Mitä olet ikinä halunnut sähkölampun osaavan?

Ettei sivuston nimikkoaihe aivan unohtuisi, kerrotaan välillä sähkölampusta.

Miltä tuntuisi sähkölamppu, jonka väriä voi säätää älypuhelimella (Bluetooth)? Voi myös valita lämpimän valkoisen ja kylmän valkoisen välillä mielialan mukaan (2000-8000K). Vanhanaikaista?

Jos väri tuntuu leikkikalulta, entäpä jos lamppu aamulla kytkee itse itsensä päälle herätysaikaan simuloiden auringonnousua.

Tai jospa se vielä kuuntelisi musiikkia ja järjestää diskovalaistuksen musiikin tahtiin.

Tai lamppu voisi mennä satunnaisesti päälle ja pois lomasi aikana niin, että näyttää, että joku on kotona.

Niin, ja tietysti tämä on ledilamppu, joka kuluttaa korkeintaan kymmenen wattia (isompi malli viisitoista).

Lamppu on amerikkalainen, joten se ei käy suomalaiselle 230V jännitteelle? Käy se, se toimii sekä suomalaisella että amerikkalaisella jännitteellä. Kantakin on sellainen, että lampun voi samalla tavalla kiertää eurooppalaiseen E27-kantaan ja milliä pienempään amerikkalaiseen E26-kantaan.

Lamppuja saa valoteholtaan ja kooltaan 60 W hehkulamppua vastaavana ja isokokoisena noin 85W hehkulamppua vastaavana. Lisäksi lampusta on ulkokäyttöön soveltuva versio.

Lamppua löytyy Slashdot-sivuston tarjouksena neljälläkymmenellä viidellä taalalla täältä, mutta he eivät lupaa toimittaa USA:n ulkopuolelle.

Firman oma kauppapaikka lupaa toimittaa USA:n ulkopuolle, mutta hinta on viisitoista taalaa kovempi.

Kasvit voisivat yhteyttää paremmin, jos auringon valo muunnetaan ensin sähköksi

Yhteyttäminen suoraan auringonvalolla vs. keinovalo

Muutama päivä sitten laskin, että ihmisravinnon tuotanto keinovalolla on melko mahdotonta, jos keinovalosta vain prosentti siirtyy kasviin.

Tämä pitää yhä paikkansa, mutta selvitin asiaa sen verran enemmän, että monissa paikoissa esiintyvä yhteyttämisen maksimihyötysuhde 11% ei ole keinovalolle kattona.

11% hyötysuhde on raja sille, kuinka suuri osa auringonvalosta voidaan saada talteen. Se ei ole raja keinovalolle.

Yhteyttäminen vaatii yhtä molekyyliä kohden kahdeksan kvanttia valoa, joista neljä on yhdellä energiatasolla ja neljä toisella. Kaikki auringon säteily, jonka kvanteissa on liian vähän energiaa menevät hukkaan. Tarvittua energiaa suurempien kvanttien ylimääräinen energia menee hukkaan.

Auringon valosta vain 43% on sellaisella aallonpituudella, että sitä voi käyttää edes periaatteessa yhteyttämiseen (ns. PAR-säteily, photosynthetically active region, 400-700 nm). Lopustakin säteilystä menee hukkaan suurin osa kvanttien ylimääräisen energian takia, joten teoreettinen maksimi auringonvalon säteilyjakaumalle on 8-13%, mistä tulee usein käytetty keskiarvo 11%. [1]

Yleensä lähteissä unohdetaan mainita, että 11% hyötysuhde on auringonvalolle. Jos käytettävissä olisi keinovalo, jossa on pelkästää kaivattuja valokvantteja, ei ole mitään teoreettista estettä sille, että hyötysuhde olisi vaikka satakin prosenttia.

Yleensä kasvilampuissa on violetti valo, mutta kaivatut valokvantit ovat itse asiassa punaisen valon aallonpituudella (680 nm ja 700 nm).(*) Ehkä kasvit kasvavat violetissa hyvin, mutta violetti on myös väri, josta menee mahdollisimman paljon energiaa hukkaan. Punaisen valon pitää olla täsmälleen tietty, sillä osa punaisista väreistä on PAR-alueen ulkopuolella eikä niistä ole mitään apua yhteyttämisessä. Värien aallonpituudet löytyvät Wikipediasta [2].

