Ohraa pannuun


Ohra

Mikä pitää öljyn hinnan olla, jotta ruokavilja kannattaa käyttää lämmitykseen eikä myydä ravinnoksi? Öljyn hinta on ollut vuoden tasolla tarkasteltuna nousussa ja ruoan hinta taas laskussa – tosin muutaman vuoden korkan hintatason jälkeen [1]. Tässä artikkelissa vertaillaan kodin/maatilan lämmittämistä viljalla verrattuna lämmitykseen öljyllä. Ohralla lämmitäminen osoittautuu puolet halvemmaksi kuin öljyn polttaminen lämmityksessä jo nyt – se on siis saman hintaista kuin pelletti. Pelto tuottaa energiaa vuodessa yli kaksinkertaisesti metsään verrattuna, joten viljan polttaminen voi olla jopa järkevää.

Oletamme siis, että suomalaisella viljelijällä on kaksi vaihtoehtoa: myydä vilja ruokaviljaksi maailmanmarkkinahintaan tai sitten polttaa se lämmitykseen öljyn sijaan tai tuottaa siitä sähköä omalla voimalaitoksella. Tämä on epärealistinen lähtökohta, mutta lähdetään tällä liikkeelle.

Viljan hinta

Kotimaisille viljoille löytyvät tällaiset maailmanmarkkinahinnat:

Vehnän hinta: 276 dollaria / 1000 kg (http://www.indexmundi.com/commodities/?commodity=wheat)
Kauran hinta: 299 dollaria / 1000 kg  (http://www.wikinvest.com/commodity/Oats)
Ohran hinta: 210 dollaria / 1000 kg (http://www.indexmundi.com/commodities/?commodity=barley)

Otetaan tästä lähempään tarkasteluun halvin eli ohra. Ohran hinta muunnettuna euroiksi kurssilla 1,3 euroa/dollari on

Ohran hinta: 0,162 euroa / kg  (*)

Kun lisäämme tuohon 23% arvonlisäveron, niin voimme hyvällä omatunnolla vertailla hintaa öljyn asiakashintaan. Ymmärtääkseni esim. maatilan kotitarvepoltosta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, joten poltto on itse asiassa tuon verran edullisempaa.

Ohran arvonlisäverollinen hinta: 19,9 senttiä / kg

Leipäviljan lämpöarvot

Ohran lämpöarvo on noin 4,1 kWh / kg (**). Silloin maailmanmarkkinahintaisella ohralla tuotetun lämmön hinta on teoreettisesti 4,9 c/kWh ja 80% hyötysuhteella 6,1 c/kWh:

Maailmamarkkinahintaisen ohran tuottaman lämmön hinta 80% hyötysuhteella: 6,1 c/kWh (sis. ALV)

Vertailun vuoksi muutama muukin vaihtoehto kotilämmittäjälle (kaikki sis ALV):

  • Pelletti 5,8 c/kWh (90% hyötysuhteella, oletetaan kuivaksi ja helpommaksi polttaa)
  • Ohra 6,1 c/kWh (80% hyötysuhde)
  • Koivu 9 c/kWh (ostetut valmiit klapit pienissä erissä, teollisuus maksaa kuitupuusta alle 3 c/kWh)
  • Sähkö 9,3 c/kWh
  • Öljy 13 c/kWh

Eli ohra on ehdottomasti kannattava vaihtoehto öljylle lämmityksessä. Se on yli puolet halvempaa ja suunnilleen saman hintaista kuin pelletti.

Kannattaako maatalous poltettavaksi?

Kannattaako maatalous sitten ollenkaan? Kyllä, koska samasta maa-alasta saadaan ohrana yli kaksinkertainen energiatuotto metsään verrattuna.

Pelto tuottaa tyypillisesti ohraa 3 540 kg / ha / vuosi [3]. Tämä on 14500 kWh / ha / vuosi.

