Avainsana: ilmastonmuutos

Earth hour -spesiaali 2015

On aina ikävää olla ilonpilaaja.

Mutta sähkölamppujen sammutuksessa lauantai-iltana ei ole mitään järkeä.

Olen jo edellisinä vuosina osoittanut, ettei Suomen sähkön kulutus ole Earth hour -tuntina ollut yhtään tavallista matalampi. Pikemminkin päinvastoin.[4] Ja Suomeen ei ole laitettu katuvaloja, ellei niistä ole tehty liiketaloudellisia (tai pikemminkin kansantaloudellisia) laskelmia, että ne vähentävät onnettomuuksia ja rikoksia niin paljon, että ne kannattavat. Ja koska tuo laskelma kattaa myös valojen pystytyksen ja ylläpidon, mihin verrattuna niiden kuluttama sähkö on pikkusumma.[2]

Koko ajatus valojen sammuttamisen enegiansäästöstä on hölmöläisen peitonjatketta.

Suomessa on lauantaina ulkona muutama plusaste. Lämmitystarve on luokkaa 15 astepäivää. Sellaista nollaenergiataloa ei olekaan, jota ei tarvitsisi lämmittää. Jos talossa ei käytetä valoja tuomassa lämpöenergiaa, se on korvattava muilla lämmitystavoilla. Parhaimmillaankin hiilellä tuotetulla kaukolämmöllä.

Suomessa on ollut jo pari vuotta sellainen tilanne, että suora sähkölämmitys on yksi halvimmista lämmitysmuodoista. Kotitalouksien valaistus on suoraa sähkölämmitystä.

Lauantaina hintatietoinen kuluttaja maksaa sähköstään kello 21 – 22 9,2 c/kWh.(*) Käytetty sähkö menee sataprosenttisesti talon lämmitykseen kului se sitten nimellisesti valaistukseen tai vaikka pakastimeen. Talosta ulos loistava valo on merkityksetön energakulu ellei itse lamppu ole ulkona.

Huippuunsa viritetyn öljykattilan omistaja maksaa lämmityksestään 9,7 c/kWh eli 0,5 c/kWh suoraa sähkölämmittäjää enemmän.

Kaukolämmöstä on tullut sellainen korotusautomaatti, että useimmilla paikkakunnilla kaukolämpö maksaa vielä öljylämmitystäkin enemmän. Energiateollisuus ry:n tilastoilla [1] omakotitalon lämmittäjä maksaa kaukolämmöstään esimerkiksi:

Öljyä kalliimpia:
Kristiinankaupunki 16,3 c/kWh
Siuntio 14,2 c/kWh
Kirkkonummi/Veikkola 13,4 c/kWh
Mäntsälä 12,9 c/kWh
Tuusula/Jokela 12,3 c/kWh
Hanko 11,0 c/kWh
Levi 10,7 c/kWh
Hämeenlinna 10,5 c/kWh
Imatra 10,3 c/kWh
Tampere 10,2 c/kWh
Sipoo 10,2 c/kWh
Hamina 9,8 c/kWh
… ja monet muut, yhteensä 92 paikallista kaukolämpöyhtiötä

Öljyä halvempia, mutta sähköä kalliimpia:
Salo 9,6 c/kWh
Tammisaari 9,6 c/kWh
Inkoo 9,6 c/kWh
Kouvola 9,6 c/kWh
Pori 9,5 c/kWh
Turku 9,4 c/kWh
Kemijärvi 9,3 c/kWh
Tuusula 9,2 c/kWh
Järvenpää 9,2 c/kWh
… ja monet muut, yhteensä 37 paikallista kaukolämpöyhtiötä

Ja lopulta ne paikkakunnat, joissa kaukolämpö on earth hour -tuntina sähköä halvempaa;
Kauniainen 9,1 c/kWh
Kirkkonummi 9,1 c/kWh
Espoo 9,1 c/kWh
Kajaani 9,0 c/kWh
Kerava 9,0 c/kWh
Kotka 8,9 c/kWh
Jyväskylä 8,9 c/kWh
Savonlinna 8,8 c/kWh
Porvoo 8,8 c/kWh
Kemi 8,7 c/kWh
Lahti 8,7 c/kWh
Vantaa 8,6 c/kWh
Rovaniemi 8,6 c/kWh
Kuopio 8,5 c/kWh
Nurmijärvi 8,4 c/kWh
Joensuu 8,2 c/kWh
Helsinki 7,8 c/kWh
Rauma 7,8 c/kWh
Tornio 7,2 c/kWh
… ja yhteensä 81 paikallista kaukolämpöyhtiötä

