Suomen metsätaloudessa jotain todella pahasti rikki

Puusta saa paljon paremman korvauksen polttamalla itse kuin antamalla se merkantilistisen metsäteollisuuden muserrettavaksi.

Uunituore luonnovarakeskus Luke julkaisi juhannuksen aatonaattona 2015 raportin ”Yksityismetsätalouden liiketulos 2014”. [1]

Yksityismetsätalouden liiketulos oli 1,4 miljardia euroa, 105 euroa hehtaarilta vuonna 2014. Länsi-Suomessa tulos oli 124, Itä-Suomessa 157 ja Pohjois-Suomessa 40 euroa hehtaarilta.

Ohhoh.

Minulla on iso omakotitalo, jonka lämmitykseen tarvitsen 30000 kWh vuodessa. Energian hinta on tavasta riippumatta noin 10 c/kWh. Taloni lämmitykseen tarvitsen siis 3000 euroa vuodessa.

Minun pitää omistaa 30 hehtaaria metsää saadakseni taloni lämmitettyä.

30 hehtaaria on noin puoli kilometriä kertaa puoli kilometriä.

Yhdellä neliökilometrilla metsää saa lämmitettyä 3 – 4 omakotitaloa, jos sen rahan on kierrettävä ensin metsäteollisuuden ja valtion verotuksen kautta.

Suomen asukastiheys on 16 ihmistä neliökilometrillä. Eli kyllä se juuri ja juuri on mahdollista. Metsäteollisuus voisi lahjoittaa ylijäämäpurut leivän tekoon.

Mutta Helsingin asukastiheys on 3000 asukasta neliökilometrillä. Macaon asukastiheys on 17684 asukasta neliökilometrillä. Koko maailmankin keskimääräinen asukastiheys on melkein kolminkertainen Suomeen verrattuna, 43 ihmistä neliökilometrillä. Ehkä meidän jollain konstilla pitäisi saada hieman enemmän metsästä irti.

Ehkä olisi aika paljon edullisempaa polttaa tuosta metsästä saatava puu ihan itse oman talon lämmitykseen. Saattaisi riittää vähän vähempikin kuin 30 hehtaaria. Vai mitä luulette?

[1] http://stat.luke.fi/yksityismets%C3%A4talouden-liiketulos-2014_fi

Koivuklapien hintavertailu

Kuivien koivuklapien (32 cm) myyjiä ja heidän verkossa ilmoittamia hintojaan

Vertailussa on käytetty 4,5 – 5 kuution kotiin kuljetettua erää. Hinta on etsitty pääkaupunkiseudulle, ja kun muutamalla toimittajalla on eri hinta eri puolille pääkaupunkiseutua, nollakohtana on käytetty Pohjois-Vantaata, joka on kahdelle toimittajalle halvin alue. Lienee aivan järkevää, että toimittajat rahastavat kehä-III:n sisällä oleviin ruuhkiin menemisestä. Monet toimittajat eivät toimita alle kahden kuution eriä, ja kuljetuskulut ovat usein riippumattomia puun määrästä.

Verkosta löytyy monta polttopuun hakusivustoa, mutta näyttää siltä, ettei missään ole kovin täydellistä listaa. Seuraavaa listaa varten kävin Googlessa mainostaneiden lisäksi useita yhdistelmäsivustoja läpi (halkoliiteri.fi, mottinetti.fi ja Vantaan Energian keräämä lista(*)). Jotkut toimittajat löytyvät vain yhdistelmälistoilta, mutta nekin kannattaa tarkastaa, koska ne usein ovat halvemmasta päästä. Jos toimittaja löytyy vain yhdistelmäsivuston kautta, toimittajan verkko-osoitteena on yhdistelmäsivuston osoite suluissa.

En ole soittanut toimittajille eikä minulla ole mitään tekemistä heistä yhdenkään kanssa. Monen toimittajan hinta eri lähteissä vaihtelee, varma voi olla vain soittamalla tai tilaamalla verkkolomakkeessa olevalla hinnalla. Erityisesti halvimpien toimittajien sivustot eivät luo vaikutelmaa kovin pysyvästä hinnoittelusta. En ota mitään vastuuta tietojen oikeellisuudesta.