Metsä tuottaa 3,3 kiinto-m3 / ha / vuosi [4]. Tämä on noin 5900 kWh / ha / vuosi [5]

Maataloudella saadaan tuotettua samasta pinta-alasta yli kaksinkertaisesti energiaa verrattuna metsätalouteen. Metsähän Suomessa kasvaa vain 10 viikkoa vuodessa.Jos ohran poltossa tuotetaan sähköä, säästämme ensin arvonlisäveron (sähkön raaka-aineesta ei tarvitse maksaa mitään veroja). Sähkön tuotannon hyötysuhde on noin 40% (ja loppua voidaan käyttää lämmitykseen). Silloin sähkön pörssihinnan kanssa vertailukelpoinen luku on

16,2 c/kg / 4,1 kWh/kg / 0,4 = 10 c/kWh

Eli onneksi ohraa ei vielä kannata polttaa yleisessä voimalaitoksessa sähköksi. Sähkön hinnasta tulee noin kaksinkertainen verrattuna sähkön pörssihinnan pitkäaikaiseen keskiarvoon. Jos tuon sähkön käyttää itse, käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse maksaa sähköveroa [6] eikä sähkönsiirtomaksua. Jos maatilalla sattuu olemaan oma lämpövoimalaitos, ohraa kannattaa polttaa aina, kun sähkön pörssihinta on noin 5 c/kWh tai yli. Mikäli myös lämmön saa hyötykäyttöön, ohran poltto omaan käyttöön kannattanee aina.(***) Yhdestä kilosta ohraa saa noin 1,6 kWh sähköä ja 1,6 kWh lämpöä. Jos sähkön hinnaksi laskee 10 c/kWh ja lämmön hinnaksi (pelletin) 6 c/kWh, kilosta ohraa saa energiaa 26 sentillä eli kymmenen senttiä enemmän kuin ohran veroton maailmanmarkkinahinta.

Suomalainen leipävilja ei ole kovin korkealaatuisen maineessa, joten ehkä kannattaisi harkita viljan tuottamista suoraan poltettavaksi ja ostaa ihmisille ruoka ulkomailta. Suomessa tuotetusta ohrasta yli 80% käytetään rehuksi [7]. Toisaalta ohraa kannattaa ostaa maailmanmarkkinahinnalla poltettavaksi kaikissa niissä kohteissa, missä voidaan käyttää pellettiäkin.VAROITUS: ohran polttaminen saattaa vaarantaa maataloustukesi!

[1] FAO: Ruoka halpeni rajusti joulukuussa – Talouselämä
[2] HS: MTK valmis polttamaan viljaa energiaksi (vuodelta 2009)
[3] Wikipedia: Vilja
[4] Wikipedia: Suomen metsät (metsää 26,3 miljoonaa ha, kasvu 86,7 miljoonaa m³ / vuosi)
[5] VTT T2045, s. 73, 50% kostean sekahavupuun polttoarvo 720 kWh / irto-m³ (= 1800 kWh / kiinto-m³)
[6] Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (5§, alle 2 MW generaattorilla omaan käyttöön tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa sähköveroa, eikä alle 50kW:n generaattorista, vaikka se tekisi sähköä muille)
[7] Wikipedia: Ohra
(*) löysin myöhemmin wikipediasta [7] maininnan, että EU:n virallinen takuuhinta on tällä hetkellä Suomessa 165 euroa / tonni, eli käytännössä sama. Jostain syystä Saksan ja Puolan hinnat ovat korkeammat.
(**) en pikaisesti löytänyt ”virallista” lähdettä, mutta useassa nettikeskustelussa viitataan tähän lukuun
(***) tässä jätetään huomioimatta kiinteät kulut, jotka, kuten alussa mainittu, tekevät tämän epärealistiseksi käytännössä

Kuva: Wikimedia (Public domain)

Lamassa lämpöisenä

Monissa kehitysmaissa on ongelma, että kaikki puu kerätään polttopuuksi ja seurauksena on aavikoituminen. Voisiko Suomessa käydä näin? Jos pankkikriisin seurauksena kaikki infrastruktuuri pysähtyy eikä mitään muuta energiaa ole, pysymmekö edes lämpiminä puustomme vuosikasvulla?

