2016-11-26 Syksyn sähkön hinnannousu on taittunut

Sähkön markkinahinta on ollut nousussa koko syksyn. Lauantain pörssihinta on halvin hinta kuukauteen, mutta sen lisäksi se tuntuu selvästi päättävän loka-marraskuun nousutrendin.

Sähkön markkinahinta syksyllä 2016

Perustavia syitä kalliille hinnalle on öljyn hinnanousu (maltillinen), Ranskan ydinvoimaloiden korjaustauot ja Ruotsin matala vesivoimavarastotilanne. Mikään näistä ei ole hellittänyt, mutta niitä voi olla vaikeampi käyttää näin pitkään tekosyynä hintojen korotukselle.

Sähkön hinta loppuvuoden poikkeuksellisen korkealla

Sähkön hinta on nousussa.

Talouselämä-lehti otsikoi ”Tämäkin vielä: Sähkön hinta lähtenyt Suomessa ”poikkeuksellisen jyrkkään” nousuun”.

”Korkeaa hintaa selittävät kylmä sää ja erityisen huono vesitilanne Pohjoismaissa vähäsateisen syksyn jäljiltä.”

Talouselämä on oikeilla jäljillä. Kuten sähkönhintakaavioista näemme, ongelma ei kuitenkaan ole Skandinaviassa vaan Keski-Euroopassa. Hinta on noussut Saksassa ja Ruotsi on vain seurannut perässä.

Bloomberg kertookin oikean juurisyyn korkeaan hintaan. Ranskassa Olkiluoto 3:a vastaavaa reaktoria Flamanville-3:a rakennettaessa huomattiin ydinvoimaloissa rakennusvirhe. Tämä virhe tarkistetaan nyt kahdeksastatoista vanhasta ydinreaktorista. Näistä loppuvuoden on alhaalla viisi reaktoria ja muitakin tarpeen mukaan. Hiilen käyttö sähköntuotannossa hipoo ennätyksiä.

Sähkön hinta Keski-Euroopassa
Lähde: Bloomberg

Tilanne saattaa helpottaa vuoden vaihteessa. Tai sitten ei, ranskalaiset eivät ole kovin tunnettuja täsmällisyydestään aikataulujen kanssa.

http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-11-07/how-edf-s-sinking-nuclear-output-sent-power-prices-to-records

http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-10-07/french-nuclear-woes-spur-bull-market-for-european-power-prices

http://www.talouselama.fi/uutiset/tamakin-viela-sahkon-hinta-lahtenyt-suomessa-poikkeuksellisen-jyrkkaan-nousuun-6597938

Sähkönsiirto on monopoli

Tänään kahdessa lehtiartikkelissa on kirjoitettu, että sähkön siirto on käytännössä monopoli, kun ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa kilpailevaa verkkoa.

Tämä on väärin. Sähkönsiirto on monopoli eikä vain ”käytännössä monopoli”.

Sähkömarkkinalain 13. pykälä kuuluu seuraavasti:

13 §
Jakeluverkon rakentaminen 

Jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa vastuualueellaan. 

Muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos: 

1) kysymyksessä on liittymisjohto tai varasyöttöyhteys, jolla sähkönkäyttöpaikka liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon; 

2) kysymyksessä on liittymisjohto tai varasyöttöyhteys, jolla yksi tai useampi voimalaitos liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan sähköverkkoon; 

3) kysymyksessä on kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko; 

4) verkonhaltija antaa toiselle suostumuksen verkon rakentamiseen.

En siis voi saada päähäni perustaa osuuskuntaa, maksaa Fingridille lähes miljoonan liittymismaksua, vetää piuhat lähimpään kantaverkkoon ja alkaa jaella sähköä naapureilleni.

Kun se on yksikäsitteisesti laitonta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130588

Liettuan hinta lähenee Suomen hintaa

Elämme mielenkiintoisia aikoja sähkön hinnan suhteen, sillä Liettua on liittymässä Ruotsin sähköverkkoon yhteydellä, joka pystyy tarjoamaan lähes puolet Liettuan sähkön kulutuksesta.

Alkuvuonna sähkön hinta Liettuassa on ollut 36% korkeampi kuin Suomessa. Suomen hinta on puolestaan tunnetusti ollut noin 60% korkeampi kuin Ruotsissa. Liettuan sähköyheys tulee Etelä-Ruotsista, jonka hinta on hieman korkeampi kuin yleensä seurattu Pohjois-Ruotsi.