Koska aurinkopaneelien hyötysuhde on laboratorio-olosuhteissa lähes 50%, tämä voi aukaista mahdollisuuksia nopeuttaa kasvien kasvua sellaisella keinovalolla, jossa on vain täsmälleen oikeita valokvantteja. Jos kasvit saadaan tällä tavalla keräämään keinovalosta energiaa lähes 100% hyötysuhteella, auringon valon talteenotto aurinkopaneeli-ledilamppu-yhdistelmällä olisi moninkertaisesti tehokkaampaa kuin se 11%, jonka kasvi voi teoriassakaan saada talteen suorasta auringon valosta.

Tästä voisi saada aikaa myös erittäin tehokkaan hiilidioksidin talteenottolaitteen.

(*) Kumpikin näistä aallonpituuksista on ihmisen mielestä sama väri, ja esimerkiksi ne kumpikin ovat RGB-väreinä sama täysi punainen (255,0,0).[3] RGB-väreinä sellainen valo, joka ei kelpaa yhteyttämiseen on (x,0,0), missä x < 255. Summittaisen käsityksen värien aallonpituuksista saa helpoiten Wikipediasta [2].

[1] Bolton, Hall, The Maximum Efficiency of Photosyntesis, 2008
[2] http://en.wikipedia.org/wiki/Spectral_color
[3] http://academo.org/demos/wavelength-to-colour-relationship/

Kannattaako ruokaa tuottaa keinovalolla?

Yksi vihreistä ajatuksista, jonka kaikki tuntuvat keksineen yhtä aikaa, on tuottaa ihmisten tarvitsema ruoka tiiviisti pakatussa, esimerkiksi pystyyn rakennetussa kasvihuoneessa (vertical farm, [3]).

Lähinnä näin tuotetaan salaattia.

Kuulostaa hullulta tuottaa salaattia, jos tarkoitus on ruokkia kaupungillinen ihmisiä. Vitamiinipillereitä ja salaatteja on helppo tuoda keveinä kaupunkeihin ulkopuoleltakin. Energiaa sisältävä eli painava ruoka-aines kannattaisi tuottaa kaupungeissa lähellä ihmisiä, pienessä tilassa tai maan alla.

Vaikka viljelmän saisi pieneen tilaan, valon määrä auringosta ei siitä lisäänny. Valoa joudutaan lisäämään keinovalon avulla. Mitä sitten oikeasti tarkoittaisi se, että kaupunkilaisten tarvitsema ruoka viljeltäisiin keinovalolla?

Keinovaloviljelyn ergiatalouslaskelma antaa yllättäviä tuloksia. Tämäkään ajatus ei ole aivan niin kestävä kuin annetaan ymmärtää.

Paljonko energiaa ihminen tarvitsee ravinnosta?

Satakiloinen raskasta työtä tekevä mies tarvitsee vuorokaudessa noin 3000
kilokaloria, mikä on esimerkiksi sähköenergiaksi muutettuna 3,5 kWh,
35 sentillä sähköä.

Jotta tämä energia saadaan perunasta, tarvitaan kolme ja puoli kiloa perunaa päivässä.

Olisi tietysti terveellistä syödä päivän kalorit pelkästä salaatista, mutta salaattia pitäisi syödä 22 kiloa vuorokaudessa (salaatissa on 130 – 140 kcal/kg), mikä ei valitettavasti ole mahalaukkumme pienuuden vuoksi mahdollista.

Paljonko valon energiasta siirtyy kasviin?

Siitä, kuinka suuren osan valon energiasta kasvit saavat säästöön tuntuu olevan enemmän mielipiteitä kuin tutkimuksia. Lähteessä [1] viitataan hyötysuhteeseen 0,1 – 2%. Optimistit uskovat kymmeneen prosenttiin esimerkiksi geenimuunnellulla levällä ja täsmälleen oikeilla valon aallonpituuksilla.

Otetaan tässä tarkastelussa normaalitilanteeksi yksi prosentti ja optimistiseksi arvoksi 10 prosenttia.