Takkapuiden toimittajat halvimmasta kalliimpaan

Ykköslaadun koivupilke 32 cm 4,5 – 5 irto-m³ toimitettuna pääkaupunkiseudulle, hinta per irto-m³

Näiden hintojen keskiarvo on 73 euroa.

Lisäksi toimittajat, joille ei löytynyt kuin noutohinta, mutta todennäköisesti toimittavat pääkaupunkiseudulle ja voivat olla edellisiä halvempia:

Ykköslaadun koivupilke 32 cm 4,5 – 5 irto-m³ noudettuna, hinta per irto-m³
Seuraaville ei löydy verkosta hintaa, ne toimittavat vain pikkukasseja tai kiloittain:

Kakkosluokan koivuklapi

Koska olen kiinnostunut itse ensisijaisesti lämmityspuusta enkä takkapuusta, myös kakkoslaadun koivun toimittajat kiinnostavat. Muiden toimittajien oletetaan toimittavan vain ykköslaatua, vaikka harva asiasta mainitseekaan.

Kakkoslaadun koivupilke 32 cm 5 irto-m³ toimitettuna pääkaupunkiseudulle, hinta per irto-m³
  • Ralf Hindsberg, Sipoo, 57 euroa (*)
Kakkoslaadun koivupilke 32 cm 5 irto-m³ vain nouto, hinta per irto-m³

Kummaltakin kakkoslaadun toimittajalta saa myös ykköslaatua 10 euroa kuutiolta kalliimmalla hinnalla.

Puun myynti kiloissa?

Pari toimittajaa yrittää myydä puuta kiloittain. Tämä on merkki ammattitaidottomuudesta ja halusta sotkea kuluttajia. Puu voi sisältää 5-50% vettä eli se painaa aivan eri määrän, mutta tilavuus pysyy kutakuinkin samana. Ja kaiken lisäksi, puussa on sitä enemmän energiaa mitä vähemmän siinä on vettä eli mitä vähemmän se painaa. Puun tilavuus vastaa hyvin puun lämpöarvoa mutta paino huonosti. Haluat melko varmasti tilata puusi irtokuutiometreinä.

Viro?

Uutisissa on kohuttu virolaisista halpapolttopuista, mutta en niihin kovin helposti verkossa törmännyt. Saattaa olla, että jotkut näistä toimittajista myy virolaista puuta, mutta kaikki pääkaupunkiseudun toimittajat mainitsivat suomalaisen paikkakunnan, mistä puut ovat kotoisin.

Puun hinta verrattuna sähköön ja öljyyn

Irtokuutiossa koivua on 1050 kWh energiaa. Sähkön hinnan ollessa viime aikoina 10 c/kWh (nousussa), tuon energian arvo olisi siis 105 euroa. Hyvän leivinuunin hyötysuhde lämmittämisessä on ehkä 75% luokkaa eli jos irtokuution koivua saa alle 79 eurolla, sillä lämmittäminen on halvempaa kuin suora sähkölämmitys.

Tämän vertailun valossa puulämmittäminen olisi siis aina halvempaa kuin suora sähkölämmitys.

Öljyn hinta on rajussa laskussa, mutta voisimme olettaa lähiajan hinnaksi 0,90 euroa litralta (kuukausi sitten tankanneet ovat maksaneet 1,00 euroa litralta). Lämmitysöljyn energiasisältö on hyvin tarkkaan 10 kWh/l ja kattilan hyötysuhteeksi voidaan olettaa 90%. Silloin yksi irtokuutio koivua 75% hyötysuhteella vastaa 87,5 litraa öljyä. Tuon öljyn hinta on yllättäen täsmälleen sama 79 euroa kuin irtokuutiota koivua vastaavan suoran sähkölämmityksenkin hinta.

Jos irtokuutiometri kuivaa koivua maksaa alle 79 euroa puulämmitys kannattaa sekä suoralle sähkölämmittäjälle että öljylämmittäjälle. Tuohon hintaan puuta saa kotiin kuljetettuna yhtä lukuunottamatta kaikilta toimittajilta, jos puun ostaa viiden kuution erissä.

