28.5.2013 Maanantai jäämässä piikiksi, muutamia huomioita normikulutuksesta

Tiistaina sähkön hinta laskee taas sille rajalle, että ennuste saattaa pudota sittenkin kymmenyksellä. Ennuste olkoon siis 3,75 c/kWh puolen sentin tarkkuudella. Tiistain sähkön hinta on 4.0 c/kWh.

Sähkön kalleus painottuu aamupäivään ja tunti 9.00 – 10.00 ylittää jopa öljylämmityrajan. Ilta sen sijaan on lähes täysin tasainen vuorokauden keskihinnassa.
Sähkön hinta eroaa nyt aika vahvasti sähkön kuvitellusta käytöstä. Ne sähkölämmitäjät säästävät, joilla ei ole tuntilaskutusta, mutta kulutukseen tehdään tuntikorjaus (useimmat pörssisähkösopimukset).
Esimerkiksi tiistaina sähkölämmittäjän tyyppikuormituskäyrän mukainen kulutus painottuu iltaan.(*) Kulutuksen 23.00 – 24.00 oletetaan olevan kaksinkertainen vuorokausikeskiarvoon nähden. Siksi tuon tunnin hinta lasketaan kaksinkertaisena sähkön oletettuun päivähintaan. Tyyppikuormituskäyrä ja sähkön hinta ovat lähes toistensa peilikuvat, joten kalliin aamusähkön hinnan merkitys on pieni.
Tiistain sähkön hinta aritmeettisella keskiarvolla laskien on 3,98 c/kWh, mutta tyyppikulutuksella painotettuna se on vain 3,92 c/kWh.
Saksassa sähkön hinta illalla on korkeampi kuin Pohjoismaissa. Saksan sähkön on tiistaina kymmenyksen kalliimpaa kuin Tanskassa, jonka sähkö on puolestaan kymmenyksen kalliimpaa kuin Ruotsissa ja Suomessa.

Vuorokauden keskilämpötila on nyt seuraanvan kymmenen vuorokauden ennusteessa ensimmäistä kertaa yli 17 astetta (Tampere) eli lämmitystarve on nyt virallisen astepäivän määritelmän mukaan loppunut. Lämpötila on 18,1 astetta.

 (*) Tässä käytetään nyt sähkölämmittäjän profiilia, kun viime viikon kaavioissa käytettiin ei-sähkölämmittäjän profiilia.

PS. Yhteenvetona tyyppikuormituskäyrällä painotettu sähkön hinta on oheisen kuvan mukainen:

Tämä kuva on siitä vaarallinen, ettet voi ikinä säästää kulutuksessa tämän kuvan perusteella. Tässä kuvassa olevaa sähkön hintaa käytetään vuorokauden keskihinnan laskemisessa, jos kulutustasi ei tiedetä. Jos kulutuksesti tiedetään tunnin tarkkuudella, sitä käytetään aina laskennan pohjana.

Tyyppikuormituskäyrät jälleen kerran…

En ole pitkään aikaan rasittanut lukijoita tyyppikuormituskäyrillä. Niiden piti olla mennyttä aikaa, kun jo ensi vuoden vaihteessa kaiken kulutuksen pitäisi olla tuntilaskutettua…

Paitsi en enää hetkeäkään usko, että näin olisi. Sähköyhtiöillä ei tunnu olevan mitään käsitystä, mitä tämä tarkoittaa ja minkälainen ihmeellinen tietojärjestelmä pitäisi olla olemassa vuoden lopussa, jotta ihmisten kulutustiedot siirtyvät turvallisesti mittaavalta paikallisyhtiöltä sähköä myyvälle yhtiölle.

Siispä palaamme ihmettelemään tyyppikuormituskäyriä, joilla yhtiöt korjaavat laskutuksen tunnittaiseksi tarkempien tietojen puutteessa. Kaikki näin eivät tee, mutta useimmat kylläkin.

Energiamarkkinavirasto on suuressa viisaudessaan päättänyt, kuinka paljon sähköä kukakin käyttää minäkin tuntina. Kuluttajat jaetaan ei-sähkölämmittäjiin, sähkölämmittäjiin ja mökkiläisiin. Näistä kiinnostavin on sähkölämmittäjä, joka yksinkertaisesti määritellään kotitaloudeksi, joka kuluttaa yli 10000 kWh vuodessa.

Tässä kuitenkin harjoituksen vuoksi tiistain sähkön hintaprofiili ei-sähkölämmittäjälle. Musta on pörssihinta ja punainen hinta, jonka useimmat pörssisähkön kuluttajat ”maksavat” (kulutus alle 10000 kWh vuodessa).

