat lasketaan kullekin käyttäjäryhmälle eli alle 10000kWh kuluttavat saavat varmasti sen mukaisen profiilin ja yli kuluttavat saavat sen toisen profiilin. Tosin tuon rajan alittumisen/ylittymisen ilmoittaa siirtoyhtiösi etkä sinä tai Helen.

  5. Laskin viimeisen vuoden kuukausihinnat, ja yllätykseksi yli 10000 kWh kuluttavat ovat viimeisen vuoden aikana säästäneet 0,7% tuntikorjauksella. Alle 10000 kWh kuluttavat siiten ovat kyllä hävinneet reilusti. Piirrän kuvaajat ja julkaisen ne blogissa huomenna.

    Asiaa täytyy näemmä vielä tutkia.

  6. Aikamoisia väitteitä täällä. Itse en kyseisiä sähköyhtiöitä tunne vaan käytössä Suur Savon sähkön markkinasähkösopimus. SSS:llä hinta määräytyy Nordpoolin suomen hinnan kuukauden keskiarvon mukaan johon lisätään myyjän marginaali ,319kW/h ja tuohon vielä arvonlisävero 23%. Toukokuun hinta esim. 4,49kW/h.

    Markkinasähkö ei välttämättä ole hyvä vaihtoehto, jos ei saada halvempaa sähköä länsinaapureiltamme tai jos ei saada uusia ydinvoimaloita valmiiksi. Viime syksynä valmistunut ja keväällä korjattu kaapeli perämerellä laskee markkinahintoja täällä suomessa vaikka samoihin hintoihin ei päästä, kuin Ruotsissa tai Norjassa.

    Itse ainakin liputan markkinasähkön puolesta – toistaiseksi.

    Hinnat voi tarkistaa http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Hourly/

  7. Tarkistin EnergiaPolarin (PolarSpot) ja Oulun Energia (Varmavirta spot) toteutuneiden laskutushintojen 12 kuukauden keskiarvot. Oulun Energia laskutushinta oli 4% kalliimpi (4,85 vs 4,66).

    EPolar ei käytä tasausta vaan laskutushinta perustuu Nordpoolin ilmoittama toteutuneeseen kuukausi-hintaan, joka lienee päivähintojen aritmeettinen keskiarvo. Oulun Energialla on käytössä tuntitasaus tyyppikulutuskäyrällä. Molemmilla sama marginaali 0,25

  8. Spottisähkö määräytyy pörssissä tunneittain, joten päivä- ja yösähkö määräytyy noiden pörssin tuntihintojen perusteella. Lasketaan kuukauden yötuntien ja päivätuntien keskiarvot erikseen. Ja mahdollisesti ne ensin painotetaan tyyppikuormituskäyrällä, jos se on sähköyhtiön ehdoissa (taulukossa tasaus=tunti).

    Mikäli sähkön myyjä on eri yhtiö kuin paikallinen sähköyhtiö, ilmeisesti aina on käytössä yösähköaika 22.00 – 07.00. Mikäli yhtiö on sama, omille asiakkaille saattaa olla eri yösähköaika (esim. Helsingin energia myy helsinkiläisille).

  9. Määräaikainen sähkösopimukseni loppuu vuodenvaihteessa ja pörssisähkö kiinnostaa kovasti. En vain saa oikein selvää käsitystä kannattaisiko tehdä esim. Helsingin Energian pörssisähkösopimus yö- vai yleissähkölle? Kulutuksemme on vuositasolla tällä hetkellä n. 15-16000 kWh ja käytössä on kuukausittain etäluettava sähkömittari. Käyttö on jakaantunut aikalailla 1/3 päivä- ja 2/3 yösähköä vuositasolla, tähän lienee tulossa hieman päiväsähkön kulutusta lisää (parempi puolisko jäi juuri äitiyslomalle). Nykyinen sähköyhtiömme tarjoaa 12/24kk sopparia hinnoilla 6,31 päivä- ja 5,31 yösähkö. Lämmitysmuotona varaava sähkölämmitys joka on käytännössä päällä läpi vuorokauden kylminä vuodenaikoina.

    Olisin erittäin kiitollinen mielipiteistä/vihjeistä.