Jos siis keinovalaistukseen käytetään esimerkiksi 100 kilowattituntia sähköä, siitä siirtyy ruokaan yhtä kilowattituntia vastaava määrä energiaa eli 860 kilokaloria. Ja optimistisesti kymmenen kertaa enemmän.

Paljonko päivän ruoan tuottaminen vaatii energiaa keinovalossa?

Jos kolme ja puoli kiloa perunaa tuotetaan keinovalolla yhden prosentin hyötysuhteella, yhden ihmisen päiväannos maksaa 35 euroa (35 senttiä * 100). Tämä päiväannoksen hinta pätee mihin tahansa keinovalolla tuotettuun kasvisruokaan, jonka hyötysuhde on 1%. Tässä ei ole muita kuluja kuin käytetty energia.

Jos hyötysuhde kasvaa kymmeneen prosenttiin, energiaa kuluu 3,5 eurolla
päivässä. Tämä on tällä hetkellä vielä kaukana tulevaisuudessa.

Mielenkiintoisia laskelmia on NASA:n dokumentissa [2], jossa suunnitellaan jatkuvaa ruoantuotantoa kuuasemalle.

Energia ei katoa, se muuttuu lämmöksi

Tärkeää on ymmärtää, ettei tässäkään prosessissa katoa energiaa. Kaikki se valoenergia, joka ei mene perunaan, menee lämmitykseen. Hukkaenergiaa voidaan Suomen 9,5 kuukauden lämmityskaudella käyttää talojen lämmitykseen.

Toisaalta ei se energia perunastakaan katoa. Lähes kaikki ihmisen syömä energia muuttuu lämmöksi. Sisätiloissa pysyttelevä ihminen on lämmitin, joka polttaa ravintoa. Asuntojen lämmitystä voidaan pienentää täsmälleen ravinnon energiamäärän verran.

Yhden ihmisen ruoantuotanto kuin kaksi sähkökiuasta

Yhden ihmisen päivittäisen kasvisruoan tuottaminen keinovalolla 1% hyötysuhteella tuottaa lämmitykseen 350 kWh ”ohimennyttä valoa” päivässä (100*3000 kcal).

Tämä vastaa jatkuvaa lämmitystehoa 14,6 kW eli kahta saunan kiuasta täysillä.

Kymmenenkin prosentin hyötysuhteella tätä hukkatehoa tulee 1,5 kW, millä lämmittää yhden ihmisen asumuksen pahimpia pakkasia lukuunottamatta.

[1] http://www.quora.com/How-much-energy-does-it-take-to-grow-a-kilogram-of-potatoes-indoors
[2] http://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/19880002888.pdf
[3] http://en.wikipedia.org/wiki/Vertical_farming

Lämmityskausi vs. valaisukausi

Suomessa lämmityskausi on noin yhdeksän ja puoli kuukautta. Jäljelle jäävänä kahtena ja puolena kuukautena aurinko hädin tuskin laskee etelässä pariksi tunniksi ja pohjoisessa ei ollenkaan. Valoisa aika osuu vielä ihmisten lomakauteen, jolloin harva on kotona pitämässä valoja päällä.

Aina, kun Suomessa tarvitaan sisävalaistusta, tarvitaan myös lämmitystä.

Valaistukseen käytetty energia menee Suomessa käytännössä aina hyötykäyttöön asuntojen lämmitykseen.

Vasaralamppuostoksille!

Vietin taas varhaisen ruska-ajan Lapissa ja siellä väkisin ajautuu ajattelemaan — hehkulamppukiellon järjettömyyttä.

Lapissa äärimmillään, mutta myös koko Suomessa kesällä on äärimmäisen valoisaa ja talvella äärimmäisen pimeää. Aina, kun on pimeää, myös lämmitetään. Esimerkiksi näin elo-syyskuun vaihteessa Lapissa on jo lähes pakkasasteita öisin — mutta aurinko laskee vasta lähempänä yhdeksää eli valoa vielä riittää. Lamppuja tarvitaan siis vain silloin, kun varnasti myös lämmitetään.