Ehkä lampaat pitävät meidät lämpiminä, jos parturoimme puut pois?
Kuva Uudesta Seelannista, Flickr: Mark Veraart CC BY

Suomen metsien kasvu on noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (1). Oikeasti siitä kerätään vain 70 miljoonaa kuutiometriä, mutta olettakaamme, että energiapulassa siitä kerätään kaikki. Ilmeisesti kasvu on mitattu tuoreena 50% kosteutta sisältävänä kiintokuutiometrinä.

50% kosteutta sisältävä männyn koko puun (sisältää kuoren ja oksat) kiintokuutiometri sisältää energiaa 1,81 MWh (2). Suomen puut ovat keskimäärin mäntyjä, joten käytämme sitä arvoa.

100 miljoonaa kuutiometriä sisältää siis energiaa 100.000.000 * 1,81 MWh = 181 TWh.

Verratkaamme tätä ensin Suomen sähköntuotantoon. Suomen sähköntuotanto oli vuonna 2008 87 TWh (3). Lisäksi tuontia oli 2008 13 TWh. Suomen puuston kasvu on suunnilleen kaksinkertainen koko Suomen sähköntuotantoon verrattuna. Tuonti ja huono hyötysuhde sähkön tuottamisessa puusta  (korkeintaan 44% (4)) huomioon ottaen, Suomen sähkönkulutusta ei voitaisi täysin tyydyttää polttamalla Suomen puuston vuosikasvu sähköksi. Tuotto on korkeintaan 80 TWh mutta tarve on 100 TWh.

Vuonna 2008 suomalaisilla oli käytettävissään 38,6 neliötä asukasta kohden. Eurooppalaisittain tämä on vähän.

Yhden neliön lämmittäminen kuluttaa noin 150 kWh vuodessa (6). Suomen väkiluku on noin 5,4 miljoonaa, joten ihmiset kuluttavat kodeissaan lämmittämiseen vuodessa noin

    5.400.000 * 38,6 m2 * 150 kWh/m2 = 31,3 TWh

Tämä ei ole kuin 17% metsiemme vuosittaisesta kasvusta, joten aavikoituminen ei ole odotettavissa vaikka puunpolton hyötysuhde olisi huonokin (leivinuunin hyötysuhde puunpoltossa on paljon parempi kuin voimalaitoksen sähköntuotannon). Pysymme siis ainakin lämpimänä kävi eurolle miten tahansa. Mutta pimeää voi tulla.

(1) HS: Suomen metsien kasvu on Länsi-Euroopan nopeinta
(2) VTT tiedote T2045, taulukko 24
(3) Wikipedia: Sähkö Suomessa
(4) Wikipedia: Lauhdevoimalaitos
(5) Sijoitustalous: Arjen katsaus 1/2010: Asuntojen hinnat kuumenemassa kasvukeskuksissa
(6) Sähkölamppu: Parasta A-luokkaa ja aktiivisahkoenergiaa

Tutkahiljaisuus laskeutuu Suomen rajoille – tuulivoiman takia?

Tuulivoimaloita Japanin rannikolla
Kuva: yellow_bird_woodstock (Flickr, CC BY)

On ollut jo kauan tunnettua, että tuulivoimalat häiritsevät tutkia. Muistan ensimmäisen kerran lukeneeni aiheesta jo 70-luvulla.

Onkohan kukaan tutkinut, mitä Suomen tutkaliikenteelle ja rajavalvonnalle seuraa, jos kaikki mahdolliset Suomen rannikon tuulivoimakohteet rakennetaan? Näemmekö enää ulkomaille ollenkaan? Toimiiko säätutka?

Fox News: Wind Farms Disrupting Radar, Scientists Say