    1. Mittarihan laskee yö- ja päiväsähkön erikseen myös pörssisähkön tapauksessa, joten aika lähelle oikeaa kulutusta laskutus tulee olemaan. Tässä tapauksessa todennäköisesti eduksesi.

      Pörssisähkö lasketaan tunneittain ja painotetaan sinun tapauksessasi sähkölämmittäjän profiililla tunneittain (ks. blogin avainsana tyyppikuormituskäyrä), koska kulutuksesti on yli 10000 kWh. Kovin suurta virhettä tuskin syntyy verrattuna tuntiperustaiseen laskutukseen.

      Minulla on tällä hetkellä yösähkösopimus (vuosikulutus sähkölämmityksellä olisi reilu 30000 kWh, mutta voin laittaa öljyn päälle talvella). Olen laskenut, että olen ansainnut yösähkösopimuksella keskimäärin viisi euroa kuussa. Jokunen kuukausi on ollut käytännössä saman hintainen, mutta miinukselle yösähkösopimuksella en ole vielä kertaakaan joutunut.

      Yleensä etu on suurempi mitä enemmän lämmitystä käytetään. Mukana on kuitenkin muutamia epäloogisia kuukausia, joten aivan yleispätevää sääntöä ei voi antaa.

      Sopimus on Helsingin energialta, jolloin hinta on pörssihinta + provisio 0,0 c/kWh. Kuukausihinta on sitten toki korkeampi sekä paikalliselta sähköyhtiöltä että sähkön myyjältä.

      Pörssisähkö on todennäköisesti halvempi pitkällä tähtäimellä. Pitkissä sähkösopimuksissa sähkön myyjät tarjoavat vakuutusta sähkön hinnan nousua vastaan eivätkä ne tee sitä ilmaiseksi.

      Nyt ei kuitenkaan ole paras aika siirtyä pörssisopimukseen, koska seuraava puoli vuotta tulee olemaan lämmityksen takia kalliimpi kuin edeltävä puoli vuotta.

      Pörssisopimuksen huonoihin puoliin kuuluu se, että ainakin helmikuu tulee olemaan aina kallis. Kalliin kuukauden sähkölasku tulee olemaan 2-3-kertainen halpaan kuukauteen verrattuna. Tähän täytyy osata varautua.

      Uskoisin, että sinun kannattaa ottaa pörssiyösähkö, vaikka varmaa laskelmaa minulla ei olekaan. Ja pörssisähkössä on aina riskinsä.

  10. Kiitos kattavasta vastauksesta Esa!

    Vaikka hieman varoittelitkin tuosta helmikuun kalleudesta, taidan tehdä tuon pörssiyösähkösopimuksen Helsingin Energian kanssa jo nyt. Ainakin viime talven toteutuneet sähkönhinnat heidän pörssisähkötuotteessaan näyttivät jäävän alle tarjottujen toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintojen. Toivokaamme leutoa pörssitalvea ja kiitos mahtavasta blogista!

  11. Kyllähän tuo Anvia on tullut vastaan ja kiinnostaa. Kuitenkin mitä enemmän tässä on laskeskellut, sen mahdottomammalta tuo säästö on oikeasti alkanut tuntua. Valtava sähkön kiinteän hinnan osuus – tällä hetkellä tyypillisellä käyttäjällä 5,56 c/kWh, ks. http://www.sahkolamppu.com/p/sahkoennuste.html) – tekee noiden säästöjen saamisen todella vaikeaksi. Halvan ja kalliin tunnin ero on harvoin kymmeniä prosentteja kuluttajahinnassa eikä noita säästötunteja kovin montaa vuorokaudessa ole helppoa saavuttaa. Mutta aloittaessani tätä blogia minulla oli täsmälleen sama ajatus: tehdä sovellus, joka ottaa huomioon sähkön hinnan ja sääennusteen ja sen perusteella antaa suosituksia sähkön käytöstä. Tuo voi toimia teollisuuden energiaveron alueella ja ennen liikevaihtoveron maksua tehtävässä sähkönkulutuksessa. Mutta aika vaikea kuvitella ROI:n olevan järkevä kuluttajille. Niin kuin joku ajattelija sanoi: "Vuoden koodaus voi säästää sinua tekemästä 10 tuntia markkinatutkimusta…" Olenhan noita lukuja täällä blogissa jossain vaiheessa laskeskellut, mutta täytyy palata aiheeseen.