Kaukolämpöyhtiöiden hinnan keskiarvo on 9,6 c/kWh ja suuruudella painotettu hinta on 8,4 c/kWh.

Määrällisesti useimmilla kaukolämpöyhtiöillä kaukolämpö on earth hour sähköä kalliimpaa, mutta asiakasmäärältään useimmat kaukolämmön käyttäjät saavat kaukolämpönsä sitä halvemmalla.

Maakaasun hinnan arviointi on hankalaa vuosikulujen takia, mutta hinta on talvikaudella arviolta 9,5 c/kWh. Myöskään maakaasulla lämmittäjän ei kannata sammuttaa sähkövaloja earth hourin aikana.

Sähkön ja muiden energiamuotojen hintojen vertailu ei ole teoreettista vaan aivan oikea rahaa. Kodeilla ei ole vaihtoehtoa olla lämmittämättä. Koska energian hinnasta suuri osa on veroja (sähköstä kolmannes), hinta on yhteiskunnan vahva indikaatio siitä, mikä energiamuoto on yhteiskunnan kannalta paras, ja sillä tavalla ympäristöystävällinen, mihin yhteiskunnalla on varaa. Ja nyt se on suurimmissa kaupungeissa kivihiilellä tehty kaukolämpö ja kaikkialla muualla sähkö.

En aio sammuttaa valoja. Earth hour on Suomen ulkopuolelta tullut ajatus, joka on Suomen oloissa täysin väärä signaali ja soveltumaton energiansäästötapa.

(*) Sähkön tukkuhinta 2,679 c/kWh.
[1] http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnat-tyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla
[2] http://www.sahkolamppu.com/2014/03/earth-hour-spesiaali-katuvalot-ovat.html
[3] http://www.sahkolamppu.com/2012/03/earth-hour-spesiaali.html
[4] http://www.sahkolamppu.com/2012/03/earth-hour-arvauskilpailu.html
[5] http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Kaukolampo/Hinnastot%20ja%20sopimusehdot/Maakaasuhinnasto_%2001012015.pdf

Lämpeneekö ilmasto?

Väitän, että meidän olisi hyvin vaikea tietää, vaikka ilmasto lämpenisi. Maapalloja on vain yksi, se on hyvin monimutkainen järjestelmä, eikä mikään menneisyyden muutos ole tae tulevasta.