(*) Vantaan Energian lista on päivitetty tammikuussa 2014 eli ne hinnat, jotka löytyvät vain sieltä ovat vanhentuneita hintoja.

(**) Säkkipantti 12 euroa per 1,5 kuution säkki. Hinta laskettu ilman panttia.

(**) Vain Mika Rautio käytti hinnoittelussaan pinokuutiometriä eikä irtokuutionmetriä. Pinokuutiometri on muutettu irtokuutiometriksi jakamalla hinta kertoimella 1,67.

Kuva: Jan-Erik Finnberg Flickr (CC-BY)

Ilmalaiva kuljettamaan puuhiiltä

Usein sanotaan, että Suomessa pitäisi käyttää enemmän biopolttoaineita. Pikainen laskutoimitus osoittaa kuitenkin, että se on melko mahdotonta. Voimalaitosten tuottama lämpö kannattaa hyödyntää, jolloin voimalaitokset ovat ensisijaisesti keskellä kaupunkeja. Ja jos voimalaitokset kuluttaisivat puuta täydellä tehollaan, iso kaupunkivoimala tarvitsee kymmenen minuutin välein rekkakuormallisen puuta.(*)

Tällainen määrä puutavararekkoja aiheuttaisi melkoisen ruuhkan kaupunkiin. Kuljetusmatkat olisivat myös paljon pidempiä kuin paperitehtaille viennin keskimäärin 95 kilometrin kuljetusmatka – paperitehtaat eivät todellakaan ole suurkaupunkien keskustoissa. Lisäksi yksi puutavararekka kuluttaa tietä yhtä paljon kuin 86 000 kaupunkiautoa. (**)

Ideani on, että voisimme kuljettaa puuhiiltä ilmalaivalla voimalaitokselle.

Voisimme kuljettaa puita mahdollisimman hankalasta paikasta mahdollisimman hankalaan paikkaan: tiettömästä metsästä suoraan kaupungin keskustaan.

Koska Suomen energiantuotanto on joka tapauksessa kriisissä, voimme unohtaa hiilidioksidipäästöt, ja ottaa käyttöön kehitysmaissa hyväksi koettu keino: puuhiili. Voimme polttaa puut jo metsässä hiileksi ja kuljettaa vain paljon enemmän energiaa samassa painossa sisältävää hiiltä. Nyrkkisääntö sanoo, että puolet energiasta jää puuhiileen. Puuhiili kuitenkin painaa paljon vähemmän ja tuottaa palaessaan paljon vähemmän tuhkaa. Puuhiilen poltossa saadaan myös talteen arvokasta puuöljyä.

USA:ssa testataan 66 tonnin kantavuuksisia alumiinisia kuljetusilmalaivoja. [5]

Puuhiilen lämpöarvo on 30-35 MJ/kg eli noin 9 kWh/kg. [1, s. 78] Se on yli kaksinkertainen kuivan puun lämpöarvoon. Metsässä polttamisessa myös selvitään puun kuivauksen ja haketuksen ongelmasta.

66 tonnin ilmalaiva vastaa yli kolmea tukkirekkaa. Mielenkiintoiseksi tämä tulee, jos pystytään toteuttamaan suunnitelmissa oleva 500 tonnin kuorman ilmalaiva. Silloin yksi hiililastissa oleva ilmalaiva vastaa 25 tukkirekkaa. Ilmalaivoja tarvitaan kuitenkin yhä yksi hiililastillinen aina neljän tunnin välein.

Mikäli puuta ei polteta hiileksi, lasteja tarvitaan kaksinkertainen määrä ja puu on kuivattava ja haketettava kuluttaen energiaa.