  12. Onko tilanne hinnoissa muuttunut tuon talukon laatimisen ajoilta. Oma kulutukseni on luokkaa 5000€/vuosi ja harkitsen tuntihintaiseen pörssisähköön siirtymistä. Helenin KotiSpot ja Vattenfalin Tuntisähkön sopismusehdoissa ei kummassakaan mainita mitään mistään tuntikohtaisesta tasauksesta? Helen kiinnostaa pienenmmän marginaalin ja perusmaksunsa takia enemmän, mutta tuleeko tästä todellisuudessa mitään säästöä?

  13. Kyllä tuolla kulutuksella kannattaa jo vähän laskeskella ja kilpailuttaa toimittajia. Tämän taulukon laatimisen jälkeen tuntilaskutukseen sopivat mittarit ovat yleistyneet nopeammin kuin olisin arvannutkaan eli tällä hetkellä melko varmasti sinulla on tuntilaskutuksesta selviävä mittari eli tasausta ei tarvita. Tasaushan on siis sitä, miten tuntikulutus arvioidaan, jos tarkkoja tuntilukemia ei ole tiedossa. Säästö muodostuu yleensä siitä, että pörssisähköasiakkaat eivät ole sähköyhtiölle riski – kiinteähintaiset asiakkaat saavat eräänlaisen vakuutuksen, jota yhtiöt eivät anna ilmaiseksi. Yleensä marginaalitkin ovat pienemmät pörssisähköasiakkaille. Lisäksi tyypillinen sähkölämmittäjä kuluttaa sähköä enemmän, kun se on edullisempaa (kylminä öinä), mikä tekee tuntilaskutuksen edullisemmaksi kuin tasalaskutuksen. Lisäksi kannattaa ottaa paikalliselta sähkönsiirtoyhtiöltä yösähkö, jolloin yöllä siirtokin on edullisempaa. Se, mitä ei voi taata, on se, että sähkön nykyinen hinnanlasku jatkuu. Suomessa oleva krooninen 3000 megawatin sähköntuotannon vaje (= kaksi Olkiluoto kolmosta) alkaa vähitellen näkyä sähkön hinnoissa, ja jos teolliuudelle jostain syystä tulisi nousukausi, olemme pian vakavassa sähkönpuutetilanteessa, jossa hinnat nousevat eikä tuontikapasiteetti riittäisi alkuunkaan. Uskon – tai pikemminkin Suomen kannalta toivon – sähkön hinnan nousevan seuraavan parin vuoden kuluessa aika paljon.

  14. Mielenkiintoista ollu lukea tätä sivustoa. Itsekkin suunnittelen vaihtoa pörssisähköön, vaikkakin vuosikulutukseni on tällä hetkellä alle 5000kWh. Minulla on öljylämmitys ja kattilassa on myöskin 6kW:n sähkövastus. Yöllä kun sähkö on halpaa niin voisi kääntää sähkölle, tähän hommaan ei vaan oikein taida olla muita sovelluksia kuin tuo melko hintava Fortum Fiksu.

    1. Jos kulutus on pientä, pitää kiinteiden kulujen olla pienet. Tämä tarkoittaa mahdollisimman edullista kk-maksua.
      Samoin en ottaisi sitä riskiä, että hinnoittelu tehdään tunti tunnilta ja sekaan voisi näin tulla hintapiikkejä. Tämä tarkoittaa sitä, että hinnoittelu on kuukauden keskiarvoon perustuvaa. Näin ei tarvitse nähdä ylimääräistä vaivaa tuntihintojen perässä pysymiseksi ja voi nukkua yönsä rauhassa.

      Jos kk-maksu on 3,04 eur/kk tekee se vuodessa 36,48 euroa.
      Tällä kk-maksulla tavallaan "lisäys myyjän marginaaliin" on
      5000kWh vuosikulutuksella 0,73 c/kWh.
      10000kWh vuosikulutuksella 0,36 c/kWh
      15000kWh vuosikulutuksella 0,24 c/kWh

      Tämän blogin taulukon halvin kk-keskiarvohinnoitellun sähkön varsinainen myyjän marginaali on 0,25c/kWh ja kaikista halvin marginaali on 0,17c/kWh.