Tämän hetkinen virallinen lämpenemistilasto on HadCRUT4.(***)
Yleensä aineiston sanotaan osoittavan ilmaston lämpenemisen. Siitä huolimatta tämän analyysin perusteella aineisto ei osoita ilmaston lämpenevän.
HadCRUT ei siis ole raaka-aineistoa lämpömittareista, vaan vahvasti prosessoitua tietoa. En esimerkiksi tiedä, miten urbanisaatio on otettu huomioon. Tämähän tarkoittaa sitä, että mittauspisteet olivat 50 vuotta sitten sopivasti kymmenien kilometrien päässä kaupunkien keskustoista. Nyt ne ovat samoissa paikoissa, mutta ne voivat olla keskellä esikaupunkia. Kaupungin lämpötila on aina useita asteita maaseutua korkeampi, mutta tämä ei ole merkki globaalista ilmastonmuutoksesta.
Yksi ongelma tehdyissä analyyseissa on se, että tarkkailtu aikaväli valitaan aina mielivaltaisesti. Tutkija voi valita yhden satunnaisen aikavälin, laskea tuloksen – ja valita toisen aikavälin, jos tulos ei miellytä.
Sunnuntai-iltapäivän projektina korjasin tämän. Seuraavassa kuvassa on kaikki peräkkäiset aikavälit HadCRUT4-aineistosta (vuodet 1850-2012) ja niiden osoittama lämpeneminen tai kylmeneminen. Tietokone laskee näitä muutaman minuutin, joten on lähinnä laiskuutta, jos niitä kaikkia ei lasketa.
Kuvassa pystysuunta kuvaa aikavälien pituutta. Esimerkiksi 50 vuoden aikavälin kohdalla on kaikki aikavälit 1850-1899, 1851-1900,… Näistä jokaisen aikavälin lineaarinen riippuvuus(*) on laskettu ja tuo viiva on piirretty vaakasuoraan välille 50-50,9999 vuotta (satunnaiseen kohtaan).(**)
Punainen väri kuvaa aikavälejä, joissa lämpötila on nouseva, ja nousu on tilastollisesti merkittävää. Oranssi on nouseva trendi, joka ei ole tilastollisesti merkittävä. Tumman vihreä on tilastollisesti merkittävä lasku ja vaalean vihreä on lasku, joka ei ole tilastollisesti merkittävä.
Kuvassa on paljon punaista, joten asia on sillä selvä? Ei valitettavasti ole.
Kuvassa voidaan nähdä kaksi aikakautta, jolloin lämpötila laski, 1860-1910 ja 1940-1970. Lisäksi on huomattava oikea alanurkka: viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole ollut tilastollisesti merkittävää lämpenemistä.
Joudumme siis kuvittelemaan mahdollisuuden, jossa on juuri alkamassa uusi 50 vuoden lämpötilan laskukausi 1860-1910 -tyyliin. Jos sellainen tulisi, se näkyisi kuvassa takautuvasti niin, että koko oikea laita olisi vihreä. Samoin kaikki yli 50 vuoden punaiset lämpötilan nousut johtuisivat siitä, että nyt kuvassa verrataan 1800-luvun minimiä 1990-luvun maksimiin. Jos sellainen minimi tulisi, kaikki pitkät aikavälit muutuisivatkin vihreiksi.
Jos oletamme, että kylmät kaudet seuraavat noin 60 vuoden jaksoissa, vain sitä selvästi lyhyemmät muutokset kannattaa ottaa huomioon, ettemme hyppää aallonharjalta aallonharjalle. Tuntuu järkevältä rajoittaa tarkastelu 7-30 vuoden aikoihin – ja kannattaa muistaa, että tuleva mahdollinen aallonpohja voi näkyä oikeassa laidassa (siis 30 vuoden kohdalle oikeaan laitaan voi vielä tulla ääritapauksissa vihreää 29 vuotta taaksepäin eli vuoteen 1983).
Mielenkiintoinen alue on siis:
Minusta tuossa näkyy noin 60 vuoden sykleissä vaihtuvia lämpimiä ja kylmiä jaksoja. Seuraava kylmä jakso on juuri alkamassa, ja alle 10 vuoden nousutrendi on jo tasaantunut.
Kuvassa tilastollisesti merkittävien nousujen määrä on paljon suurempi kuin tilastollisesti merkittävien laskujen. Tämä kuitenkin selittyy melko pitkälle sillä, jos kuvassa on kolme nousukautta mutta vain kaksi laskukautta. Olisin tyytyväinen, jos 95% aikaväleistä olisi tilastollisesti merkittäviä nousuja. Nyt niitä on 34%. Kun ”nollahypoteesi” on se, että ilmasto käyttäytyy satunnaisesti, tämä ei vielä riitä todistamaan, ettei näin olisi.
Asian selventämiseksi, tältä tilanne olisi näyttänyt 1920-1945 ennen viilenemisen alkamista:
Mutta heti perään, osittain lomittainkin, 1940-1965 tilanne näytti tältä:
Kylmän sodan aika oli myös ilmastolle kylmä.
Ilmastonmuutosagenda kirjoitettiin silloin, kun tilanne näytti tältä:
Mutta viimeiset kymmenen vuotta tilanne on näyttänyt tältä:
Ja vaikka ilmasto lämpenisikin, on aivan eri todistus, että se on ihmisen aiheuttama. Tai, että joku ihmisen toimenpide vähentää ilmaston lämpenemistä.
(*) Lineaarisessa regressiossa piirretään pisteiden keskelle suora viiva siten, että pisteiden etäisyys viivasta (itse asiassa sen toinen potenssi) on yhteensä mahdollisimman pieni. Tälle lasketaan tilastollinen merkittävyys, p-arvo, siten, että se kertoo, kuinka todennäköisesti tällainen jakauma olisi tullut satunnaisella datalla. Jos todennäköisyys on kerran kahdestakymmenestä (p<0.05), tulosta pidetään tilastollisesti merkittävänä.
(**) Joskus kuvassa menee viivoja päällekäin, jolloin päälimmäinen on se, joka on tilastollisesti todennäköisempi (p-arvo pienin).