Ilmalaiva olisi mielenkiintoinen vaihtoehto, koska tiestö ei kuluisi, kaupunkeihin ei tulisi ruuhkia, puuta voitaisiin hakea tiettömistä metsistä samalla kustannuksella kuin tien vierestä, ja ilmalaiva ei tarvitse energiaa pysyäkseen ilmassa. Ilmalaivan kulut ovat hyvin lähellä sen pääomakulut – mutta ilmalaivan hinnasta kenelläkään ei ole vielä mitään käsitystä. Kuten tuulivoimaloiden rakentajat ovat huomanneet, Suomi on hyvä paikka ilmalaivoille, koska täällä tuulee ja myrskyää kansainvälisesti katsoen vähän.

(*) Puu joudutaan jossain kuivaamaan ja ehkä hakettamaan, mutta jos oletamme, että kuljetettava puu on koivua, joka tuodaan kuivattuna (10-20% kosteus) voimalaan, koivun polttoarvo on 4,15 kWh/kg [1 s. 73] eli 41 tonnin hyötykuorman polttoarvo on 170 MWh. Yhdellä kuormalla 170 MW voimala toimisi tunnin 100% hyötysuhteella. Esimerkiksi Hanasaaren voimala Helsingissä on sähköteholtaan 220 MW ja lämpöteholtaan 420 MW. Tuollainen voimala tarvitsee 4-6 puutavararekkaa tunnissa. Nyt voimala suunnittelee käyttävänsä tulevaisuudessa 5% pellettejä, mikä on jo aikamoinen kuljetusrumba.[3]

(**) Auto kuluttaa tietä suhteessa (akseli)painonsa neljänteen potenssiin. [4, ”Generalized Fourth Power Law”] Täysikokoinen puutavararekka painaa 60 tonnia (hyötykuorma 41 tonnia), ja on seitsemänakselinen [2] eli yksi tukkirekka kuluttaa tietä yhtä paljon kuin (60/(7/2))⁴ = 86 tuhatta tonnin painoista kaupunkiautoa (kaksi akselia). Tukkirekka kymmenen minuutin välein vastaa 12 miljoonaa kaupunkiautoa vuorokaudessa tuhoamassa tiestöä.

[1] Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Eija Alakangas, 2000, VTT Energia tiedotteita 2045. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf

[2] Puutavaran autokuljetus, Metsätehon opas, Metsäteho, 1997. http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Opas/Puutavaran_autokuljetus_opas.pdf

[3] http://blogi.helen.fi/siilot-valmiina-salmisaaressa/

[4] http://en.wikipedia.org/wiki/AASHO_Road_Test

[5] http://gizmodo.com/the-aluminum-airship-of-the-future-has-finally-flown-1301320903

Lopultakin myönnetään edes varovasti, ettei kantojen kerääminen metsästä ole kovin järkevää

Kuva: Chris Helenius, CC BY-SA

Savon Sanomat on saanut metsäalan kehittämiskeskus Tapiosta lausunnon, että kantojen kerääminen metsästä ei ole kovin nerokasta.[1]

– Kantojen nostosta seuraa ongelmia maan fysiologiaan ja vesakko kasvaa runsaampana.

– Maan köyhtymisen takia saatetaan joutua käyttämään korvaavia ravinteita.

– Kantojen repimisestä on haittaa metsän normaalille ekologialle.

– Kantojen keruu on suomalainen ilmiö, joka alkoi päästökaupan seurauksena.

– Ruotsissa kantojen nosto on kielletty.

– Tapion suositus on jättää vähintään kolmannes kannoista maaperään.

Artikkelissa ei käsitelty niitä ilmeisiä syitä, joita Sähkölamppu onkin jo muutamaan kertaan ihmetellyt (esim. [2]). On ilmeistä, että metsästä nostetusta puusta suuri osa poltetaan muutaman vuoden sisällä joko suoraan tai paperina. Siis kymmeniä vuosia metsissä säilyvät kannot ovat tärkeitä pitkäaikaisia hiilidioksidivarastoja. Ja niiden jättäminen metsään on lannoituksen ja mahdollisen hyödyllisen ekosysteemin toimimisen kannalta olennaisia (esimerkiksi sienet).

Ja ei voi olla taloudellista ja kestävää, että mies ja traktori nykertää päivätolkulla kantoja ylös metsästä.