Energia ei katoa mihinkään. Kaikki lamppujen tarvitsema energia perimmiltään muuttuu lämmöksi. ”Huono” hehkulamppu tuottaa valoa vain pari prosenttia kuluttamastaan sähköstä. Kuitenkin kaikki loppu — ja myös suurin osa valostakin — muttuu loppujen lopuksi lämmöksi talon sisällä. Lamppu on siis sähkölämmitin, jonka lämmöstä osa käy hetken valona. Sellaisena se on siis pelkkää sähkölämmitintä järkevämpi laite.

Suora sähkölämmitys taas on järkivalinta. Nykytilanteessa sähkö on edullimpia lämmitysenergian lähteitä. Se tuotetaan tehokkaissa suurissa yksiköissä, sitä saadaan tuotettua kulloinkin edullisimmista ympäristöystävällisistä lähteistä — vesi, tuuli, hake — energian häviö toimituksissa koteihin on kohtuullinen, ja kodeissa se saadaan helposti toimitettua täsmälleen sinne, missä lämmitystä kulloinkin tarvitaan helppojen ja halpojen sähkötermostaattien ohjaamina. Sähkö on ollut tänä vuonna yksi halvimmista — jos ei jopa halvin lämmitysenergian lähde, jopa jos mukaan lasketaan kaukolämpö ja maakaasu, joiden investointikustannukset ovat paljon korkeammat.

Koska suora sähkölämmitys on järkevä lämmitysvaihtoehto, valoa tarvitaan vain lämmityskautena, ja hehkulamppu on lämmitystäkin järkevämpi lämmitin, koska se tuottaa sivutuotteena valoa — hehkulamppu on erittäin energiaystävällinen laite. Mikä oli todistettava.

Australiaa käytettiin esimerkkimaana EU-direktiiviä sorvatessa. Hehkulamput on Australiassa kielletty, koska ne kuluttavat Australiassa energiaa. Australian kylmin paikka on Tasmanian saaren eteläkärjessä oleva Hobart. Eurooppaan sijoitettuna Hobart on hieman Rooman yläpuolella (*), ja koko Australia on sitä lähempänä päiväntasaajaa. Kooltaan ja sijainniltaan Australiaa voi verrata Saharaan. Australialla ei valitettavasti ole mitään opetettavaa Suomelle energiakysymyksissä.

Turun Sanomat otti mielenkiintoisessa artikkelissa esille sen, että hehkulamppuja saa yhä, jos osaa kysyä. Rautakaupoista saa ”vasaralamppuja”, jotka ovat tärinää kestäviä hehkulamppuja. Samoin joistakin kaupoista saa ”saunalamppuja”, jotka ovat myös tavallisia hehkulamppuja. Energiansäästölamput eivät kestä kuumuutta, joten tarvitaan tällaisia ”erikoislamppuja”. Varmasti nämä erikoislamputkin ovat käytössä halvempia kuin energiansäästölamput, ja niiden elinkaaritarkastelukin kestää paremmin päivänvaloa.

Turun Sanomien artikkeli loppuu näin: ”Jos Suomen runsaat 46 miljoonaa hehkulamppua korvataan energiaa säästävämmillä malleilla, valaistukseen tarvittavaa sähköä kuluu vain viidennes entisestä.”
Pitää paikkansa, mutta ei siltikään pidä… Sähköä kuluu vain viidennes, mutta sitten sivutuotteena syntynyt lämpöenergia pitää korvata jollakin, joka voi olla hyvinkin ympäristöepäystävällisempi, tehottomampi ja kalliimpi ratkaisu. Suomessa ei pidä kutsua sähkönsäästölamppuja energiansäästölampuiksi.

Aiemmat tämän suuntaiset kirjoitukseni ovat aiheuttaneet kommentteja, että hehkulamput ovat väärässä paikassa, joten niiden energiaa ei saada talteen. Tämä ei pidä paikkaansa. Kotia voidaan pitää suljettuna laatikkona, jossa kaikki sisääntuleva energia pysyy sisällä, kunnes tulee ulos. Valaistuksen energia ei mene merkittävässä määrin valona ikkunasta ulos eikä se myöskään katoa maagisesti katosta, vaikka lamput olisivatkin katon rajassa. TKK:n tutkimus vahvistaa, että kaikki hehkulampun lämpö tulee hyödynnettyä. Tätä käsiteltiin aiemmassa kirjoituksessa, jonka kommenteissa olevan aiheeseen liittyvän lisäyksen kopioin tämän kirjotuksen liitteksi.