Suomen eteläisellä yhteydellä Ruotsista tuotu sähkö yleensä jatkaa suoraan Viroon ja sitä kautta Latviaan ja Liettuaan (joissa hinta on yleensä sama).

Kun halpaa ruotsalaista sähköä alkaa virrata Liettuaan, on mahdollista, että ylimääräinen sähkö alkaa virrata Virosta Suomeen. 1000 MW lähes jatkuva siirto Viroon muuttuu Suomen kalleina aikoina 1000 MW siirtoon Virosta Suomeen. Tällöin kyseessä on Viroon ja Latviaan menevän venäläisen sähkön suuntautuminen etelän sijasta pohjoiseen.

Vaikka NordBalt-yhteys Ruotsista Liettuaan on vain 700 MW, muutokset hintaan voivat olla suuria. Kun maiden välinen yhteys on säätävä eikä vain maksimikapasiteetilla siirtävä, se imaisee maiden sähkön hinnan paljon lähemmäksi toisiaan, kuten olemme Suomen ja Ruotsin välisestä hinnasta saaneet nähdä.

Suomen sähkön hinta ei ole ollut ikinä halvempi kuin Pohjois-Ruotsissa, mutta Liettuassa sähkö on ollut tänä vuonna jo kolmena päivänä Suomea halvempaa. Ero on kuitenkin suurimmillaan ollut vain neljä prosenttia.

Suomen ja Liettuan sähkön hinnat ovat jo alkaneet mennä samaan, mutta itse siirtoyhteys ei ole vielä kunnolla käytössä. Siirrot eivät vielä näy Nodrpoolin pörssissä. Testien onnistuessa tämän pitäisi kuitenkin alkaa tällä tai ensi viikolla. Litgrid julisti yhteyden virallisesti käyttöönotetuksi jo 3.2.2016.

http://www.litgrid.eu/index.php/dashboard/

Tammikuun 2016 keskihinta 10,6 c/kWh (pörssihinta 2,782 c/kWh)

Tammikuun 2016 keskihinta on kuluttajalle 10,6 c/kWh. Keskipörssihinta oli 3,783 c/kWh.

Tämä on aika paljon verrattuna joulukuun hintaan 9,2 c/kWh tai marraskuun 9,8 c/kWh.
Loppujen lopuksi hinta kuitenkin jäi alemmaksi kuin pakkaskaudella näytti. Hinta olisi voinut hyvin jäädä 11 c/kWh yläpuolelle. Reilusti loppukuussa pudonnut hinta ehti vielä pudottaa keskiarvoa reilusti.Pörssihinta 3,8 c/kWh on kuukauden keskihintana korkeampi kuin kertaakaan viime vuonna. Viime vuoden tammikuu oli vuoden kallein kuukausi, mutta hinta jäi vain tasolle 3,4 c/kWh. Yhtä kallista oli viimeksi syyskuussa 2014. 2014 oli muutenkin kaikkiaan kolme kalliimpaa kuukautta. 2013 tämä tammikuu olisi ollut yksi halvimmista kuukausista. Vain kolme kuukautte oli edullisempia, mutta nekin vain juuri ja juuri.

Huolestuttava ilmiö on hintaeron nousu Ruotsiin. Tammikuussa keskimäärin Suomen hinta oli kolmanneksen kalliimpi (+34%) kuin Pohjois-Ruotsissa. Arkisin hinta oli puolitoistakertainen (+51%).

Ero arkipäivien ja pyhäpäivien välillä oli myös valtava. Tammikuussa sähköstä sai maksaa arkisin 1,8 kertaa enemmän kuin pyhinä ja viikonloppuina. Tämä on jatkunut jo muutaman kuukauden erittäin korkealla tasolla. Osittain kuukauden loppujen lopuksi aika matala hinta selittyy sillä, että kuukaudessa oli maksimimäärä viikonloppuja ja pyhäpäiviä.

Ennustusta kuukauden keskihinnasta ei ole enää vakavasti tehty, koska sillä ei ole enää sellaista merkitystä kuin aikaisemmin. Automaattisesti tehty ennustus olisi kuitenkin kertonut kuukauden tulevan keskihinnan viiden prosentin tarkkuudella puolena kuukauden päivistä. Tarkkuus lipsahti kymmenen prosenttia pieleen kuun alussa ja keskellä pakkaskautta.

Suora sähkölämmitys oli öljylämmitystä halvempi lämmitysmuoto uudenvuodenpäivänä. Sen jälkeen öljyn hinta halpeni siten, ettei edes kuukauden halvin päivä 30.1. ollut enää sähkölämmitykselle suosiollinen.