[1] http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kantojen-nosto-hakkuilta-alkanut-epailyttaa-tarvitaan-maalaisjarkea-ja-tutkimustietoa/1667208

[2] http://www.sahkolamppu.com/2011/09/puu-onkin-fossiilinen-polttoaine.html

Sahurin itku ja valitus – mutta puu kannattaa silti ennemmin polttaa

Lasketaanpas tämä jälleen kerran. Vaikka sahat itkevät, valittavat ja huutavat,[1] ne eivät maksa tukkipuustaan edes puun polttoarvoa.

Parhaasta mäntytukkipuusta maksetaan Talouselämän artikkelin mukaan 55 euroa kiintokuutiometriltä. Tämä sisältää kaadon ja kuljetuksen tien viereen.(*) Kuljetus tien vierestä tehtaalle maksaa muutaman euron lisää. Vuonna 2003 puun kuljetusmatka oli keskimäärin 143 kilometriä ja maksoi 5,9 euroa kuutiolta.[6]

Männyn energiamäärä on 810 kWh pinokuutiometrissä eli 2025 kWh kiintokuutiometrissä (kerroin 2,5). (Polttoarvot VTT:n raportista [2]) (**)

Vain sähköä tuottavan lauhdevoimalan hyötysuhde on parhaimmillaan 44%.[3] Sähköä kiintokuutiosta mäntyä syntyy siis 891 kWh.

Viimeaikaisella pörssisähkön hinnalla 4 c/kWh sähköä kiintokuutista mäntyä syntyy 36 euron arvosta. Sähkön tuotantoa ei veroteta (vasta pörssisähkön ostaja maksaa kaikki verot).

Uusituvaa energiaa käyttävä voimalaitos saa sähköstään takuuhinnan, joka on kaksinkertainen nykyiseen markkinahintaan verrattuna, 8,35 c/kWh. Erotuksen maksavat veronmaksajat. Hyväksytty voimalaitos saakin siis kuutiosta mäntyä sähköä 74 eurolla. Hyväksyttävän voimalaitoksen on oltava myös kaukolämmön tuottaja, eli kaikki, mitä kaukolämmöstä saa rahaa on tuon päälle.

74 euroa on paljon enemmän kuin sahojen maksama 55 euroa vaikka siihen lisättäisiin kymmenen euroa kuljetuskustannuksia. Ja tämä oli paras mahdollinen sahaukseen soveltuva mäntytukkipuu.

Kaikki muut puulajit kannattaa polttaa sähköksi vielä selvemmin kuin mäntytukkipuu. Koivutukkipuun suhteen on aivan selvää, että se kannattaa ennemmin polttaa. Koivu on neljänneksen halvempaa kuin mänty ja sen polttoarvo on neljänneksen korkeampi. Samoin kaikki paperintuotantoon päätyvä kuitupuu tuottaa paljon paremmin poltettuna. Kuitupuusta maksetaan vain neljännes siitä mitä tukkipuusta.

Tämän yksinkertaisen laskelman lisäksi on paljon muita syitä, miksi puun polttaminen on edullisempaa kuin sahaus tai ainakaan paperin tuottaminen:

  • Useimmat voimalaitokset tuottavat nykyään sähkön lisäksi myös kaukolämpöä ja prosessihöyryä, jolloin niiden hyötysuhde nousee kaksinkertaiseksi puhtaaseen sähköntuotantoon verrattuna.
  • Sähkön hinta oli kaksi vuotta sitten paljon korkeamalla kuin nyt ja voi myös nousta uudelleen.
  • Kotitarvekäyttöön lämmittäminen puilla esim. maatilalla on todella edullista verrattuna puun myyntiin.

Näitä käsiteltiin aikaisemmassa artikkelissa, josta myös oheinen kuva.[4]

Sahan omistajien kannattaa rukoilla ennemmin halpaa sähköä ja öljyä kuin itkeä puun kalleutta.