(*) 42° 52′ 50″, tarkemmin esim. Viterbo.

TS: Hehkulamppuja saa yhä – nyt vain eri nimillä
TS: Säännöksiä kierretään, koska hehkulamppuja tarvitaan
Talouselämä: TS: Etsitkö kiellettyjä hehkulamppuja? Löydät niitä, jos kysyt näin

Liite: Hehkulampun energia menee lämmitykseen

(kommenttinin aiemman kirjoitukseni kommenttiin)

TKK:n sähköosaston professori Matti Lehtonen lupasi tehdä aiheesta tutkimuksen. Tutkimuksesta puhutaan Helsingin sanomissa vuonna 2009:

HS: Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä

Hän sanoo: ”Hehkulamppujen lämmön merkityksestä on väitelty pitkään tutkijoiden keskuudessa. Moni on ajattelut, ettei lamppujen lämpö ole ratkaisevaa. TKK:n tutkimuksen mukaan käytännössä kaikki hehkulamppujen lämpö tulee hyödynnettyä.”

Samaa aihetta käsitteli MOT-ohjelma samana vuonna:

http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_hehkulampun_hautajaiset/kasikirjoitus

Ilmeisesti tutkimus on osa tutkimusohjelmaa, joka on julkaistu viime kesänä:

http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2011-05-05/


Tutkimusohjelman yhteenvetotaulukossa lukee: ”Vaihdetaan hehkulamput energiansäästölamppuihin – Sähkön säästö oli 13,62 – 17,06 % sähkön kokonaiskulutuksesta *muussa kuin
sähkölämmitystaloudessa*”. Eli se mitä tuosta negaationa voidaan päätellä on, että hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin ei vaikuta sähkölämmitystaloudessa.

Fysiikan kannalta talo on suljettu laatikko, johon sisään- ja ulosmenevät energiat ovat (pitkällä tähtäimellä) täsmälleen saman suuruisia. Olisi aika yllättävää, että olisi olennaisesti eri asia, onko lämmönlähde infrapunasäteilin katossa (=hehkulamppu) tai ikkunan alla oleva patteri.

Jos lamput esim. pattereihin verrattuna nostaisivat katon lämpötilaa asteen enemmän tavallisiin pattereihin verrattuna, niin silloin katon lämpöhukka nousisi 5% (hyvä yleissääntö: yksi aste on 5%; olen laskenut itse tämän Motivan väitteen oikeaksi). Tällöin kuitenkin ikkunan alla olevien pattereita pitkin kulkeva ilma hidastuisi, ja jos ikkunan lämpötila laskee tämän seurauksena hiukankin, tuo 5% on helppo saada takaisin. Kattoja on vain yksi, mutta seiniä on neljä.

Varsinainen tutkimus (diplomityö) asiasta löytyy:

http://www.ece.hut.fi/enete/Masters%20thesis-MDegefa.pdf

Ja sen sivulta 30:

”the expected savings of CFLs in the case of direct electric heated households was marginalized by possibly the heating effect of ILBs”

Tutkimuksessa ei havaittu, että energiansäästölamput olisivat vähentäneet sähkölämmitystalon energiankulutusta.

Mielestäni ”suljetun laatikon” malli on ainoa perusteltu kunnes toisin todistetaan.

Earth Hour -spesiaali

Kuva: Flickr Caveman Chuck Coker (CC BY)

Lauantain Earth Hour -tempauksen vuoksi tutkitaanpa jälleen kerran, mitä hyötyä on lamppujen sammuttamisesta Suomessa maaliskuussa. Earth hour on siis lauantaina 31.3.2012 kello 20.30–21.30.

Suomessa lämmityksen lasketaan alkavan, kun ulkolämpötila laskee alle seitsemääntoista asteeseen. Silloin normaalissa talossa sisälämpötila laskee alle 21 asteen ilman lämmitystä.[1] Weather Underground -palvelun mukaan marraskuun viimeisen päivän lämpöennätys Helsingissä on ollut +10 astetta (vuonna 2008). Eli toisin sanoen, Helsingissä ei ole ikinä ollut maaliskuun viimeistä päivää, jolloin lämmitystä ei olisi tarvittu. Eipä sellaista voi siis sanoa olleen koko Suomessakaan.(*)

Silloin, kun taloa lämmitetään, energiankäytön suhteen on aivan sama tuleeko lämmitys sähkölampuista tai esim. kaukolämmöstä.