Kun tunnittainen kulutus on siis tuntematon, käytetään korjauskerrointa kertomaan, kuinka suuri osa päivän sähkönkulutuksesta tehdään tuona tuntina ja kuinka paljon sähkö siis reilusti maksaa.

Tyyppikuormituskäyrä toukokuun arkipäivälle on oheisen kuvan mukainen. Kuvaa hieman sotkee se, että Nordpoolspotin sähkön hinta saadaan kerralla Ruotsin aikaa olevalle vuorokaudelle, Suomen aikaa 01.00 – 01.00. Tyyppikuormituskäyrät saadaan taulukosta helposti vain Suomen aikaa olevalle vuorokaudelle.

Nyt pitää kuitenkin ymmärtää, että tätä korjausta käytetään vain silloin, jos kukaan ei tiedä tunnittaista kulutustasi. Et siis oikeasti maksa tyyppikuormituskorjatun kulutuksen mukaisesta kalliista tunnista yhtään enempää kuin halvasta tunnista. Kaikki menee samaan keskiarvoon. Mutta tuo keskiarvo lasketaan tyyppikuormituskäyrästä eikä sähkön tunnittaisen hinnan aritmeettisesta keskiarvosta.

Esimerkiksi tiistaina siis useimmat pörssisähkön käyttäjät maksavat sähköstään painotetun keskiarvon mukaisesti 4,24 c/kWh eikä aritmeettisen keskiarvon mukaisesti 4,08 c/kWh. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä, kuinka kulutus oikeasti jakautuu.

Jos tiedetään, kuinka kulutus oikeasti jakaantuu, käytetään tuota kulutusta laskuttamaan jokainen tunti erikseen, eikä tyyppikuormitusta tarvita.

Lisätietoja tagilla tyyppikuormituskäyrä.

Hinnat yhä matalimmat viiteen vuoteen, ennuste 1,4 c/kWh

Ennuste putoaa kuukausikeskiarvoon 1,4 c/kWh, tosin vain juuri ja juuri. Tiistainkin sähkön hinta on vain 0,7 c/kWh eli puolet ennusteesta.

Mikäli ennätyksellisen halvat hinnat jatkuvat koko kuukauden loppuun, kuukausikeskiarvo ehtii pudota vielä noin tasolle 1,35 c/kWh.

Maaseudun Tulevaisuus käsitteli artikkelissaan[1] sähkön hintaa ja näkymiä. Pääpointit ovat tuttuja tämänkin blogin seuraajille:

  • Vaikka hinta on matala, syksyn futuurit ovat normaalilla tasolla eli normaalin hinnan odotetaan palaavan syksyksi
  • Vesivoimaa on Ruotsissa ja Norjassa poikkeuksellisen paljon
  • Suomessakin on vesivoimavarastot ovat täynnä, mutta Suomessa on vesivoimaa niin vähän, ettei sillä ole paljon merkitystä hinnalle
  • Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyden huoltokatko (Fenno Skan 1) alkaa elokuun 18. päivä, jolloin hinnan nousu todennäköisesti alkaa
  • Loviisan toinen yksikkö menee huoltoon 5.8. ja toinen yksikkö on poissa käytöstä lokakuun puoliväliin saakka. [3][4] Tämän vaikutus hintaan on kuitenkin pienempi kuin Ruotsin siirtoyhteyden. (Olkiluodon huollot olivat keväällä.)
  • Joitakin kuukausia käytössä ollut Fenno Skan 2 -kaapeli on ollut erittäin tehokas pudottamaan Suomen sähkön hintaa tasaamalla sen Ruotsin kanssa
Sitä en tuossa artikkelissa ymmärrä, miksi heinäkuun sähkön hinnaksi väitetään 27 €/MWh (=2,7 c/kWh).

”Viime kesänä heinäkuussa sähkön hinta oli 48 euroa megawattitunnilta. Tänä vuonna heinäkuun hinta on painunut 27 euroon.”

Vuoden 2011 heinäkuun pörssisähkön hinta oli 42 €/MWh eli arvonlisäveron kanssa 52 €/MWh. Tämän vuoden heinäkuussa kallein päivä on ollut 25 €/MWh, ja sekä keskiarvo että ennuste ovat 14 – 15 €/MWh. Enpä keksi, mistä artikkelin luvut ovat kotoisin. Todennäköisesti se perustuu joidenkin kuukausien takaisista futuureihin ja on se hinta, jotka ostonsa suojanneet sähköyhtiöt joutuvat nyt keskimäärin maksamaan sähköstä. Myös Talouselämä kopioi uutiseensa tuon 27 €/MWh.[2]
Toinen kohta, jonka asiaa tuntematon ymmärtää melko varmasti väärin on:

”Pörssihinnan edullisuus ei juurikaan ehdi vaikuttaa kuluttajahintoihin, paitsi väliaikaisesti niillä asiakkailla, jotka ovat sitoneet sähkön hinnan pörssissä tunnin välein vaihtuviin hintoihin.”