      En ole 100%:sti tutkinut markkinoita, mutta en ole vielä löytänyt muita kk-maksuttomia pörssihinnoiteltuja sähkötuotteita kuin Suur-Savon Sähkön MarkkinaKymppi. Hinnat eivät aivan suoraan löydy hinnastosta, mutta kun laskee tarjouksen nettisivuilta, niin näkee, että kk-maksu on 0e/kk ja marginaali on 0,32+alv eli n. 0,40 c/kWh sis alv.

      Lyhyt laskutoimitus antaa kk-maksullisen sähkön (tämän blogin taulukon tietojen pohjalta) "todelliseksi marginaaliksi" vähintään 0,17 + 0,24 = 0,41 c/kWh jos vuosikulutuksesi on 15000kWh. Jos kulutus on pienempi, on kokonaismarginaali tietysti suurempi.

      Kertokaa jos tiedätte muita kk-maksuttomia pörssisähkötuotteita.
      Niitä odotellessa voisin väittää, että tämä on paras ratkaisu kerrostaloasujalle joka ei tietenkään lämmitä asuntoaan sähköllä tai ainakaan maksa siitä suoraan kulutuksen mukaan vaan vastikkeessa. Se on myös hyvä tuote sähköllä lämmittävälle omakotiasujalle, jos kulutus on kohtuu pientä.

  15. 5000 kWh kulutuksella kannattaa varoa noita tasauksen sisältäviä sopimuksia, koska kaikki alle 10000 kWh kuluttavat luokitellaan ei-sähkölämmittäjiksi, jolloin kulutuksen oletetaan tapahtuvan enimmäkseen päivisin kalliiseen aikaan. Vakiohintasopimuksetkaan tuskin ovat tätä edullisempia, koska nekin olettavat kulutuksen tapahtuvan kalliiseen aikaan. Eli jos alat lämmittää vastuksella, kannattaa todennäköisesti siirtyä pörssisähkön tuntilaskutuksen piiriin.

    Suomalainen verotus valitettavasti tekee suuremmat investoinnit sähkö/öljy-vaihtamiseen kannattamattomiksi. Koska kuluttajahinta on tyypillisesti 5,6 c/kWh + pörssihinta*1,24, suurikaan pörssihinnan vaihtelu ei näy kuluttajahinnassa kovinkaan paljoa.

    En osaa kuvitella, että Fortum Fiksu olisi kannattava edes isolla omakotitalolla (minun on pitänyt laskea se jossain välissä, mutta en ole vielä ehtinyt).

    Jos sähkön hinta on päivällä öljylämmitystä kalliimpi, se on yleensä sitä koko päivän. Lähes koko hyödyn saa siis sillä, että aamulla ja illalla kerran tekee päätöksen kannattaako käyttää sähköä vai öljyä ja säätää kytkimestä aivan käsin vastaavat asetukset.

    Sen kummempi investointi automatiikkaan tuskin maksaa itseään takaisin. Sinullahan vuoden sähköt maksavat viitisensataa euroa. Viiden prosentin säästö toisi Fortum Fiksun 580 euron investoinnin takaisin 23 vuodessa ottamatta edes huomioon 12,90 €/kk palvelumaksua.

  16. Fortum Fiksu/Anvia Kotitonttu: Toteutuneet säästöt ovat tyypillisesti n. 20% luokkaa. Tämä pätee sekä sähkölämmittäjään, että öljylämmittäjään. Tähän kun lisätään palvelumaksut, niin keissi on kannattava kyllä kaikille 3000€ energialaskun omaaville, mutta jo paljon alemmallakin vuosikustannuksella. Alla olevan linkin takaa löytyy esimerkkidata, se on blogin viimeisenä, alalaidassa. t. Ilmo

    https://medium.com/@Lounasmaa/digitaaliset-palvelut-ja-iot-tuotteistamisen-ja-markkinoinnin-haasteet-energiatoimialalla-92ed36e1d177

Kommentit on suljettu.