Fysiikassa vallitsee energian häviämättömyyden laki. Taloon tulee sisään täsmälleen sama määrä energiaa kuin talosta tulee uloskin. Energiaa tulee taloon sisään:

  • lämmityksestä,
  • sähkölaitteissa käytetystä sähköstä,
  • ihmisten ja eläinten tuottamasta lämmöstä,
  • ikkunoista sisään paistavasta auringosta
  • (ja johtumalla, jos ulkona on lämpimämpi kuin sisällä).

Ulos taas menee energiaa:

  • seinien läpi siirtyvänä lämpönä,
  • ilmastoinnin ilman mukana olevana lämpönä,
  • lämpimän käyttöveden mennessä viemäriin,
  • (mitättömän vähän) valona, joka paistaa ikkunoista ulos.
Talossa käytetty sähkö muuntuu siis joksikin edellisistä. Sisään ja ulos menevän energian määrä on pitkällä tähtäimellä sama.

Mikäli talossa on edes kohtuulliset termostaatit, kaikki talon sisällä sähkölaitteiden kuluttama sähkö muuttuu lämmöksi, joka identtisesti vähentää lämmitysenergian tarvetta.

Voimme vähentää sähkönkäyttöä sammuttamalla lamput, mutta energiankulutus säilyy aivan samana.

Erotukseksi pelkkään lämmitykseen käytetystä energiasta, laitteiden käyttämä sähköenergia tekee yleensä jotain hyödyllistä ennen kuin muuttuu lämmöksi. Siksi sähkölaitteiden sähköenergia on useimmiten ympäristöystävällisempi tapa lämmittää taloja kuin pelkkään lämmitykseen käytetty energia.

Yksi argumentti, jota voi käyttää sähkölamppuja vastaan on se, että muut lämmitysmuodot ovat ympäristöystävällisempiä tai taloudellisempia kuin sähkölämmitys. Tämä ei tällä hetkellä pidä paikkaansa. Kaikkia energiamuotoja säädellään raskaalla verotuksella, joten meillä on oikeus olettaa, että halvin energia on se, jonka valtio on kokonaistaloudellisella harkinnallaan todennut meille parhaaksi. Siksi ympäristöystävällisyyden harkinnaksi riittää energiamuotojen hintojen keskinäinen vertailu.

Öljylämmitys on tällä hetkellä noin 30% kalliimpaa kuin sähkölämmitys (12,5 c/kWh vs. 9,6 c/kWh). Öljylämmitystalossa jokainen sähkölampun kuluttama euro säästää 1,30 euron öljylaskun. Ja sähkölämmitys on aivan varmasti ympäristöä säästävämpää kuin öljylämmitys.

Kaukolämpötalossa vertailu on hieman tiukempi. Energiateollisuuden tilastojen mukaan kaukolämmön keskihinta Suomessa oli vuoden alussa (1.1.2012) tyypilliselle pientalolle 8,6 c/kWh. Öljyn hinta on noussut tuon jälkeen noin 15%, joten todennäköisesti tuo on noussut. Eli teoriassa kaukolämpö on kymmenen prosenttia halvempi kuin suora sähkölämmitys (9,6 c/kWh). On kuitenkin useita paikkakuntia, joissa kaukolämpö on pientalolle suoraan kalliimpi kuin sähkölämmitys: Hausjärvi, Inkoo, Siuntio, Upinniemi, Veikkola, Nokia, Inari, Saariselkä, Karjaa, Suomu, Karkkila, Sipoo, Keuruu, Lempäälä, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Lammi, Laukaa, Tervakoski, Tikkakoski, Toijala, Turenki, Uurainen, Lohja, Mäntsälä, Oulunsalo, Lumijoki, Kristiinankaupunki, Reposaari, Ylläs, Sastamala, Hartola, Kaarina, Naantali, Hammaslahti, Mynämäki, Reijola, Rääkkylä ja Sotkamo. Kaukolämmön liittymismaksut ovat kovat ja sen tarvitsema lämmönvaihdin on yllättävän kallis kapistus ja se on uusittava 15-20 vuoden välein. Lisäksi yösähkö on hinnaltaan noin senttiä päiväsähköä halvempaa, joten yösähkö on täsmälleen saman hintaista kuin keskimääräinen kaukolämpö.