(*) Talouselämän artikkelissa puhutaan ilmeisesti kantohinnoista eli pystykaupoista. Mäntytukkipuun hankintakaupan (tukki toimitetaan tien viereen) ja pystykaupan (saha kaataa ja noutaa tukin) ero ei ole tilastoissa kuin euron verran kuutiolta.[5] Tällä tarkkuudella on siis sama, kummasta puhutaan.
(**) Polttoarvo on männylle, jonka kosteusprosentti on 20. Vaikka puu poltettisiin kosteampanakin, ero ei olisi kuin muutaman prosentin: 100 kg vettä höyrystyy noin 30 kilowattitunnilla.

[1] Talouselämä: Suomen mäntytukista tuli maailman kalleinta – ”Tilanne on kestämätön”
[2] VTT: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia (Eija Alakangas, 2000)
[3] Wikipedia: lauhdevoimalaitos
[4] Sähkölamppu: Tee sähköä, älä paperia
[5] Metsälehti: puun hinnat
[6] Metla: tilastot 2004

Tee sähköä, älä paperia

Suomen puusektorin teollisuus on jatkuvasti valittamassa sitä, että puu on liian kallista. Voi olla, ettei teollisuus saa tuotteitaan kaupaksi, mutta kalliin puun syy se ei ole.

Öljyn hinnan nousun yksi vaikutus on se, että puun nykyinen ostohinta paperitehtaisiin ei ole yhtä paljon kuin puun polttoarvo.

Oletetaan, että sinulla on yksi kiintokuutiometri (eli vain puu lasketaan) jo hiukan kuivunutta mäntyä (kosteus 20%). Klapeina tuo on kaksi ja puoli (”irto”)kuutiota ja energiaa siinä on 2025 kWh.[1] Parhaassa täysin vedettömässä koivussa olisi samassa määrässä noin 2600 kWh ja huonoimmassakin märässä sekalehtipuussa on 1700 kWh. Käyttäkäämme laskelmissa tasan kahta tuhatta kilowattituntia.

Jos sinulla on mahdollisuus polttaa tuo kuutio puuta lämmitykseksi, polta ihmeessä. Oletko ajatellut, miksi valtio on niin hanakka kieltämään puun pienpolton? Tietenkin siksi, että se on todella järkevää ja valtio menettää siinä valtavasti verotuloja – sinulta. Jos poltat puuta varaavassa takassa tai levinuunissa, polton hyötysuhde on 70% luokkaa. Tällöin saat lämmitykseen mäntykuution 2000 kilowattitunnista 1400. Jos tuo lämmitys korvaa suoraa sähkölämmitystä, säästät nykyhinnoilla kymmenen senttiä kilowattitunnilta eli 140 euroa. Öljylämmittäjä säästää enemmän. 1400 kilowattituntia vähemmän lämmitystä tarkoittaa 156 litraa vähemmän öljyä (litrassa öljyä on 10 kWh, öljykattilan hyötysuhde 90%). Nykyhinnalla 156 litraa öljyä maksaa 168 euroa.

Paperitehdas ei ole kovin kiinnostunut kuutiostasi, mutta jos sinulla on metsällinen puuta, voit myydä sen paperitehtaalle. Hinta ei kuitenkaan ole lähelläkään 168 euroa kuutolta eikä edes 140 euroa kuutiolta. Paperitehdas maksaa tyypillisestä ”kuitupuusta” noin 30 euroa kiintokuutiolta, jos se toimitetaan heidän pihalleen – ja vain puolet siitä, jos he käyvät kaatamassa puut. Ja tuosta rahasta sinä maksat verot. Kuitupuu on sellaista puuta, joka on tarpeeksi isoa, että se pinoutuu nätisti, mutta ei kelpaa sahattavaksi kunnon lankuiksi. Sahat ostavat ”tukkipuuta”, josta maksetaan jopa 60 euroa kiintokuutiolta sahan pihalle toimitettuna.

Mitä siis sinun kannattaa tehdä kaikkein kauneimmille sahapuillesi? Pistää uuniin. Tukkipuunkin arvo sinulle poltettuna on moninkertainen siihen nähden, mitä saat siitä sahalle toimitettuna. Syynä tähän on tosin ensisijaisesti se, että sinun ei tarvitse maksaa itse kuluttamastasi puusta arvonlisäveroa eikä muitakaan veroja ja kuluja.