Pörssihintoihin sidotut kuluttajahinnat lasketaan toki jokaiselle tunnille, mutta ne eivät vaihdu tunneittain. Kuluttajahinnat perustuvat spot-hintaan, joka lasketaan jo edellisenä päivänä etukäteen jokaiselle tunnille. Ks. 

Pörssisähkön hinnantasaus, tapaus Kotispot

Laskin Helsingin Energian tekemän tuntikorjauksen pörssisähkön hintaan viimeisen vuoden ajalta. Sähkölämmittäjillä tuntikorjaus on laskenut 0,7 % sähkön hintaa ja ei-sähkölämmitäjillä nostanut 3,4 %.

Tuntikorjausta siis käytetään, jos kuluttajalla ei ole tunnin tarkkuudella sähköä mittaavaa mittaria. Silloin kuukauden sähkönkulutus jaetaan tunneille normisähkönkulutus- eli tasekäyrillä. Näin jokaisen tunnin sähkön pörssihinta painotetaan tuon tunnin todennäköisellä kulutuksella. Kun sähkön hinta on korkea, todennäköisesti sähköä kulutetaan myös paljon. Tämän perusteella olen aikaisemmin olettanut, että sähkön hinta tuon vuoksi nousee noin prosentilla. Aiemmin en vaikutusta ole kuitenkaan laskenut.

Helsingin Energia (Helen) Kotispot-sopimussivuilla kerrotaan viimeisten vuosien toteutuneet hinnat alle- ja yli 10000 kWh kuluttaville asiakkaille.(*) Näille käytetään viranomaisten ohjeiden mukaisesti eri normikulutustam, joissa oletetaan, että kaikki 10000 kWh kuluttavat taloudet ovat sähkölämmitteisiä ja muut eivät.

Sähkön hinta pörssissä ja Helsingin energialla on seuraavan kaavion mukainen:(**)



Kovin suuria eroja normisähkökorjatussa hinnassa ei ole pörssisähkön hintaan. Mikäli tarkastelemme prosentuaalista eroa, näemme eron:



Ei-sähkölämmitteisessä talossa normisähkökorjattu sähkö on aina kalliimpaa. Kylmimpänä kuukautena jopa kuusi prosenttia. Vuodessa eroa on keskimäärin 3,4 %. Tälläisessa talossa oletetaan yöllä olevan tuskin ollenkaan sähkön kulutusta ja kaikki sähkö on aamun ja iltapäivän ruuhkatunteina.

Sähkölämmitteisessä talossa taas normisähkökorjattu sähkön hinta on usein halvempaa kuin pörssisähkö. Keskimäärin ero on 0,7 % pörssiäsähköä halvempi. Halvimmillaan normisähkökorjattu sähkö on sähkölämmitystalossa talvikuukausina. Tällöin merkittävä osa kulutuksesta on öisin, jolloin sähkö on edullista.

Vastoin aiempaa väitettäni, normisähkönkulutuksella painotettu sähkön hinta onkin halvempi kuin painottamaton.(***) Suomen sähkö on kallista silloin, kun ihmiset heräävät töihin ja toimistot lämmitetään kylmemmästä yölämpötilasta, silloin kun tehtaat ovat päivällä päällä, ja silloin, kun ihmiset tulevat kotiin ja menevät saunaan. Suomessa sähkö ei ole erityisen kallista silloin, kun ulkona on kylmää ja tarvitaan enemmän lämmitystä.

Normin mukainen sähkölämmitystalo ei siis kulutakaan erityisen kallista sähköä.

(*) Tässä käydään läpi vain yksiaikasähkötapaus. Yösähkön käyttäjillä on vielä hieman erilainen tilanne.
(**) Pörssisähkönä on käytetty Nordpoolspotin ilmoittamaa kuukausihintaa. Koska se lasketaan Ruotsin ajassa, yksi tunti lasketaan väärään kuukauteen. Käytännössä tällä ei ole merkitystä.
(***) Lienee järkevää olettaa, että pörssisähkönkäyttäjät ovat enimmäkseen yli 10000 kWh/vuosi kuluttavia talouksia.