(***) HadCRUT-aineiston on julkaissut Englannissa Met Office Hadley Centre. Suhtaudun aineistoon varauksella. Sitä on korjailtu, ja nyt ollaan neljännessä versiossa. Jokaisessa versiossa kummallisesti ilmaston lämpeneminen tuntuu lisääntyvän. Ja eiköhän tutkimuskeskuksen rahoituskin ole juuri tästä kiinni.

PS. Pyydän anteeksi puna-vihervärisokeilta, unohdin taas olla käyttämättä punaista ja vihreaää toistensa vastakohtina.
PPS. Jo haluatte etsiä virhettä analyysistä, analyysin tehnyt R-ohjelma löytyy tästä. Kyseessä siis on yhden iltapäivän projekti, joten virheitä voi löytyä. Parannusehdotuksia voi kommentoida tai lähettää esa@sahkolamppu.com.

Parantakaa omaatuntoanne!

”En nyt kuitenkaan väheksyisi tavallisten ihmisten ympäristötekoja. Saahan niillä hyvän omantunnon, joka on tärkeä asia ihmisten hyvinvoinnille.”

Toivoo ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Omasta puolestani toivosin, että järjen käyttö olisi sallittu ja jossain määrin jopa pakollista. Useimmilla tavallisen ihmisen ympäristöteoilla ei ole todellakaan mitään rationaalista perustetta.

http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288539302972.html

Ilmastonmuutoskriittisiä blogeja

Törmäsinpä muutamaan ilmastonmuutoskriittiseen suomalaiseen blogiin:

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/
http://ilmasto.wordpress.com/
http://ilmastohuijaus.blogspot.fi/

Hyviä näkökulmia, joihin kannattaa tutustua.

Itsehän en varsinaisesti ota asiaan kantaan muuten kuin siten, että maapallon laajuuisen järjestelmän ollessa niin monimutkainen ja ainutkertainen kuin se on, me emme voi tieteellisesti ennustaa tulevaisuuden ilmastoa. Mikään mennyt aikasarja ei ole tae tulevaisuudesta.

Tyhmiin väitteisiin voi kuitenkin aina puuttua.

Ilmaston lämpeneminen ja vesipähkinä

Suomen ilmasto on aina muuttunut. Sinä aikana, kun ihminen on jääkauden jälkeen asuttanut Suomen, on ollut tuhansien vuosien aikakausia, jolloin on ollut paljon lämpimämpää kuin nyt.

[1]

”Suomessa tai muissa Pohjoismaissa vesipähkinää ei enää esiinny, mutta subfossiilisten löytöjen perusteella lajin tiedetään olleen alueella varsin yleinen jääkauden jälkeisellä lämpökaudella. Suo- ja järvisedimenteistä tehdyistä siementen subfossiililöytöjä on Suomesta tehty aina Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan korkeudelle saakka. Ilmaston viiletessä jääkauden jälkeisen lämpökauden jälkeen laji katosi Suomesta ilmeisesti jo tuhansia vuosia sitten. Ruotsissa se säilyi paljon pidempään, sillä viimeisin havainto sieltä ja samalla Pohjoismaista on Etelä-Skoonesta vuodelta 1916.”[2]

Nyt on siis kylmempää kuin vuonna 1916?

[1] Jutikkala-Pirinen: Suomen historia, 2002 (ensimmäinen painos 1966)
[2] Wikipedia: Vesipähkinä