Kaukolämpöargumenttikaan sähkövalojen sammuttamiselle ei ole kovin vahva. Kulut sähkölamppulämmitykselle ja kaukolämmölle ovat 10% tarkkuudella samat eikä aina kaukolämmön eduksi.

Lämpöpumpputalossa (ilma-ilma) sähkön suora hinta lämmityksessä on lämpöpumpun hyötysuhteen verran suoraa sähkölämmitystä halvempi. Hintaa kuitenkin tasaa laitteiston pienempi käyttöikä. Kokemusta näistä laitteista on vielä sen verran niukasti, etten tee sen tarkempia laskelmia. Vaikka lämpöpumppu säästäisikin puolet sähkön hinnasta verrattuna sähkölampun lämmitykseen, on muistettava, että sähkölamppu tekee tuolla puolikkaalla hyödyllistä työtä: mahdollistaa normaalin elämisen kaamoksessa ja yössä, mahdollistaa lukemisen, tuo tunnelmaa ja estää masennusta. Kuinka paljon olet tuosta valmis maksamaan?

Valittu Earth Hour lauantaina kello 20.30 – 21.30 ei ole kovin mielekäs. Lauantain sähkön hinta on tässä kuussa ollut yli 30% halvempi kuin arkihinta. Valittu aika on vuorokauden kulutukseen nähden melko keskihintainen: lauantain sähkökiukaat on jo sammutettu eikä lämmitys yötä varten ole vielä täysillä. Sähkölämmitteiselle kotitaloudelle maaliskuun lauantai-illan normikulutus on noin kaksinkertainen vuoden keskiarvotuntiin. Ei-sähkölämmitteiselle kotitaloudelle sähkökiukaat nostavat normikulutuksen 18.00 – 20.00 melkein kolminkertaiseksi ei-sähkölämmitteisen talon vuoden keskiarvotuntiin nähden, mutta kello 20 jälkeen tämä vaikutus on jo melkein poissa. Tänä vuonna oletettavasti tuon kellonajan sähkön pörssihinta tulee olemaan vain noin 2,5 c/kWh (kuluttajahinta 8,2 c/kWh) eli yli senttiä alempi kuin kuukauden keskimääräisen tunnin pörssihinta.

Ulkovalojen sammutus on energiataloudellisesti järkevää. Se on melkein ainoa tapaus, jossa sähkönsäästö on myös energiansäästöä. Tosin muistan lukeneeni tutkimuksista, joiden mukaan lisääntyneiden liikenneonnettomuuksien ja ryöstöjen takia ulkovalojen sammutuksen hyödyt ovat kansantaloudellisesti olemattomia. Kaksi vuotta sitten Earth Hour -tapahtuman vuoksi Uudessakaupungissa kuoli yksi moottoripyöräilijä.[4]

Valojen sammutusta voi pitää mukavana yhteisöllisen uskonnon harjoituksen ilmentymänä. Vähän samaan tapaan kuin itsenäisyyspäivän kynttilät ikkunanlaudalla. Hyvästä karnevaalista turha tiukkapipoisuus kannattaa unohtaa eikä muutama uhrikaan paljoa haittaa. Sääli vain, että tapahtuman varjolla levitetään myös fysiikan totuuksien vastaista propagandaa.[2]

[1] Astepäiväluku ja lämmitystarveluku (Etelä-Suomen prosessisysteemi Oy)
[2] Helsingin uutiset: Earth hour näkyy katukuvassa
[3] Energiateollisuus: Kaukolämmön hinnat tyyppitaloissa eri paikkakunnilla
[4] US: Valot sammuivat – mies kuoli

(*) Mistään ei selviä, kuinka pitkältä ajalta Weather underground -palvelun historiatiedot ovat ja ehkä Ahvenanmaalla on voinut olla lämpöisempää – en tarkastanut. Mutta keskitytään 99%:iin Suomesta.

PS. Osa artikkelista on ilmestynyt jo aiemmissa blogiartikkeleissa.