[1] http://www.helen.fi/slj/kotispot/kotispothinnat.aspx
[2] http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Hourly/

Sähkön hinta nousi vielä lisää

Helmikuun toisen päivän sähkön hinta on 10,4 c/kWh.

Päivän tunnittainen hinta on:

Päivän hinta tunneittain 2.2.2012
Suomessa, Tukholmassa, Skoonessa ja Kööpenhaminassa
Ajat Ruotsin aikaa

Päivän hintapiikki on 8.00 – 9.00 Suomen aikaa ja se on yli 25 c/kWh.

Kuvassa ajat ovat Ruotsin aikaa, koska Tukholman, Skoonen ja Själlannin hinta on sama kuin Suomessa, jolloin hinta oikeasti määräytyy Ruotsissa. Paras selitys aamun ja illan hintapiikeille on se, että noihin aikoihin ihmiset siirtyvät kodista töihin ja töistä kotiin, jolloin noihin aikoihin nostetaan rakennusten lämpötilaa.

Jos suomalainen kotitalous olisi tunnittaisen laskutuksen piirissä, nuo kaikkein korkeimmat hintapiikit olisivat Suomessa melko vähäkulutuksisia. Normisähkönkulutuskerroin sähkölämmitteisessä talossa kello 8.00 – 9.00 on vain 1,5 (*) eli suurinpiirtein helmikuisen arkipäivän minimin tasolla (minimi 1,4, keskiarvotunti 1,8). Normikulutuksen mukaan suurin sähkön kulutus sähkölämmitystalossa on melkein halvimpana tuntina eli kello 22.00 – 1.00 (Suomen aikaa), jolloin normisähkönkulutuskerroin on 2,4 – 2,8. Yösähkö on melko edullista myös 2.2. eli selvästi alle 5 c/kWh.

Yösähkö on yhä halvempaa kuin öljylämmitys.

Normikulutus (*) Suomessa sähkölämmitystalossa helmikuisena arkipävänä.
Tunneittain, Suomen aikaa.

On turha antaa vielä ennustetta hinnasta, mutta jotain ennustaakseni: ennustan, että hinta pysyy korkealla viikon ja sen jälkeen palaa viime kuun lopun tasolle. Silloin kuukauden keskihinnaksi tulee 5,4 c/kWh eli se juuri ylittäisi öljylämmitysrajan.

Paineita hinnan nousulle ennustetusta tulee siitä, että 10 päivän sääennustetta on muutettu paljon kylmempään suuntaan ja nyt ennuste on kymmenen ja kahdenkymmenen pakkasasteen välillä melkein koko ennustejakson. Tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Suomen sähkön hinta tällä hetkellä määräytyy Ruotsin lämmitystarpeen mukaan enemmänkin kuin Suomen.

(*) Normikulutus kertoo kuinka monta kilowattituntia kulutetaan tunnissa sähkölämmitteisessä talossa, jossa vuosikulutus on 10000 kWh/vuosi ja se lasketaan kuun arkipäivien pitkäaikaisen keskiarvon mukaan. Lauantaille ja sunnuntaille on omat normikulutuskertoimensa. Useat pörssisähkösopimukset painottavat pörssisähkön tuntihinnan normisähkönkulutuksella laskiessaan vuorokausihinnan.

Normisähkö 1.1

Android-sovelluksessa Normisähkö on pienten parannusten aika.

Ulkonäköä on hieman tiivistetty pistämällä valinta-asetukset yhteen riviin näytön yläreunassa. Uutena on info-nappi, jolla saa nopean yhteenvedon ohjelmasta.

Luvuissa on suuri muutos sikäli, että luvut on nyt kilowattitunteja (ennen wattitunteja). Eli käytännössä vain pilkku on toisessa paikassa, mutta selvästi kilowattitunnit ovat ihmisille tutumpi yksikkö.

Luku on myös talouden käyttämä teho kilowatteina (kWh/h = kW). Tätä voidaan verrata esim. pienoistuulivoimalan väitettyyn tehoon ja sen riittävyyteen taloudessa. Esimerkiksi 20000 kWh vuodessa kuluttavalle sähkölämmitystaloudelle riittää (tuulella) lokakuussa 2,7 kilowatin pienoistuulivoimala aina muulloin paitsi lauantaisin kello 17-20 ja joka päivä 22-24. 10000 kWh sähköä kuluttavalle 2,2 kW riittäisi vielä lokakuussa mainiosti kaikkeen sähkönkulutukseen, myös sähkölämmitykseen (sauna ehkä pitäisi mielummin lämmittää puilla). Tämä vastaa 100 neliömetrin matalaenergiataloa.

Ohjelma on saatavissa Android-sovelluskaupasta versionumerolla 1.1.