Mutta vaikka voimala maksaakin verot, kulut ja voitot, olisiko sillä silti varaa maksaa sinulle parempaa hintaa kuin paperitehtailla? On. Ainakin kuitupuun osalta.

Nykyaikainen sähkövoimala tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Jos oletamme, että voimala tuottaa 30% hyötysuhteella sähköä ja 30% hyötysuhteella lämpöä, kiintokuutiostasi mäntyä syntyy 600 kWh sähköä ja 600 kWh lämpöä. Nämä ovat malko pessimistisiä hyötysuhteita, ja odottaisin että hyvin toimiva voimala pystyy paljon parempaankin.

Voimalaitos saa 600 kWh:sta sähköä tukkumarkkinoilla tällä hetkellä noin 4 c/kWh eli sähkönä mäntykuutiosi arvo on 24 euroa.

Sähkövoimalat eivät maksa veroja polttoaineistaan, joten tukkuhinta on puhtaasti puu + tuotantokustannukset + voitot.

Lämmön hintaa on vaikeampi arvioida, koska kaukolämpövoimalat myyvät lämpönsä itse loppuasiakkaille, eikä kilpailtua tukkumarkkinaa ole. Kaukolämpö ei kuitenkaan ole ollut viime aikoina yhtään suoraa sähkölämmitystä halvempaa, joten voimme olettaa kaukolämmön tukkuhinnan saman arvoiseksi kuin sähkönkin, 24 euroa.

Tuotetun sähkön ja lämmön lisäksi valtio tukee uusiutuvan energian tuotantoa. Jos puuvoimala hyväksytään syöttötariffin piiriin (sen on tuotettava myös lämpöä), se saa sähköstään taatusti 8,35 c/kWh.[2] Jos puuvoimalan hyötysuhde on riittävä, tähän tulee vielä 2 c/kWh korotus, yhteensä siis 10,35 c/kWh. Mikäli tukkuhinta on halvempi (on!), veronmaksajat maksavat erotuksen. Puuvoimala saakin siis mäntykuutiostasi tulevasta 600 kWh:sta sähköä 62 euroa eikä 24 euroa!

Valtio maksaa voimalaitokselle 38 euroa tukia puusta, josta paperitehdas maksaa sinulle 30 euroa!

Kun siis lämpö ja veronmaksajien tukema sähkön hinta lasketaan yhteen, voimalaitos saa kuutiostasi vähintään 86 euroa.

Tavarasta, josta paperitehdas maksaa 30 euroa pihalle toimitettuna sähkövoimala saa tukkuasiakkailtaan 86 euroa. Maksaako siis puukuutiosi polttaminen 56 euroa, jolloin sähkövoimalalla ei ole varaa maksaa sinulle yhtä paljon kuin paperitehdas? Tuskin.

Vaikka sähkövoimala ostaisi parasta tukkipuuta 60 €/kiinto-m³, sille jäisi 26 euroa sen polttamisesta. Sekin todennäköisesti kannattaa.

Sähkövoimalaitos on paljon pienempi yksikkö kuin paperitehdas. Se on siis todennäköisesti paljon lähempänä sinua kuin lähin paperitehdas. Sinun on paljon halvempi toimittaa kuutiosi lähimpään voimalaitokseen kuin paperitehtaaseen.

Mikäli paperitehtaat eivät kykene maksamaan puusta tämän enempää, ne pitäisi välittömästi kieltää kansantaloudelle vahingollisina negatiivisen lisäarvon pajoina. Mikäli öljyn hinta nousee yhtään, tilanne muuttuu yhä paljon pahemmaksi.

[1] http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
[2] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101396
[3] http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Puunhinta/Koko-maa (käytetty arvo 30€/kiinto-m³ on hankintakauppa/kuitupuu/koko maa)


Tässä artikkelissa olevat luvut on pyöristetty niin, että puun poltto näyttää mahdollisimman epätaloudelliselta.